Yleisurheilun ensimmäisistä MM-kisoista Helsingissä 40-vuotta
Kerron tässä ensimmäisistä yleisurheilun MM-kisoista vuonna 1983 Helsingissä. Lopussa kerron lyhyesti vuoden 2005 MM-kisoista, jotka Helsinki sai toistamiseen.
Maanantaina 07.08.2023 tulee kuluneeksi 40-vuotta Helsingissä pidetyistä ensimmäisistä yleisurheilun MM-kisoista (07-14.08.1983). Kisat myönnettiin Helsingille Pariisissa 10.03.1980. Äänestyksessä vastaehdokkaana oli Stuttgart.
MM-kisojen avajaisten ohjelma oli hartaan suomalainen. Avajaisissa lauloivat oopperalaulaja Martti Talvela ja Klemetti-Opiston kamarikuoro. Suomen naisten liikuntakasvatusliiton valiovoimistelijoiden näytöksen koreografiasta vastasi Raija Riikkala. Sinivalkoinen ääni Paavo Noponen sanoi radiossa korvanapista kuultuna, että MM-kisojen järjestelytoimikunnan puheeenjohtaja Carl-Olaf Homén piti puheen roomalaisen puhujakunnan perinteitä noudattaen ilman paperia neljällä kielellä (englanti, ranska, ruotsi ja suomi). MM-kisat avasi silloinen tasavallan presidentti Mauno Koivisto.
WA:n (Kansainvälisen Yleisurheiluliiton) sivulla on You tube -dokumentti kisoista
****
Kuten mitalitaulukosta (1. DDR ja 3. Neuvostoliitto) käy ilmi, Euroopan kartta oli tuolloin toisenlainen kuin nykyään (mm. Baltian maat ja Ukraina puuttuvat tuosta taulukosta).
Olin kisoissa paikalla joka päivä aamusta iltaan. Muutama poiminta kisojen urheilijoista.
Kisojen paras urheilija oli USA:n Carl Lewis , joka voitti kultaa pituushypyssä, 100 metrillä ja 4 x 100 metrin viestissä.
DDR:n Marita Koch voitti kultaa 200 metrillä sekä molemmista naisten viesteistä 4 x 100 m ja 4 x 400 m . Mieleen jäi myös paikalla olleena kahden kullan naiset: Tšekkoslovakian Jarmila Kratochvílová (naisten 400 ja 800 m) ja USA:n Mary Decker (naisten 1500 ja 3000 m).
Miesten seiväshyppysssä Ukrainan Sergey Bubka (edusti 1983 Neuvostoliittoa) aloitti Helsingistä alkaneen kuusinkertaisen maailmanmestaruusputkensa.
Suomi sai kisoissa kolme mitalia. Tiina Lillak voitti naisten keihäänheiton , Arto Bryggare juoksi 110 metrin aitajuoksussa hopeamitalille ja Martti Vainio juoksi 5000 metrillä pronssimitalille. Suomi oli paras Pohjoismaa. Norja sai yhden kultamitalin Grete Waitz naisten maratonjuoksussa. Ruotsi ja Tanska jäivät mitalitta.
Vuoden 1983 MM-kisojen tulokset: Women – Men
****
YLE Elävä arkisto 1983 – World Athletics Championships 1983-2023
****
Helsinki vuonna 2005 toistamiseen MM-kisojen isäntämaana
Helsingissä järjestettiin toistamiseen yleisurheilun MM-kisat vuonna 2005 , kun alunperin valittu kisäisäntä Lontoo ei voinut kisoja järjestää . Britannian hallitus piti kisojen rakentamiskustannuksia liian suurena.. Tämän seurauksena mestaruuskilpailujen tarjousprosessi avattiin uudelleen. Silloinen IAAF:n (nyk. WA) hallitus päätti 14.04.2002 antaa kisat Helsingille, vaikka tarjolla oli mm.Berliini, Bryssel, Budapest, Moskova ja Rooma. Monien mielestä silloinen IAAF:n hallituksen jäsen ja Suomen SUL:n puheenjohtaja edesmennyt kansanedustaja, ministeri Ilkka Kanerva vaikutti kisojen saamiseen uudestaan Helsinkiin. Ilkka Kanerva toimi vuoden 2005 kisojen järjestelytoimikunnan puheenjohtajana.
Kuten vuoden 2005 kisojen mitalitaulukosta ilmenee, taulukossa on nimeltään uusia- vanhoja maita (Venäjä , Ukraina, Viro, Liettua ) johtuen vanhan Neuvostoliiton hajoamisesta. Suomi sai Tommi Evilän tuomana kisoista yhden pronssimitalin miesten pituushypyssä . Ruotsi sai kisoista kolme mitalia ja Norjan yhden mitalin.
Vuoden 2005 MM-kisojen tulokset Women – Men
****
Seuraavat yleisurheilun MM-kisat käydään Budapestissa (19-27.08.2023). Aamun uutisten mukaan Suomen joukkueen koko on kasvanut peräti 40 urheilijan suuruiseksi.
Vuoden 1983 kisojen avajaisissa myös IAAF:n puheenjohtaja Primo Nebiolo piti lyhyen puheen suomeksi (tai ”suomeksi”). Hän sanoi mm. ”Suomessa yleisurheilu on aina ollut urheilumuoto numero yksi.” Ääntäminen ei ollut täydellistä mutta kylläkin juuri ja juuri ymmärrettävää. (Minulle jäi vaikutelma, että hän oli ymmärtänyt u:n ja y:n ääntämisen väärin päin, joten kuulosti, että hän olisi puhunut uleisyrheilystä.)
Ilmoita asiaton viesti
”Olin kisoissa paikalla joka päivä aamusta iltaan.”
– En pääse sanomaan samaa, mutta kahtena päivänä istuin katsomossa kuin tv-viihdesarjaa mukaillen ”nolojen tilanteiden miehenä”.
Iltakilpailua seurasin tyhjän paikan vieressä, koska olin käsittämättömästi missannut treffiseuralaiseni saapumisen ja tarkasti sopimamme kohtaamisen. Myöhemmin lähetin käyttämättä jääneen pääsylipun hänelle vakuudeksi siitä, että olin ollut tosissani.
Ilta oli päivänpaisteinen, joten A-katsomon katoksesta ei ollut varsinaista hyötyä. Ja olihan minulla hyvä näkymä muutaman metrin päähän urheilijakatsomoon, josta bongasin esimerkiksi Tamara Bykovan, URS.
Loppuviikolla katselin aamupäiväkilpailua tasaisessa vesisateessa eteläkaarteen suunnasta. Jippii: Tarmo Ropponen, Yle, istui alemmalla rivillä. On jännittävää omin silmin nähdä julkkiksia reaalielämässä.
Palasin junalla kotipuoleen kisaviikkoni päätteeksi. Nukuin sikeästi ohi Imatran, ja lopulta matkustin taksilla n. 40 km Simpeleeltä takaisinpäin.
Itse MM-kilpailuista on mieleeni jäänyt tuskin mitään. ”Ulkourheilulliset” säädöt ja sählingit muistan kiusallisen hyvin.
Ilmoita asiaton viesti
Minulle nuo vuoden 1983 yleisurheilun MM-kisat olivat tärkeät nimenomaan siitä syystä, että en ollut Helsingissä enkä edes Euroopassa vaan Australiassa. Kun katselin televisiota Sydneyssä, ei siellä juuri kerrottu mitään Suomesta.
Mutta elokuussa 1983 kerrottiin ja näytettiin vieläpä kuvaa. Erityisesti koti-ikävä kaivoi mielessä, kun katselin maratonjuoksua, jonka reitti kulki alusta loppuun tuttujen paikkojen kautta. Ja kaiken huipuksi tuon juoksun voitti australialainen Robert De Castella.
Muistan myös ilahtuneeni kovasti, kun Suomen Tiina Lillak kiskaisi ainoana keihään 70 metrin rajan paremmalle puolelle, voitti kisan ja juoksi kultatyttönä kentällä pitkän kunniakierroksen.
Ilmoita asiaton viesti
Muistan nuo 2005 vuoden kisat hyvin. Olin silloin työkaverini kanssa saneeraamassa kerrostalojen parvekkeita Vantaankalliolla.Paikka on Seutulan yhden suunnan keskiössä.
Pari kuukautta ”noin kuuden kerrostalon parvekkeiden saneeraus kesti”
En nyt muista kovin tarkkaan,mutta lentokoneita näin sinä aikana enemmän kuin aikaisemman elämäni aikana yhteensä. Läheltä,ja raskaitakin.
Sen kuitenkin muistan jatkossakin,että yhtenä iltana kisojen aikaa satoi(kuten koko viikon)tavallista enemmän.
Löimme pillit pussiin illalla ennen seitsemää.
Huomenna eräs asukkaista kertoi,että varttitunti lähdöstämme torninosturi oli kuin joulukuusi. Sen huippu kun ylsi korkeimmalle kalliolla.
Silloin siunasin itseni. Saa sitä laiskaakin väsyttää….
Ilmoita asiaton viesti