Valokuva ja edikuva

Tässä on kaksi sanaa valokuva ja edikuva; toinen on jo vanha ja toinen on uusi, vasta ehdotus sanaksi.

Valokuvauksen historia alkaa lähetä 200-vuotismerkkipäiväänsä. Wikipedian mukaan vanhin säilynyt valokuva on vuodelta 1826.

Valokuvauksen alkuajat eivät ole olleet varmaankaan pelkästään ruusuilla tanssimista.

Valokuva kun alkoi kilpailla muotokuvauksen ja taidemaalauksen kanssa. Luultavasti taival oli jos jonkinmoista kädenvääntöä. Aluksi ei ehkä ollut helppoa hyväksyä sitä, että toinen ihminen teki viikon töitä kuvatakseen jonkun mallin ja toinen teki töitä vain kuvaamisen ja kuvan kehittämisen verran, kuva näytti valmistuvan helposti.

Valokuva (keskusteltiin siitä tai ei) oli pitkään vain se otos, jonka valokuvaaja kamerallaan tallensi. Valokuva tallentui levylle ja sittemmin filmille, valokuva kehitettiin ja lopputulos oli se mikä se oli. (Sittemmin valokuvia tietenkin keksittiin muokata leikkaamalla, liimaamalla ja rajaamalla niitä paperilla. Niitä lopputuloksia sanottiin mm. kollaasikuviksi.)

Parin viimeisen vuosikymmenen aikana valokuvaus on muuttunut paljon. Digikuvaus on tuonut kuvaukseen runsaasti uutta ulottuvuutta ja myös paljon uusia kuvaajia.

Uusista asioista keskustelemiseen ihmiset tarvitsevat uusia sanoja.

Valokuva: Perinteinen valokuva voisi säilyttää sanan valokuva, kun se edelleen, kuten ennen digikuvaustakin on ollut, on kuvaajan kameralla tallentama kuva, jota hän ei kuvaamisen jälkeen käsittele eikä muokkaa.

Monilla dokumentaarisia kuvia tuottavilla valokuvaajilla on tarvetta säilyttää oma alkuperäinen otoksensa muokkaamattomana ja niin, että sillä säilyy alkuperäisen, muokkaamattoman kuvan status. Tällaisia kuvia sanottaisiin edelleen valokuviksi ja alkuperäisiksi valokuviksi.

Edikuva: Digikuvauksen myötä mahdollistunut kuvan muokkaaminen tuottaa uudenlaisia mahdollisuuksia kuvan käsittelemiseen. Kuvien muokkaamiseen tietokoneella mahdollisuudet ovat rajattomat. Kuvan muokkaaja ei aina ole sama henkilö kuin kuvaaja. Kun työ tehdään rehellisesti, kuvaa muokataan, koska se on mahdollista ja koska muokkaamiseen on tarvetta, kuvaa voitaisiin sanoa esimerkiksi edikuvaksi erotuksena perinteisellä menetelmällä tuotettuun valokuvaan. Taidekuvat, mainoskuvat ja muut tietokoneella muokatut kuvat tiedämme editoiduiksi kuviksi ja myös siitä syystä ei ehkä ole väärin sanoa niitä edikuviksi.

Kukin kuvaaja tietenkin sanoo tai on sanomatta kuvistaan kuten itse toivoo. Ehdotukseni voisi kuitenkin selkiyttää valokuvista keskustelemista. Molempi parempi; ei ehkä ole syytä siihen, että kuvaaja tai kuvan muokkaaja ei voisi tarvittaessa kertoa, miten kuva on syntynyt tai tuotettu.

Tämän blogikirjoituksen tein kamerakerhon kerhoillan tunnelmissa: olimme kerhoillassa keskustelleen tästä aiheesta.

TarjaKaltiomaa
Espoo

Kirjailija, filosofi, runoilija, valokuvaaja: aiheena Kristillinen filosofia. Kirjoittelen omalle verkkosivustolleni Tyhjäpaperi UUSI OSOITE http://www.tyhjapaperi.fi kristillisyydestä filosofisen näkemyksen ja kirjan Kristillinen filosofia perusteella. Kuulun evankelis-luterilaiseen seurakuntaan ja vaikutan seurakunnassa tavallisena seurakuntalaisena. Olen puolueisiin sitoutumaton, "monipuoluediggari", seuraan politiikkaa ja yhteiskunnallista keskustelua maltillisesti. Jäsenyyksiä yhdistyksissä: Espoon Kirjailijat ry jäsen vuodesta 2013 (hallituksessa vuonna 2022), Soukan Kamerat ry hallituksen jäsen vuodesta 2014, yhdistyksen sihteeri, Luonnonfilosofian seura jäsen vuodesta 2013, Suomen Filosofinen yhdistys jäsen vuodesta 2013, kotiseutuyhdistys Kivenlahti-Stensvik ry kannatusjäsenyys. Olen kirjailija ja yhteiskunta-aktiivinen seniorikansalainen, eläkkeellä atk-uran jälkeen.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu