Onko Suomi palaamassa yleisurheilun eurooppalaiseksi huippumaaksi
Münchenin EM-kisoissa koettiin illalla taas Suomen huipppuilta.
Miesten 3000 metrin estejuoksussa Topi Raitanen juoksi Euroopan mestariksi. Naisten 3-loikassa hyppäsi Kristiina Mäkelä hopeatilalle.
Mitali-ilta oli jatkoa keskiviikolle ja seiväshypylle ja Wilma Murron Euroopan mestaruudelle.
****
EM-kisojen mitalitaulukossa – tässä vaiheessa- paras Pohjoismaa on Norja (3-0-1) . Suomen mitalisaalis on (2-1-0) edellä Ruotsia (0-1-0). Ruotsin mediassa puhutaankin jo odotettua huonommasta menestyksestä. Kiekonheitossa pidettiin etukäteen Ruotsin mitalia jopa kahta varmana. Toisin kävi, ei tullut MM-kisoissa, eikä nyt EM-kisoissa. No varma kultamitali on Ruotsille tulossa ainakin miesten seiväshypyssä.
***
Ennen kisoja otsikoin parikin blogia, että joko Suomen mitaliton kausi yleisurheilussa päättyy. Suomi oli jäänyt yleisurheilussa mitalitta viime vuosina perätysten monissa arvokisoissa . Kesäolympiakisat Tokio 2020 (2021) ja Rio 2016, ja MM-kisat Eugene 2022, Doha 2019 ja Lontoo 2017 ja EM-kisat Berliini 2018 .
Voidaan sanoa, että Suomi on palaamassa yleisurheilun huippumaaksi – ainakin eurooppalaisella tasolla.
Wikipedian koontitilaston mukaan Suomen parhaimmat EM-kisat ovat tähän mennessä olleet vuoden 1934 Torinon EM-kisat 13 mitalilla. Vuoden 1966 Budapestin ja vuoden 2018 Berliinin EM-kisoissa Suomi jäi mitalitta.
Ylen radioselostajat ovat monta kertaa kysyneet ja aprikoineet, että onko München paikkakuntana jatkumoa Suomen mitaliketjulle. Vuoden 1972 Münchenin kesäolympiakisoissa – 50 vuotta sitten -Suomi saavutti yleisurheilussa neljä mitalia (2 kultamitalia Lasse Viren, kultamitali Pekka Vasala ja pronssimitali Tapio Kantanen). Münchenin vuoden 2002 EM-kisoissa – 20 vuotta sitten – Suomi saavutti kolme mitalia (Kultamitali Janne Holmén, hopeamitali Heli Koivula ja pronssimitali Mikaela Ingberg). Joensuulla ja Kalevan kisoilla on myös kohtalonomainen yhteys, sillä Kalevan kisat on pidetty Joensuussa München arvokisavuonna.
Jääkiekon U20 MM-kisoissa Suomi selvitti itsensä loppuotteluun.
Lainaan Ruotsin median uutista..
https://www.expressen.se/sport/hockey/juniorkronorna-foll-tungt-i-natt/
Ilmoita asiaton viesti
Hienot suoritukset Raitaselta ja Mäkelältä!
Totuuden nimessä voidaan kuitenkin lisätä, että Euroopan taso maailmaan suhteutettuna ei ole aivan entisellään. Esim. naisten kolmiloikassa MM-kisojen seitsemän parasta tulivat Euroopan ulkopuolelta.
Raitasen juoksun viimeinen kierros oli lähes identtinen kopio Keskisalosta 2006. Perheenjäsenen kanssa muistelimme kierroksen aikana Mertarannan selostusta (löytyy Youtubesta), joka sopi lähes täysin eiliseen.
Ilmoita asiaton viesti
Viime vuonna Tokion olympiakisoissa Raitanen oli paras eurooppalainen.
Eugenessä iski vatsatauti, joka vei mahdollisuudet .
Ilmoita asiaton viesti
Kaksi huomiota:
Yleisurheilun juoksu-, hyppy- ja heittolajeista muodostuva kolmiyhteys on nyt erittäin lähellä tuottaa Suomelle palkintosijoja kaikilta sektoreiltaan. Haloo, keihäsmiehet: se on enää teistä kiinni.
Topi Raitasen kukistamilla italialaisjuoksijoilla (hopeaa ja pronssia) on afrikkalaiset sukujuuret. Eipä siis julisteta etnisten pohjoiseurooppalaisten geneettistä huonommuutta, kun sijoitukset edelleen ratkaistaan pelkästään kilparadalla.
Ilmoita asiaton viesti
Ingebrigtsen vielä vakuuttavampi esimerkki: MM-kisoissa hänet päihitti vain Wightman, joka on hänkin white man.
Ilmoita asiaton viesti
Muutaman urheilijan varassa on mitalit niin Norjalla, Ruotsilla kuin Suomellakin. Vähän niinkuin maastohiihdossakin.
Ilmoita asiaton viesti
Joo, kuitenkin Ingebrigtsen ja Warholm selvästi maailman huippuja. Suomesta lähinnä WM voisi nykykunnossaan panna kampoihin kenelle tahansa.
Ilmoita asiaton viesti
Kahden viikon päästä on taas Ruotsi-ottelu.
Ainakin miesten maaottelussa Ruotsi on selvä suosikki.
Suomella on muutama heikkolaji, joissa Ruotsi ottaa kolmoisvoiton.
https://finnkampen.se/finnkampen-ater-till-helsingfors-2022/
https://ruotsiottelu.fi/
Ilmoita asiaton viesti
Ikuisena optimistina ennustan 2 mitalia keihäästä.
Ilmoita asiaton viesti
Jos Helander olisi kunnossa, tulisi tietysti kolme:)
Ilmoita asiaton viesti
Helander heittää vielä tällä kaudella, muttei EM-kisoissa.
Ilmoita asiaton viesti
Ehkä.
Mutta suomessa elää useita sukupolvia jotka tottuivat näkemään maamme MM-tason kärjessä.
Keskinkertainen tai edes kärkimaa EM-tasolla on kaikille heille arvonalennus.
Saldomme kesäissä MM-kisoissa, ja aikaisemmat olympialaiset näyttivät, että myöskään urheilijoidemne henkinen kantti ei riiitä edes omaan tasoon suurissa kilpailuissa.
Anteeksi dissaus, mutta tältä on viime vuosina tuntunut.
Jääkiekko ja muu raha-urheilu, johon yleisurheilu ei kuulu, vie huomiosta leijonan osan.
Ilmoita asiaton viesti
Laitoin otsikon tarkoituksella. Ensin pitää Suomen yleisurheilussa nousta Euroopassa tasollisesti parhaiden maiden joukkoon.
Yleisurheilussa järjestetään Euroopan joukkuemestaruuskilpailut, jotka ovat Euroopan maiden yleisurheilujoukkueiden väliset kilpailut. Suomi putosi ylimmästä sarjasta superliigasta vuonna 2019 sarjaa alemmaksi
https://en.wikipedia.org/wiki/2019_European_Athletics_Team_Championships#Final_standings
Ykkösliigassa 2021 Suomi oli sijalla 7.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Yleisurheilun_Euroopan_joukkuemestaruuskilpailut_2021#Ykk%C3%B6sliiga
Ilmoita asiaton viesti
Suomi oli jo tasollisesti Euroopan ja myös maailman kärkimaa. Siksi puhun
arvonalennuksesta.
Voihan toki olla niin, että jaksoa 1910-80 ei pidä verrata sen jälkeiseen aikaan, jolloin eteläiset maat ovat nousseet rytinällä podiumille. Tumma pinta voittaa alaa, geneettinen etumatka ja kova harjoitus sen takaavat.
Kuitenkin monet väkimäärältään Suomen kokoiset maat ovat pärjänneet maatamme paremmin maailmantilastoissa.
Ilmoita asiaton viesti
Hmm, ”etäinen” pallonpuolisko lienee kirjoitusvirhe, ja tarkoitus on sanoa ”eteläinen”. Oikeastaan ei kuitenkaan tule mieleen erityistä menestystä viime aikoina saaneita eteläisen pallonpuoliskon maita. Australia ja Uusi-Seelanti lienevät jopa taantuneet. Keniaa ei voi aivan laskea eteläisen pallonpuoliskon maaksi, sillä päiväntasaaja menee sen halki.
Ilmoita asiaton viesti
Korjaan kirjoitusvirheen: po. eteläinen vs. etäinen.
Metkaa että varmin tapa saada kommentti on tehdä kirjoitusvirhe, ja usein niin että tuo kommentti koskee vain tuota usein merkityksetöntä typoa, ei itse kirjoituksen substanssia.
Vuorokauden sisällä jo toinen vastaava case kun erehdyin kirjoittamaan Anneli Saarikko vs Annika Saarikko.
Mitä itse ilmaisuun tulee, en viitannut maantieteelliseen, päiväntasaajan jakamaan alueeseen.
Anteeksi runollisen epätarkka ilmaisu, ajattelin että epäeksaktiudestaan huolimatta itse asia olisi välittynyt.
Korjaan nyt muotoon eteläinen vs. eteläinen pallonpuolisko.
Mutta Wiion laki toteutui: jos viestintä voi epäonnistua, se epäonnistuu.
Tosin Wiio-vainaa taisi myös sanoa, että jos viestintä ei voi epäonnistua, se silti usein epäonnistuu.
Sitten on tietysti vielä ns. viisastelu- ja vittuiluaspekti, jota Wiio herrasmiehenä ei sisällyttänyt lakeihinsa.
😉
Ilmoita asiaton viesti
Kirjoitus/lyöntivirheitä jää minullakin tekstiin, joita myöhemmin korjaan/huomaan.
Ilmoita asiaton viesti
Jos osaat lukea, huomaat, että kommenttini aiheena ei tosiaankaan ollut kirjoitusvirheesi, mutta pakkohan oli ensin sanoa, että oletan sinun tarkoittavan ”etäisellä” eteläistä, mikä siis oli aivan oikein oletettu.
Ja jos tarkoitat eteläisellä pallonpuoliskolla jotain muuta kuin eteläistä pallonpuoliskoa, niin on kai aika ilmeistä, miksi viestintäsi epäonnistuu.
(Jos joku tätä jokseenkin tyhjänpäiväistä sananvaihtoa lukee, todettakoon, ettei sitä enää voi ymmärtää, sillä Erämetsä on muokannut alkuperäistä kommenttiaan. Minusta ei sinänsä ole hyvä, että kommentoituja kommentteja voi muokata.)
Ilmoita asiaton viesti
Höpöhöpö Väisälä.
Olen erikseen maininnut kaikki tekemäni korjaukset, joka om minusta täysin korrekti tapa. Ketjua lukeva voi ne todentaa.
Ilmoita asiaton viesti
Kuinka monta pääskyä tekee kesän? Jos ajatellaan olympialaisia ja MM-kisoja, niin joku sattumapronssi tulee.
Myytti suomalaisten poikkeuksellisesta urheilulahjakkuudesta on karissut johtuen siitä, että muu maailma on herännyt panostamaan vaikkapa yleisurheiluun.
Entäpä, jos naiset pärjää siksi, että muissa maissa naisten urheiluun ei ole vielä satsattu?
Toki urheilumedialla on kova tarve hehkuttaa.
Ilmoita asiaton viesti
Sattuma tai ei. Pohjoismaiden menestys on yksittäisten lahjakkuuksien varassa. Ruotsi on saanut Eugenen MM- ja Münchenin EM-kisoissa yhteensä viisi mitalia kahden urheilijan tuomana (Armand Duplantis ja Perseus Karlström). Norjalla vastaavasti (Jacob Ingebrigtsen ja Karsten Warholm).
Suomi pärjää kv-vertailussa, kun otetaan kaikki urheilulajit mukaan ja suhteutetaan asukaslukuun.
https://www.urheilututkimukset.fi/web/menestysseuranta/
Ilmoita asiaton viesti
Otetaanko huomioon ne maan mainiot pistesijat, joita media on tarjoillut kun mitaleja ei ole tullut.
Ilmoita asiaton viesti
Kirjoitusvirheet vievät suuren osan lukijan huomiosta, ja virheistä ollaan myös kärkkäitä piikittelemään. Se on usein kohtuutonta kirjoittajaa kohtaan, mutta:
koska virheiden painoarvo lopputuloksessa on joka tapauksessa huomattava, kannattaa niitä kaikin keinoin välttää. Joskus jo otsikko on kirjoitettu väärin, mikä antaa kirjoittajasta välinpitämättömän vaikutelman.
Ilmoita asiaton viesti
Veikö edes monen huomion, että naisten seiväshypyn palkintojenjaossa Wilma Murron kunniaksi soitettiin ”väärä-oikea” kansallislaulu.
https://yle.fi/urheilu/3-12585635
..että se siitä ja kirjoitusvirheistä 😀
Ilmoita asiaton viesti
Kuulin hymnin ja ihmettelin mielessäni, että siitä pyöritettiin toinenkin säkeistö. Se ei siis ollut tarkka havainto. B-osaa ei tuplattu, mikä teki kansallislaulusta epämääräisen. Melodia oli kuitenkin oikea – helpotus.
Ilmoita asiaton viesti
”Huippumaaksi” Suomella, nyt mitalitaulukon 23., on vielä matkaa ja top kymppiinkin tarvittaisiin neljä kultaa ja jokunen hopea lisää. Pitkä on paluu huipulle.
Suomen potkupallomaajoukkuekin on enemmän Euroopan huipulla kuin yleisurheilijat.
Mukavaa kuitenkin nämä muutamat onnistumiset, ei mitään pois heiltä.
Ilmoita asiaton viesti
Medialla lienee ollut sanaton sopimus, että Venäjän ja Valko-Venäjän poissaoloista ei muistuteta ainakaan silloin, kun mitalisaaliilla herkutellaan.
Yleisurheilumaita toki Euroopassa riittää, mutta kun venäläisjoukkueet puuttuvat jääkiekon arvokisoista, on lajiperheestä poissa aikamoinen palanen.
Ilmoita asiaton viesti
En ole median edustaja, mutta po. maiden sulkeminen kv-toiminnasta on minulla ollut paljon esillä näissä urheilublogeissa.
Ilmoita asiaton viesti
Suomi on lopullisessa mitalitaulukossa kymmenes. Erityisesti tietenkin lämmittää Ruotsin ja Ranskan jääminen taakse, mutta toki hiukan suomalaisten onnistuminenkin 🙂
Erikoista, että niin moni pitkäaikainen mitalijahti tuotti tuloksen samoissa kisoissa: Murto, Raitanen, Mäkelä, Etelätalo.
Silja Kosonen on melko varma tuleva mitalisti. Paljonhan porukkaa on Euroopan parhaan tusinan joukossa muutenkin, mutta juuri tästä joukkueesta en ehkä ennustele muuta. Junnilalla ja Pullillahan on jo mitali, muistettakoon.
Helanderin hontelo olemus herättää huolta, mutta saman näköinen se Veselykin on ja aina vaan tulee takaisin melkein nelikymppisenäkin.
Ilmoita asiaton viesti
Neljä mitalia Suomi sai edellisen kerran Atenan 1982 EM-kisoissa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomi_yleisurheilun_Euroopan-mestaruuskilpailuissa
Ruotsin jääminen taakse mitalitaulukossa on, – kuten toteat – merkille pantava.
https://results.mun.mev.atos.net/ECM2022/en/results/athletics/medal-standings.htm
Ruotsin maajoukkueen vastaavan Kajsa Bergqvistin selitykset
https://www.svt.se/sport/friidrott/kajsa-bergqvist-om-em-ska-absolut-kunna-bli-fler-medaljer
Ilmoita asiaton viesti
Janne Salonen
Fifan rankingissa miesten ”potkupallojoukke” (sinä sanoit) on sijalla 59.
https://www.fifa.com/fifa-world-ranking/men?dateId=id13687
Eugenen MM-kisojen pistetaulukossa Suomi on 40:s 😀
https://worldathletics.org/competitions/world-athletics-championships/world-athletics-championships-oregon-2022-7137279/placingtable
Helsingissä sataa vettä ja sää – onneksi- ainakin hetkeksi vähän jäähtyy 😀
Ilmoita asiaton viesti
Arvokisakonkarit ja vihdoin mitalistit Kristiina Mäkelä (s. 1992) ja Lassi Etelätalo (s. 1988) toivat mieleeni urheiluselostaja Raimo Häyrisen (1940-2020) tokaisun:
”Keihäänheitto on kädentappolaji siinä missä kolmiloikka on jalantappolaji.”
Etelätalo on välillä ollut pitkäänkin potilaana, mutta kestääkö Mäkelän luusto mitä tahansa? Varsinkin ensimmäisen loikan alastulo kuormittaa polvea ja lonkkaa – voinee sanoa – aivan sairaasti.
Ilmoita asiaton viesti