Toiminnallinen ajattelu 34

 

Edellisessä Toiminnallinen ajattelu -kirjoitussarjan jaksossa 33 pohdiskelin ajatusta millä ajatella ja tällä kertaa ajatusta miksi ajatella. Ihminen voi (ei pidä, vaan voi) miettiä, mikä on ajattelun tavoitteena. Mielestäni ajattelun tavoitteena voisi olla mielenrauha. Kun aloittaa ajatella, tämä ei ehkä ensimmäisenä tule mieleen kaikenlaisten mielentyrskyjen ja mieleen tukevian ajatusten lomassa, mutta kun ajattelussa on edistynyt, mielenrauha voi alkaa jo tuntua mahdolliselta. Erilaiset mielenharjoitukset, kuten jooga, lenkkeily (erityisesti Nordic Walk), pilates ja mitä niitä onkaan, ovat erittäin hyviä mielen tasapainon saavuttamisessa. Itse käytän jopa valokuvausta mielentasapainon saavuttamiseen ja ylläpitämiseen. Tällaiset harjoitukset voivat olla ihmisen harrastuksena, jolloin ajattelun tasapaino ja mielenrauha ovat kuin huomaamatta jokapäiväisen harrastuneisuuden osana.

Uskon ihmisen elossa olevan erilaisia jaksoja. Toisinaan tuotamme itsellemme runsaasti mielenharjoitusta ja ajattelun aihetta, ja niin tuntuu ympäröivä maailmakin meille tuottavan. Toisinaan haluamme eroon kaikesta ylimääräisestä mieltämme kuormittavasta painolastista. Erilaisten mielenharjoitusten avulla voi mieltä myös tyhjentää ja vapauttaa ajattelua sitä kuormittavista aineksista. Jooga on tähän hyvää toimintaa ja hiljentymistä. Ihmisen mieli voi olla kuin henkinen maja, jota me ylläpidämme toisinaan kutsumalla siihen ajatuksia ja toisinaan päästämällä niitä pois. Mielenhallintaa voi oppia itse kirjojen avulla tai toimimalla erilaisissa ryhmissä ohjaajan avustuksella.

Ajattelun tavoitteena on mielenrauha.

Ajattelun taidon kehittyessä voimme käsitellä ajattelun avulla mieleemme tulevia asioita ja oman itsetuntemuksemme avulla voimme tuottaa ajattelun tuloksena toimintaa, joka edelleen edistää mielenrauhaa, kun asioita voidaan käsitellä ja asioiden osalta toimia mahdollisimman hyvin.

On täysin mahdollista tieteellisesti todistaa, että hyvän tekeminen edistää mielenrauhaa. Yksinkertaisen koetilanteen avulla voidaan todistaa, että koehenkilöt, jotka toimivat oman hyvinvointinsa ja muiden hyvinvoinnin tavoite mielessään, voivat koetehtävän suoritettuaan paremmin kuin ne koehenkilöt, jotka eivät niin tee. En suosittele tällaisten kokeiden järjestämistä tietenkään, mutta tilanteita voi mallintaa vaikka paperinukkien avulla. Toiminnallisessa ajattelussa tavoitteena on mielenrauha, jonka voi saavuttaa toimimalla hyvin ihmisyhteisössä.

Sanonta tottumus on toinen luonto pitää paikkansa. Ihmisen tavat ovat hänellä liikeratoina, joita hän toistaa erityisesti ajattelemattakaan asiaa. Kahviautomaatin voi ladata ja käynnistää lähes itse asiaa huomaamatta, koska se on niin tuttua toimintaa, että siihen ei tarvitse tuhlata ajatuksia. Tällaisia liikeratoja meillä ihmisillä voi olla useita. Kotioloissa, jos usein päädytään siihen, että toinen puolisoista rutiininomaisesti joutuu huomauttamaan vaikkapa klassisesta sukkia lattialla -haitasta, kyseessä saattaa olla liikeratoja, joita kumpikaan puolisoista ei pysähdy ajattelemaan. Kun käyttää tovin ajatteluun, voi haitallisesta liikeradasta päästä eroon, mikä parantaa kodin ilmapiiriä ja tuottaa parempaa elämänlaatua.

Hyvä elämänlaatu voi myös olla tavoitteena ajattelevalle ihmiselle.

Kun ihmisenä pysähtyy miettimään omaa elämäänsä ja ehkä ajattelee siinä olevan vaihe, jossa on pysähdyksissä tilanteessa, joka ei miellytä, toiminnallinen ajattelu voi olla mahdollisuus elämässä joko päästä tilanteessaan ”eteenpäin” tai joksikin aikaa antaakseen itselleen aikaa jopa hyväksyä tilanteensa ja jopa alkaa viihtyä elämässään. Lukeminen on asia, jonka sivistyneen ihmisen pitäisi voida hyväksyä vaivannäökseen. Nykyaikana, kun kaikilla on lukutaito, lähes kaikki oppi, mitä kanssaihmiseltä aikuinen ihminen voi saada, on kirjallisessa muodossa. Myös Toiminnallinen ajattelu -kirjoitussarja, jotta siitä voi hyötyä ihmisenä, tarkoittaa huolellista lukemista ja asian ymmärtämistä. Pikaluku ei ajattelussa välttämättä ole ratkaisu, vaan jokainen luettu lause pitää myös ymmärtää. Ajattelemisen harjoituksia voi tehdä oman elämän kuluessa omaan tahtiinsa. Ajattelu tarkoittaa aikaa, jota ihmisellä voi olla itselleen. Ajattelu tarkoittaa aikaa, jota ihmisellä voi olla oman hyvinvointinsa hyväksi.

Toiminnallisen ajattelu -kirjoitussarjan aikaisemmat kirjoitukset ovat nähtävillä Tyhjäpaperi-sivustollani linkissä: http://www.kolumbus.fi/tyhjapaperi/index.htm kohdassa Pieniä kulkuohjeita. Sivustollani on myös ajankohtaiskirjoituksia, joita julkaisen myös Uusi Suomi -blogipalstoilla. Myös runojen maailmaan pääsee sivuston Runo-osiossa.

 

2.5.2019 Tarja Kaltiomaa

 

 

 

 

 

TarjaKaltiomaa

Kirjailija, filosofi, runoilija, valokuvaaja: aiheena Kristillinen filosofia. Kirjoittelen omalle verkkosivustolleni Tyhjäpaperi ( http://www.kolumbus.fi/tyhjapaperi ) kristillisyydestä nimenomaan filosofiana, ei uskontona. Kuulun evankelis-luterilaiseen seurakuntaan ja vaikutan seurakunnassa tavallisena seurakuntalaisena. Olen puolueisiin sitoutumaton, monipuoluediggari, seuraan politiikkaa ja yhteiskunnallista keskustelua maltillisesti.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu