Päättyvästä hiihtokaudesta jäi enemmän kysymyksiä kuin tuli vastauksia
Ensi viikonvaihteessa käydään pitkän hiihtokauden viimeiset SM-kilpailut (maastohiihto, mäkihyppy ja yhdistetty) ja samalla perinteiset Ounasvaaran talvikisat.
Jäikö päättyvästä hiihtokaudesta enemmän kysymyksiä kuin tuli vastauksia tulevien kausien kehityksestä ja menestyksestä.
Suomen mitalisaalis jäi Planican MM-kisoissa vain yhteen miesten viestimitaliin, kuten tästä linkin mitalitaulukon yhteenvedosta käy ilmi. Mitalimäärä romahti siitä, että saatiin edellisenä talvena Pekingin vuoden 2022 talviolympiakisoissa.
Suomen mitalisaalis on ollut tosin monissa MM-kisoissa vain yksi tai kaksi mitalia ilman kultamitalia viimeisten 30-vuoden ajalta (esim. 1974 Falun 0-1-1 – 1993 Falun 0-1-1 – 2013 Val fi Fiemme 0-0-1 – 2015 Falun 0-0-1 – 2019 Seefeld 0-0-1).
****
Kauden 2022-2023 maailmancupin tilastot kertovat Norjan laajasta tasosta ja ylivoimasta. Suomen osalta tilastot kertovat tosiasian edelliskautta/edelliskausia heikommasta menestyksestä. Kerttu Niskasen “Distance cupin” voitto tietysti on huomattava. Mutta esim. yhdistetyssä ja mäkihypyssä menestys oli vieläkin vaatimattomampaa kuin moneen vuoteen.
Aiheellista on pohtia, onko tarvetta implementoida nykyistä Hiihtoliiton strategiaa tarkemmalle tavoitetasolle.
Hiihtoliiton strategian mukaan slogan kuuluu:”Paras lumella “ . Tavoite on oltava korkealla, vaikka tällä hetkellä tavoite tuntuu kaukaiselta. Yksilöurheililajit ovat viime vuosikymmeninä menettäneet harrastajia joukkuelajeihin. Lahdessa maaliskuun alussa käydyissä Hopeasompa -kilpailutapahtumassa harrastajämäärät osoittivat kasvua. Harrastajamäärän kasvun kautta pohjaa myös tason kasvulle.
*****
Mutta toivoa on paremmasta. Kanadassa 27.01-05.02.2023 käydyissä nuorten MM-kisoissa Suomi saavutti seitsemän mitalia (ks. taulukko).
Ensi kausi 2023-2024 ei ole pohjoismaisissa hiihtolajeissa arvokisavuosi. Seuraavat Tronheimin MM-kisat ovat vuonna 2025 ja Milano Cortina talviolympiakisat vuonna 2026.
****
Kauden 2022-2023 maailmancupin tilastoja
Miesten maastohiihto – Distance cup
Naisten maastohiihto – Distance cup
Miesten yhdistetty – Naisten yhdistetty
Hiihtomme elää jonkinlaista kaksoiselämää: toisaalta huomattavat kunto- ja viihdehiihtäjien massat ja tv-kisojen katsojamäärät. Toisaalta näivettyvä kenttä, supistuvat kilpahiihtäjämäärät, kansallisen tason tasapaksuus.
Maajoukkueeseen tai sen kynnyksille ei ole viime vuosina oikein tosilahjakkuuksia ilmestynyt, ehkä Anttola poislukien.
Juniorisarjoissa on vaihtelevasti kilahdellut mitaleita, mutta ”suuri harppaus” MM-kisojen junnumitalisteista MC ja MM ja OK-tason huipuiksi ei ole onnistunut oikein muilta kuin Krista, Kerttu ja IIvo -kolmikolta.
Tämän yleiskuvan lisäksi huolettaa valmennuksen taso ja kyky. En tiedä mikä meni metsään viime MM-kisojen viimeistelyissä? Kilpailukalenteri on karsea kestävyysurheilijoiden kannalta: miten valita kuormituksen painopisteet ja keskittyä olennaiseen: tämä on entistä vaikeampi MC-pisteytysten muutoksen jälkeen.
Oliko valmistava alppileiri liian korkealla ja houkuttelivatko hienot ilmat jotenkin tälläämään liian kovaa, vai mistä kiikasti? Siirtyminen MM-Planican vesikeleihin ei mennyt putkeen. Osa valmistautui kotimaassa, mutta joukkueen kokonaissuorituksessa oli aika hankala nähdä varsinaista kisaterää, kilpailukunnon olennaista nostoa. Kärjen kapeus vielä ylikorostui kun onnikaan ei ollut myötä (sairastelut, loukkaantumiset, huoltotoimien ja kuormituksen hallinnan virheet)
Ilmoita asiaton viesti
Mäkihypyn päävalmentaja vaihtuu samoin naisten hiihdon valmennusvastaava. Huoltoryhmässä on myös vaihdoksia tulossa.
Välillä tuntuu, että onko valmennus liian pedanttista.
Fluorivoitelun käyttökielto ja valvonta on surkuhupaisaa FIS:n toimintaa. Milloin se alkaa, ensi kaudellako ?
https://www.fis-ski.com/en/international-ski-federation/news-multimedia/news-2022/fis-to-fully-implement-fluor-wax-ban-at-start-of-2023-24-season
Ilmoita asiaton viesti