Parhaaksi Pohjoismaaksi olympiakisoissa Suomella on vielä matkaa

Otsikko juontaa juurensa takavuosien enemmän tai vähemmän kohua saaneen  “Huippu-urheilun muutostyöryhmän”  loppuraportin  (HUMU:n loppuraportti) tavoitteesta (sivulla 8)

“Visiona on olla paras Pohjoismaa 2020 urheilumenestyksen, urheilujärjestelmän toimivuuden ja urheilun arvostuksen osalta”.

Eilen päättyneet Pekingin talviolympiakisat ja sitä ennen Tokion kesäolympiakisat osoittivat, että Suomen menestys on  vielä kovin kaukana Norjan ja  Ruotsin  sekä kesäkisoissa myös Tanskan menestyksestä.

****

Suomen Olympiakomitean  syyskokouksessa viime marraskuussa päivitettiin vuoteen 2024 ulottuva  strategia. 

Sivulla  14 on tavoitteenasettelu olympiakisoissa ja eri lajien arvokisoissa:

“Saavutamme olympialaisista 10 mitalia + 20 pistesijaa ja paralympialaisista 10 mitalia + 15 pistesijaa. Pelaamme säännöllisesti jääkiekon ja salibandyn MM-mitaleista ja globaalien joukkuepelien (jalkapallo, lentopallo, käsipallo, koripallo) EM- ja MM – lopputurnauksissa”. 

Miten tuo tavoite tulkitaaan olympiakisojen osalta. Tarkoittaako tavoite mitalien yhteismäärää talvi- ja kesäkisoissa 2022-2024 ?  Jos näin on, on nostettu kädet ylös tavoitella parhaan Pohjoismaan asemaa.

Pohjoismaiden mitalit Tokion kesäolympiakisoissa  ja Pekingin talviolympiakisoissa:

Olympic Medal Table | Beijing 2022 

Tokyo 2020 Olympic Medal Table 

*****

Suomi ylitti  ennustetun mitalimäärän  Pekingin talviolympiakisoissa ja ylitti  2-3 mitalilla konaismäärän  kuin  kolmissa edellisissä talvikisoissa (2010-2014-2018). Kesäolympiakisoissa  on alkanut olla tiukkaa saavuttaa edes yksi tai kaksi mitalia.

****

Suomen kansa odottaa menestystä ja hullantuu menestyksestä. Kiinnitän huomiota siihen, hajoaako niukat taloudelliset että harrastajaresurssimme liiaksi esim. Norjaan  ja  Ruotsiin   verrattuna. Täältä penkkiurheilukatsomosta ei suoraa vastausta pysty antamaan, kun itse tulee seurattua myös paljon muitakin lajeja kuin olympialajeja (esim. moottoriurheilu).