Mikä on Suomen realistinen mitalimäärä Pekingin talviolympiakisoista ?
Pekingin talviolympiakisojen avajaiset ovat ensi viikolla (04.02.2022) .
Suomen Olympiakomitean hallitus vahvisti tänään lopulliset olympiavalinnat Pekingiin. Suomen joukkue käsittää 95 urheilijaa.
Mikä on Suomen realistinen mitalimäärä Pekingin talviolympiakisoista ?
Suomelle ennustetaan neljää mitalia Pekingin talvikisoista. Se on melko vähäinen määrä verrattuna Norjan (45) ja Ruotsin (21) mitaliennusteisiin. Norjalle ja Ruotsille nuo mitalimäärät olisivat talviolympiakisojen historiassa maiden suurimmat mitalimäärät.
Suomelle ennustettu neljän mitalin yhteismäärä (1-1-2) olisi pienin mitalimäärä sitten vuoden 1932 Lake Placidin kisojen.
Norjaan ja Ruotsiin verrattuna talviolympiakisojen lajivalikoimassa Suomella on paljon suppeammalla pohjalla lajiedustus. Norjalle ja Ruotsille on tulossa mitaleja pohjoismaisten hiihtolajien lisäksi mm. pikaluistelussa, alppilajeissa ja ampumahiihdossa.
Suomen mahdollisia mitalilajeja Pekingin kisoissa ovat maastohiihto, yhdistetty, jääkiekko ja lumilautailu. Olen optimistinen Suomen mitalimäärän suhteen ja odotan neljää suurempaa mitalimäärää.
Oslon 70-vuoden takaisista vuoden 1952 talviolympialaisista moni muistaa Veikko Hakulisen 50 km:n kultamitalihiihdon ajalla 3.33,33. Iivo Niskasella on mahdollista Pekingissä yltää kultamitalivoittajaksi Veikko Hakulisen tavoin kolmissa eri talviolympiakisoissa.
Marja-Liisa Kirvesniemi 1984 Sarajevo, Matti Nykänen 1988 Calgary ja Samppa Lajunen 2002 Salt Lake City ovat saavuttaneet kolme kultamitalia samoissa kisoissa.
Toivotaan, että Suomen joukkueen – kuten kaikkien muidenkin maiden joukkueiden – terveystilanne säilyy hyvänä. Koronapandemia voi yksilö- ja joukkuetasolla romuttaa monet mitalihaaveet, jos se kenen kohdalle sattuu. Norjan hiihtojoukkue on paniikissa, kun koronatartuntoja on ilmennyt valmennus- ja huoltoportaassa.
***
Olen täällä aiemmin kirjoittanut useita blogeja (06.01.2022 – 15.12.2021 – 08.12.2021 – 10.11.2021) Pekingin talviolympiakisoihin liittyen, joiden aiheet ovat kaikki edelleen ajankohtaisia:
***
Suomi talviolympiakisoissa 1924-2018
1924 – 1928 – 1932 – 1936 – 1948 – 1952 – 1956 – 1960 – 1964 – 1968 – 1972 – 1976 – 1980 – 1984 – 1988 – 1992 – 1994 – 1998 – 2002 – 2006 – 2010 – 2014 – 2018
***
Pekingin olympialaisten ohjelma
Talviolympiakisojen mitalitaulukko 1924-2018 (vrt Wikipedia)
Itäinen naapurimme hyökkäsi Georgiaan 08.08.2008 eli samana päivänä, kun olivat Pekingin kesäolympiakisojen avajaiset.
https://www.atlanticcouncil.org/blogs/ukrainealert/the-2008-russo-georgian-war-putins-green-light/
https://en.wikipedia.org/wiki/2008_Summer_Olympics_opening_ceremony
Sotshin 2014 talviolympiakisojen olympiatuli ei ehtinyt kunnollla sammua, kun Venäjä vuonna 2014 miehitti Krimin
https://en.wikipedia.org/wiki/Annexation_of_Crimea_by_the_Russian_Federation
https://en.wikipedia.org/wiki/2014_Winter_Olympics_closing_ceremony
Ilmoita asiaton viesti
Ei ole kovin kauan ajasta, jolloin suomalaisia oli etukäteissuosikkeina suurin piirtein kaikissa talvikisojen urheilumuodoissa: maastohiihto, mäkihyppy, yhdistetty, alppihiihto, lumilautailu, freestyle, jääkiekko, pikaluistelu, taitoluistelu, curling, ampumahiihto…
Kaksi noista on nyt kokonaan ilman edustusta ja kolme muuta kaiken järjellisen spekuloinnin ulkopuolella.
Veikkaan, että maastohiihdosta, lumilautailusta ja jääkiekosta tulee yhteensä kuusi mitalia. Yhdistetylle, ampumahiihdolle ja freestylelle jätetään yllätysmahdollisuus.
Ilmoita asiaton viesti
Näin on, alppilajeissa Tanja Poutiainen ja Kalle Palander olivat poikkeuksellisia yksilöitä. Nyt voi jälkikäteen ihmetellä heidän saavutuksia.
Sama pätee pikaluisteluunkin, sillä Pekka Koskelan ja Mika Poutalan jälkeen ei Suomella ole lähimainkaan maailmantason pikaluistelijoita.
Mäenlaskussa joukkuemäki alkoi vuoden 1988 olympiakisoissa ja Suomi otti kultaa kuten seuraavissa vuoden 1992 kisoissa. Nyt Suomella ei ole edes joukkuetta, jota ihmettelen, kun vertaa eräitä valintoja.
Suomen mitalit ovat muutaman yksilön varassa Pekingin kisoissa, jotka voivat tuoda tuon ennustamasi mitalimäärän.
P.s. Norjassa ollaan tulisilla hiilillä, kun hiihtojoukkueesta on tartuntoja ja altiksuksia melkoinen määrä. Annustan, että tulee sekava tulkinta monen maan joukkueen osalta, päteekö Kiinan määräykset loppuun saakka.
Ilmoita asiaton viesti
Miesten mäkijoukkuetta Suomi ei saanut sääntöjen mukaan asettaa, kun paikkoja oli vain kolmelle. Nousiaisen olisi voinut valita samoin perustein kuin Pykäläisen ja Honkasen, mutta nähdäkseni lajijohto ja ehkä hyppääjä itsekin pitivät tätä ratkaisua kannustavampana tulevaisuutta ajatellen. Mukavampia kisoja on tulossa.
Ilmoita asiaton viesti
Näin on joukkuemäen osallistumisoikeus. Tarkoitin lähinnä sitä,
ettei päävalmentaja ole ansainnut jatkopestiä, Miksi ei jo viime kesän valmennuksessa otettu huomioon maapaikan varmistaminen. Kun katsoo tv:stä näitä mäkikisoja, tuntuu ja näyttää suomalaisten hyppääjien hyppäävän käsijarrupäällä monien maiden hyppääjiin verrattuna.
Kun tämä mäkihypyn aallonpohja on jatkunut vuosikausia, lienee jo psykologiset keinot kantapään kautta treenattu. Jostain muusta tämä on kiinni.
Ilmoita asiaton viesti
Norjan suurin päivälehti näkee kasvavia uhkakuvia maan hiihtojoukkueen koronatartunnoista ja/tai altistumisesta sekä sitä kautta karanteeniuhkista.
https://www.vg.no/sport/langrenn/i/lVL5Lk/eksperter-mener-ski-ledelsen-boer-kontakte-reserver
P.s. Suomen joukkue tulee asumaan Pekingissä samassa hotellissa norjalaisten kanssa.
Ilmoita asiaton viesti
Jos suuri osa Norjan joukkueesta joutuisi karanteeniin, kisat käytännössä lopahtaisivat kesken kaiken. Luulen, että diplomaattisia tulkintoja testituloksista on jo ruvettu etsimään 🙂
Ilmoita asiaton viesti
Entinen päävalmentaja Reijo Jylhä pitää IL:ssa varmana, että monet Norjan ja muiden maiden koronavirustartunnat tulevat vaikuttamaan tuloslistoihin.
Ilmoita asiaton viesti
Ennustan Suomelle mitaleita 2-3. Puitteet kisapaikoilla näyttävät olevan ainakin mahtavat.
Korona saattaa pilata jotkut lajit totaalisesti.
Ilmoita asiaton viesti
Jos jääkiekkojoukkue saa mitalin, siinä tulee huoltojoukot ja valmennusryhmä mukaan lukien kolmisenkymmentä kerralla. Mies- ja naisleijonat yhteenlaskettuna Suomella on täydet mahdollisuudet saada jopa yli 60 mitalia.
Hiihdon viestijoukkue, sanotaan nyt neljä mitalia.
Parisprintissä kaksi.
Suomella on täydet mahdollisuudet mahtavaan mitalisateeseen, harmi vaan kun laskutapa syrjii meitä.
Ilmoita asiaton viesti
Miinus kolme. Ja kustannus Suomelle 580 000 euroa
Ilmoita asiaton viesti
Ai niin, puolille poistumiskielto maasta ja lopuille karkotus
Ilmoita asiaton viesti
Tässä blogissani on linkki Wadan raporttiin (s. 64), jossa
on kuvattu salaoven käyttö 2014 Sotshin olympiakisoissa venäläisten
doping -näytteiden vaihtamiseksi.
https://vapaavuoro.uusisuomi.fi/sjphki/venajan-urheilun-dopingepaselvyydet-jatkuvat/?_ga=2.69444439.618330897.1637148766-380844951.1637148766
Ilmoita asiaton viesti
Venäläisistä Sotshin olympialaisten doping-sotkuista kannattaa lukea tämä kirja ”Voitto tai kuolema”:
https://vapaavuoro.uusisuomi.fi/perttirampanen/venajan-salainen-dopingohjelma/
Ilmoita asiaton viesti