Kaksi on enemmän kuin yksi

Tokion olympiakisat ovat päättymässä.  Tokion kisoja tullaan ensi viikolla  arvioimaan monestakin näkökulmasta (isäntämaan onnistumista  kisojen  läpäviennissä  vaativissa pandemiaolosuhteissa ja  nykyistä olympialiikkettä tulevaisuuden haasteiden näkökulmasta sekä eri lajien sopivuutta ja eetistä  kehitystä   jne).

****

Ulkomaisissa mitaliennusteissa ei Suomelle ennustettu  Tokiosta yhtään mitalia.  Nuo ennusteet eivät Suomen osalta aivan toteutuneet. Porilaisten marssia ei  kuitenkaan kesäolympiakisoissa ole soitettu suomalaisen saavuttaman kultamitalin kunniaksi  sitten vuoden  2008 Pekingin olympiakisojen.

Kaksi on enemmän kuin yksi. Eli Suomi  saa Tokion kisoista  kaksi pronssimitalia (Matti Mattsson uinnissa ja Mira Potkonen nyrkkeilyssä)  eli  yhden pronssimitalin (Mira Potkonen nyrkkeilyssä) enemmän kuin 2016 Rion olympiakisoista. Blogiotsikko viestii osaltaan, että  kesälajien olympiaurheilu Suomessa  on ollut  aallonpohjassa jo edellisissä kisoissa.

Kuka   Suomen joukkueen   urheilija onnistui, kuka ei -. Tuohon pystyy vastauksen antamaan kotikatsomon  suuri yleisö yhtä hyvin kuin  “kaikki  tietävä”  media.

Suomen Olympiakomitean  ( ks.s 6) tavoite   oli  yhteensä 10 mitalia    vv. 2018-2020  talvi- ja kesäolympiakisoissa.  Sitä ei saavutettu . Suomi oli Tokion kisoissa selvästi muita Pohjoismaita (Ruotsi  –  Tanska  – Norja)   mitalimäärän suhteen paljon jäljessä..

Suomi ei tule nousemaan   nykyisestä aallonpohjasta (tosiasia) , ellei Suomessa  tehdä huippu-urheilun osalta (kuten mm. Norjassa) selviä strategisia painopistevalintoja. Niukkojen resurssien jakaminen -kaikille jotain – ei tuo nykytilaan juurikaan  kohennusta. Painopistevalinta ei tule olemaan lajien välillä tasapuolinen, eikä se sitä edes voi   olla.  

***

Tokion  kisojen   mitalitaulukossa (ei vielä lopullinen)  kärjessä ovat USA, Kiina  ja isäntämaa Japani (vrt. Rion 2016 mitalitaulukkoon).  Järjestys määräytyy  ensin kultamitalien ja seuraavaksi hopeamitalien  määrän mukaan, ei kaikkien mitalien kokonaismäärällä.

Minulle läheisimmässä lajissa  – yleisurheilussa – USA ei saavuttanut  Tokiossa edellisten vuoden 2016 Rion  kisojen kultamitalimäärää.  Yleisurheilun mitalitaulukosta voi tehdä eräitä havaintoja, kuten mm. Venäjän (ROC)   dopingpannan vaikutuksen  mitalimäärän. 

***

Tokion kisojen jälkeen on kesäolympiakisojen isäntäkaupunkeja  lyöty lukkoon vuoteen 2032 saakka (2024 Pariisi, 2028  Los Angeles ja 2032 Brisbane). Moni yllättyi, että Kansanvälinen olympiakomitea  Tokiossa päätti jo vuoden 2032 isäntäkaupungin.

Talvikisojen osalta   isäntäkaupungit ovat ensi talven  2022 Peking   ja vuoden 2026   Milano-Cortina. Onko sitten vuoden 2030 talviolympiakisojen järjestelyt mahdollista konsortiopohjalta (Olympic Agenda 2020)  jää nähtäväksi. Minkälaisiin erityisjärjestelyihin Peking joutuu varautumaan ensi talvena talviolympiakisoissa, jos koronapandemia ei  laannu – jää nähtäväksi.

****

****

Jos Suomen mitalisaalis jäi Tokion kisoissa vaatimattomaksi, Suomi ja Emma Terho noterattiin. Emma Terho valittiin Kansainvälisen olympiakomitean (KOK) urheilijakomission puheenjohtajaksi. Emma Terho voitti äänestyksessä seiväshypyn kaksinkertaisen olympiavoittaja  Jelena  Isinbajevan.

SJPHKI
Helsinki

Länsidemokraatti. Politiikan ja urheilun laaja-alainen seuraaja koti- ja ulkomailla. Asioiden puolesta toimija. Vuosikymmenien työura viidellä eri vuosikymmenellä maataloustöistä asiantuntija- ja johto- sekä luottamustehtäviin (Eduskunta, ministeriö, keskusvirasto, liikelaitos, osakeyhtiö, poliisihallinto ja työnantajaliittotaso, urheiluseuratoiminta, reservin upseeri) kahdella yliopistotutkinnolla.
Suomen tulee olla mukana läntisten demokratioitten yhteistyöjärjestöissä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu