Onnellisuus elämässä, onnellisuus ihmisen tavoitteena

Tämä kirjoitus on 10-vuotisjuhlakirjoitus, julkaistu kymmenen vuotta sitten uutena blogistina täällä Uusi Suomi Vapaavuoro-palstalla. Muistan, että halusin kirjoittaa vain Vapaavuoroon, joka näytti olevan helpompi areena totuttelevalle kirjoittajalle. Näin luulin. Olinkin aloittanut Puheenvuorossa suunnilleen samoihin aikoihin. 

Onni ja onnellisuus ovat kysyttyjä tavoitteita ihmiselle. Onnen tavoittelu näkyy monella tavalla  ihmisyhteisössä ja heidän tuottamassaan kuva-aineistossa ja kirjoitetussa tuotannossa. Jokainen ihminen  kokee elämänsä aikana onnen hetkiä. Ihminen saattaa muistella, että silloin olin onnellinen, olin hetken  onnellinen. Onnellisuuden muisteleminenkin tekee ihmisen onnellisen näköiseksi.

Onko kestävä pitkäaikainen onnellisuus mahdollinen ihmiselle? Onko onnellisuus  tavoittelemisen arvoista?

Ihminen ehkä elämänsä aikanakaan tulee harvoin ajatelleeksi, että hänellä on hänen itselleen asettamansa  tavoite elämälleen. Hänellä saattaa olla velvollisuutena, joko hänen itsensä asettamana tavoitteena tai niin,  että hänelle on asetettu kyseisen elämänsä tavoitteeksi saavuttaa jotakin tärkeää elämässään. Näin kuitenkin  on periaatteessa jokaisen  vanhahenkisen ihmisen osalta. Ihmisellä saattaa olla jokin sisäinen tieto oman  elämänsä tarkoituksesta tai saattaa hänen osaltaan olla niin, että hänellä ei tuota tietoa tarvitsekaan olla.  Jokaisen ihmisen tavoite elämässään joka tapauksessa on oppia elämässään jotakin, oppia elämässään  jotakin uutta tai oppia jo aiemmin opittua, mutta jo unohtunutta. Ihmisen onnellisuus voi olla esimerkiksi  sellaista, että hän elämänsä aikana oppii huolehtimaan itsestään ja läheisistään oikealla tavalla ja hänen on  mahdollisuus saavuttaa onnellisuus sen avulla. Ihminen voi olla onnellinen, kun hän huolehtii itsestään ja on  onnellinen sen vuoksi. Ihminen voi olla onnellinen, kun hänen lähimmäisensä voivat hyvin ja ovat onnellisia.

Jos ihmisellä on jokin erityinen tarkoitus tai tavoite elämässään, hänen onnellisuutensa määrä ja aste ovat  todennäköisesti sidottuna tuon velvoitteen täyttämiseen. Ihminen saattaa tuntea sisäisesti huolta ja  levottomuutta, jos hän ei ole toteuttanut sisäistä velvollisuuttaan elämässään siihen mennessä, kun hän  onnellisuuttaan tai sen puutetta pohtii. Pääsääntöisesti voisi sanoa, että hyvä ihminen voi elämässään olla  todella onnellinen, jos hän toimii ihmisenä vastuunsa ja velvollisuutensa mukaisesti tai on jo ne täyttänyt.

Onnellisuutta voi hyvällä omalla tunnolla pitää elämän tärkeänä tavoitteena. Onko onnellisuutta mahdollista  tavoitella, vai lankeaako onnellisuus kuin palkinto hyvin tehdystä työstä, hyvin eletystä elämästä? Olen sitä  mieltä, että onnellisuutta voi oppia. Onnellisuutta voi tietenkin myös tavoitella, mutta mihin tavoittelu  johtaa. Onnellisuuden perässä ei kannata juosta, onnellisuus kypsyy ihmisessä, kun hän toimii elämässään  siten, että tyytyväisyys lisääntyy. Onnellisuuteen liittyy rauhallisuus. Jos ihminen on kovin rauhaton, alati  liikkeessä oleva ja kiihkeäsieluinen, hänen saattaa olla vaikeata löytää rauhaa ja sitä myöten myös
onnellisuutta. Onnellisuus edellyttää ihmiseltä sitä, että hän havaitsee ja huomaa olevansa onnellinen. Jos  kiihkeästi etsii jotakin, tavoittelee jotakin, eikä aina edes tiedä, mitä tavoittelee tai tuoko tuo tavoiteltu asia  onnellisuuden ei ehkä huomaa onnellisuuden murusia, joista onnellisuus voisi koostua.

Onnellisuus löytyy ihmisestä itsestään, mutta on varmasti mahdollista löytää onnea myös rakkauden myötä.  Kun onnellisuus on löytynyt, sen kanssa voi oppia elämään, mutta se ei välttämättä ole helppoa. Melkein  voisi  sanoa, että yksin on helpompaa olla onnellinen kuin toisen ihmisen kanssa. Kuitenkin onnellisuus on  ihana jakaa rakkaan ihmisen kanssa.

Onnellisuuden jakaminen toisen ihmisen kanssa on rakkautta. Kestävä onnellisuus rakkaan ihmisen kanssa  on luultavasti maailman kaunein asia.

Onnellisuuden säilyttäminen saattaa olla vaikeata. Vanha sananlasku sanoo, että kell’ onni on, se onnen  kätkeköön. Tämä on viisaasti sanottu. Joskus onnellisuus voi näkyä ihmisessä, mutta joskus se on viisasta  kätkeä.

Maailmassa on paljon ihmisiä, jotka ovat kateellisia toiselle ihmiselle. Kateutta ja pahansuopuutta esiintyy  tavallisesti ihmisiä kohtaan, jotka ovat onnellisia, rakastuneita, rikkaita, taitavia ja lahjakkaita, jopa  tyytyväisyys herättää kateutta. Nämä kaikki ihmisen tavoitetilat saattavat jolla meidän jokaisen  tavoitettavissa, ainakin jokin niistä. Jos en ole taitava tai lahjakas, onnellisuutta minun kuitenkin on  mahdollista tavoitella ja saavuttaa. Onnellisuuden voi saavuttaa jopa yksinäinen köyhä ihminen. Onnellisuus  on elämäntaitoa.

Ote käsikirjoituksesta Kristillinen filosofia, Osa 3 Ihmisen henkinen jatkumo

Julkaistu elektronisena kirjana elokuussa 2013 osoitteessa hakukriteerinä Kaltiomaa

Elisa Kirja (e-kirja: https://kirja.elisa.fi/search_results/tarja%2Bkaltiomaa)

ja nykyään kirja on Ellibs verkkokaupassa e-kirjana

https://www.ellibs.com/fi/books/publisher/0/tmi-tyhjapaperi

Aikaleima: TKK1201302101514

Onnellista kirjojeni osalta on, että ne on tosiaankin julkaistu vain e-kirjoina vuonna 2013 ja silloin ne ovat saaneet isbn-numeronsa. Nyt ne ovat saaneet uuden myyntipaikan samoina kirjoina. Kirjani Kristillinen filosofia on julkaistu neljässä osassa ja ne ovat lyhennelmä vuonna 2021, 2022 Mediapinnassa painetusta koko kirjasta, koko käsikirjoituksesta. Lukijalla on siis mahdollisuus valita tekstit lyhyempinä e-kirjoina osa kerrallaan tai 530 sivun niteenä.

Mistä kirjassa on kysymys? Vieläkään sitä ei yleisesti tiedetä.

Mitä on olla onnellinen? Se on monella tavalla määritetty ihmiskunnan maanpäällisen elämän aikana, joten on ilmeistä, että onnellisuus on mahdollista. Onnellisuus on joskus vain muisto, onnellisuus saattaa horjahdella, mutta jos sitä joskus on ollut, sitä voi olla taas uudelleen. Määrittelen onnellisuuden elämän taidoksi. Puheenvuorossa ensimmäisiä kirjoituksiani on mm. kirjoitus Kaikki kiertämään jonka julkaisupäivä on 19.12.2012.

12.2.2023 Tarja Kaltiomaa