Mittausvirhe

Maailma oli olemassa miljoona vuotta eikä kukaan epäillyt sitä.

Ihminen on harjoittanut tieteitä aikojen alusta saakka. Ihminen on utelias maailman suhteen.

Ihminen on kehittänyt mittausmenetelmiä, joiden avulla havainnoi maailmaa. Maailman havainnointi ei ole pelkän ihmisen aistitiedon varassa.

Nykyaikana mittausmenetelmät ovat hyvin kehittyneet. Samoin ihmisen mielikuvitus. Tieteellisessä ajattelussa sanotaan, että ei hyväksytä tiedoksi aistihavaintoihin perustuvaa tietoa, vaan tositietoa on vain niin sanottu tieteellinen tieto.

Länsimaisen Ihmisen elinikä on keskimäärin noin 80 vuotta. Tämä on tieteenkin parissa ajanjakso, jossa ajassa ihminen maailmaa nykyään mittaa. Vaikka maailma on ihmisellä ollut jo miljoona vuotta, tieteellinen tieto, jossa sitä mitataan, lupaa sille kateellisuuksissaan vain 40.000 vuotta jatkoa, koska on mitattu tieteellisesti silloin auringon sammuvan.

Avaruus on kuitenkin mittaamattoman suuri.

Mittaamista tapahtuu myös yksilön kohdalla. Lääketiede mittaa ihmiselle elinikää enää muutaman vuoden, jolloin ihminen tietää kuolevansa. Viimeiset vuotensa hän viettää potilaana. Jos ihminen ei mittauttaisi oloaan, vaan vain aistisi elonsa olevan päättymässä, kun on väsynyt ja kipeä, hän vain hiipuisi läheisiltään, kuolisi pois. Eikä epäilisi itseään eikä maailmaa. Tilanne vain muuttuisi.

Tieteellinen mittaus pitää ihmiskunnan valppaana.

Ennen ihmisellä omassa kodissaan oli ruokakuppinsa ja lusikkansa. Niitä käytettiin niin kauan kuin ne kestivät käytössä ja sen jälkeen piti tehdä tai hankkia uusi ruokakuppi joko savesta muovaamalla tai puusta veistämällä. Nykyään ihmisillä on monilla alueilla kertakäyttöastioita, jotka he heittävät luontoon. Maailma roskaistuu ja ihmisen usko maailman kestävyyteen heikkenee. Syntyy maailmanlopun ajatuksia ja pelkoja.

Välinpitämättömyys maailmaa kohtaan on nykyään joidenkin ihmisten oikeus, koska he eivät usko maailman kestävyyteen. Heidän elinikänsä on määrätty eivätkä he tarvitse maailmaa enää sen jälkeen. Miksi tehdä mitään maailman hyväksi?

Ennen ihminen ihmetteli käsittämättömiä asioita: tähtiä, aurinkoa, pilviä, meren kuohuja. Ihmistä suurempia asioita. Hän ajatteli niiden olevan jonkun itseään suuremman luomia, jonkun, joka pitää huolta hänestäkin ihmisenä.

Mittausten mukaan nämä ovat kuitenkin ihmisen aiheuttamia asioita. Ihmisen, jonka elinikä on noin 80 vuotta, joten tieteellisesti ajateltuna ei maailman jatkumiseen voida enää uskoa.

Maailma on ollut olemassa miljoonia vuosia. Nyt tieteellinen mittaus on typistänyt maailman loppumaan ihmisen ajattelun mukaan ihmisen käsitettävissä olevassa ajassa.

Mittausvirhe?

Tervehdys Suomen Filosofisen yhdistyksen Kollokviolle 11 – 12.1.2018.