Suomi otti takapakkia pohjoismaisten hiihtolajien maailmancupeissa
Maastohiihtokausi on päättymässä perjantaina ja lauantaina Rukalla Suomen cupin finaaliin. On aika tehdä tilinpäätöstä päättyvästä kaudesta.
Pohjoismaisten hiihtolajien MM-kisoissa Oberstdorfissa Suomi sai kolme mitalia ( hopeaa Ilkka Herola miesten yhdistetyssä ja miesten sprinttiviestissä sekä pronssia naisten viestissä ). Edellisissä vuoden 2019 Seefeldin MM-kisoissa Suomen mitalimäärä jäi yhteen Iivo Niskasen 15 km:n pronssimitaliin).
****
Suomen kansainvälisen tason mittarina mielestäni toimii paremmin sijoitukset maailmancupissa. Suomi otti takapakkia tällä kaudella selvästi hiihtolajien maailmancupeissa. Se on tosiasia.
Maastohiihto:
Naiset, paras suomalainen Krista Pärmäkoski sijalla 12.
Miehet, paras suomalainen Iivo Niskanen sijalla 23
Mäkihyppy:
Naiset, paras suomalainen Julia Kykkänen sijalla 33
Miehet, paras suomalainen Antti Aalto sijalla 37 (maitten välisessä cupissa Suomi sijalla 9)
Yhdistetty
Miehet, paras suomalainen Ilkka Herola sijalla 7 (maitten välisessä cupissa Suomi sijalle 5.
Naisten yhdistetty, Suomi ei ollut mukana kaikissa osakilpailuissa. Valmennusryhmää ollaan vielä kokoamassa tuleville vuosille.
Ilman Ilkka Herolaa Suomen menestys olisi ollut hiiihtolajien maailmancupissa perin vaatimaton.
****
Pekingin ensi talven talviolympiakisojen alkamiseen (04-20.02.2022) ei ole enää kuin 10 kuukautta. On selvää, että Suomi lähtee pohjoismaisissa hiihtolajeissa altavastaajana Norjaan, Ruotsiin ja Venäjään nähden. Kovaa vastusta Suomi saa myös Saksan, Ranskan ja Sveitsin sekä Itävallan joukkueista.
Edellisissä vuoden 2018 PyeongChangin talviolympiakisoissa Suomi sai kuusi mitalia ( kirkkainpana Iivo Niskasen 50 km:n kultamitali – Krista Pärmäkosken kolme mitalia hopeaa 30 km – pronssia 10 km v – pronssia skiathlon sekä pronssimitalit naisten jääkiekossa ja Enni Rukajärvi naisten slopestylessä .
****
Suomi on perimmältään hiihtourheilukansaa. Sen osoitti Oberstdorfin miljoonakatsojat tv:n ääressä. Myös laaja seuratyö kautta maan ja SM-hiihtojen suuri osallistujamäärä on ilahduttavaa. Menestys on kuitenkin monesta tekijästä kiinni; terveystilanteesta, välineistä kilpailutilanteessa ja urheilijan psyykkisestä ja fyysisestä tilasta muutaman asian tässä mainitakseni. Varmaan Hiihtoliitossa käydään kaikki osatekijät läpi menneeltä kaudelta, missä onnistuttiin, missä ei. Vankkumattomana hiihtourheilun ystävänä luotan ja toivon Suomen hiihtolajien urheilijoiden tuottavan meille katsomon puolelta seuraaville monta riemun hetkeä.
****
Ampumahiihdon maailmancupissa Kaisa Mäkäräisen lopettaminen näkyi pistetaulukossa. Miesten cupissa paras suomalainen Tero Seppälä löytyy sijalta 36 ja naisten cupissa paras suomalainen Mari Eder löytyy sijalta 54.
Tässä yhtydessä kannattaa muistaa Ari Luusuan hienot hiihdot
Ski Classic -sarjassa.
https://www.vismaskiclassics.com/results/standings/
Viimeisessä 100 km:n osakilpailussa hän taisteli voitosta, päätyen loppukiritaistelussa sijalle 3.
https://www.vismaskiclassics.com/split-times/?raceID=947
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä MC-listaus on karua luettavaa!
Niin kuin toteat, niin muutamat(!) harvat välähdykset eivät sysimustaa MC-sijoitustaulukkoa valaise. Se valitettavasti osoittaa huippu-urheilun tämänpäiväisen sijamme maailmalla. Vain viimeisistä pistesijoista hiihdossa kamppaillaan!?
Minäkin olen hiihtolajien ystävä ja seuraaja, mutta mieli on nyt aika masentunut. Suomalaisten kilvoittelun jännittämisen taso laskee rytinällä.
Sanotaan, että olemme hiihtourheilukansaa. Varmaankin tavallisten harrastajien osalta olemmekin, mutta muuten voidaan uumoilla, että jo seuraavalle asemalle menestyksen juna huippumme lopullisesti jättää, jollei muutosta tule: johtoon, valmennuksen laatuun, psykologiseen valmennukseen ja kilpailutilanteiden psyykkaukseen. On luultavaa, että toimintaan tarvitaan lisärahaakin rutosti.
Ilmoita asiaton viesti
SHL:n johdon toimesta Oberstdorfin kisojen aikana, eikä sen jälkeen, ole sanottu mitään
Suomen hiihdon kansainvälisen tason nykytilasta.
——–
Saksassa (maajoukkueen päävalmentaja Peter Schlickenrieder) puhutaan, että pitäisi hiihdossakin ottaa painoindeksirajat. Tikun nokkaan on tuossa jutussa nostanut Norjan Therese Johaugin ja Ruotsin Frida Karlssonin
https://www.sport1.de/wintersport/skilanglauf/2021/03/langlauf-magerwahn-alarm-behle-kritisiert-schlickenrieder-wegen-bmi-plan
Ilmoita asiaton viesti
Mitkä ihmeen painoindeksirajat?!
Kun en tuota saksan kieltä ymmärrä, niin viitsisitkö laittaa jonkinlaisen lyhyen suomennoksen?
***
https://vapaavuoro.uusisuomi.fi/perttirampanen/ampumahiihdon-umpisurkea-tilanne-suomessa/
Ilmoita asiaton viesti
Lyhyesti:
Tuossa Sport1 -lehdessä nostetaan esille eräiden hiihtäjien (Johaug ja Karlsson) luunlaiha ulkoinen olemus ja , että onko painonhallinta mennyt jo terveydelle vaaralliseksi. Esimerkkinä hän käyttää takavuosien mäkihypyssä luunlaihoja mäkihyppääjiä. Saksan valmentaja kysyy, että pitäisikö ottaa myös maastohiihdossa mäkihypyn tapaan sääntöihin painoindeksi -sääntö.
Tässä SHL:n uutinen vuodelta 2004 painoindeksisäännön käyttöönotosta:
https://arkisto.hiihtoliitto.fi/en/uutiset/makihypyssa-otetaan-kayttoon-painoindeksi/
Toissa vuonna uutisoitiin taas mäkihyppääjien painonhallinnasta
https://www.iltalehti.fi/talviurheilu/a/9310b412-8586-47ac-aa7e-6408c6c24e0a
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos!
Mielestäni tässä hiihtäjien painoindeksissä ei ole mitään järkeä. Vertaus mäkihyppyyn ontuu pahasti.
Eiköhän ole niin, että minkä hiihtäjä keveydessä ”voittaa”, jos voittaa, sen voimassa häviää? En usko, että ”luunlaihuus” on mikään ratkaisu suomalaisten menestymiseksi. Eikä kenenkään.
Johaugin menestys perustuu nopealla frekvenssillä hiihtämiseen. Pystyy sellaiseen hiihtotapaan alusta loppuun. Ei omaa minkäänlaista loppukiriä.
Ilmoita asiaton viesti
Samaa mieltä.
———-
Tuossa samassa lehtijututussa Saksan edellinen päävalmentaja
Jochen Behle ei jaa nykyisen päävalmentajan näkemyksiä.
——–
Ilmoita asiaton viesti
Luin vanhat Iltalehden artikkelit Eveliina Piiposta ja Anita Korvasta. Heidän asenteellaan on turha odottaa suurta lisämenestystä vaikka nuorempana pärjäsivätkin. Ettei vaan tässäkin ole hiihtäjättäret, jotka eivät aikuisina huipulle monen muun nuoren ohella koskaan päässeet? Syy menestymättömyyteen on Iltalehden haastattelujen perusteella tytöillä paljolti korvien välissä. Itsekin toteavat olevansa hiihtourastaan eksyksissä mitä pitäisi tehdä. Hiihtoura ja muu elämä näyttävät olevan keskenään pahasti ristiriitaiset.
Ei käy suomalaisia hiihtovalmentajia kateeksi, kun potentiaalisia menestyjiä valmennettaviksi ei kerta kaikkiaan maastamme näytä löytyvän kuin aniharvoin.
Ilmoita asiaton viesti