Myöhempien aikojen Hemulit

Tuntematon kasvi 1

 

Jättipalsami, jättiputki, isopiisku, jättipoimulehti, kurtturuusu…

Vau! Muumilaakson Hemuli olisi täysin innoissaan. Uusia lajeja kasvitoimikunnalle löytyy ilmoitettavaksi varmaan viikoittain. Jotakin tällä planeetalla on tapahtunut.

Maapallo on tiettävästi avaruudessa. Tätä todistaa monet avaruudesta kuvatut valokuvahavainnot. Ihminen on käynyt kuussa ja on melko luultavaa, että ihminen on käynyt muilla planeetoillakin, koska televisio edelleen esittää mielenkiintoisia kuvauksia avaruusaluksella elämisestä ja avaruusseikkailuista. Tällaisia ohjelmia on television muilla kuin ihan peruskanavilla, joten katsoja pystyy niitä välttämään ja pitäytymään ihan perusmaapallotunnelmissa sillä aikaa, kun muut ihmiset elävät jo maapallon avaruusaikaa.

Minulla on kirjahyllyn kouluajan kasvisto kovassa käytössä. Oma kasvikirjani taisi johonkin hukkua aikoinaan muutoissa, mutta olen hankkinut antikvaari.fi palvelusta vanhan ja hieman uudemman painoksen. Harrastan valokuvausta, jossa punaisena lankana on luonnonkasvit. Kaupungistumisen edetessä paikkakunnallani luonto on jo väistyjän roolissa ja silti mielestäni on mielenkiintoista seurata kasvikunnan kertomaa alueella. Olen kuvannut kurjenkelloja, kissankelloja, lehtopalsamia ja muita hyvin kauniita kasveja. Alueella on upeita pensasistutuksia: erilaisia ruusulajeja, hanhikkia, tyrniä, koska paikkakunta sijaitsee meren rannalla, aroniaa jne., joita myös olen kuvannut.

Muutamia vuosia sitten uutena tulokkaana alueella on alkanut näkyä voimakasta ja vahvaa jättipalsamia. Tämä sai vieraslajivihaajat liikkeelle viikatteineen.

Miksi vihaamme uusia kasvilajeja nykyään? Tämä ei ole pelkästään suomalainen ilmiö, vaan eräiden tv-dokumenttien mukaan vastaava ilmiö esiintyy myös muualla Euroopassa.

Miksi meidän on vaikeata luottaa luontoon, joka kertoo kasvien avulla planeettamme tilasta ja ehkä myös uudistumisesta. Ihmisellä saattaa olla tiedostamattomana reviiriajatteluna kaiken uuden pelko. Ensi reaktio on usein viha ja hävitys, mutta toisenlainen asenne voisi nykyajan valistuneille ihmisille olla jo mahdollinen. Mitä jos löytäisimme itsestämme sisäisen Hemulimme. Uusien tulokaskasvien hävittämisen sijaan voisi vieraslajit.fi tapaisen organisaation tehtävänä ottaa vastaan kasvihavaintoja ja myös selvittää mistä kasvi on kotoisin. Tällainen suhtautuminen auttaisi meitä myös paremmin suhtautumaan ilmaston muutoksiin. Ilmaston muutos on planeetoilla koko ajan käynnissä: se on joko lämpenemässä tai kylmenemässä hienokseltaan – elävistä planeetoistahan on kysymys. Kasvikunta voisi olla hieno seurantakohde. Eiväthän kasvilajit oikeasti mitään pahaa tee, eihän?

 

 

TarjaKaltiomaa

Kirjailija, filosofi, runoilija, valokuvaaja: aiheena Kristillinen filosofia. Kirjoittelen omalle verkkosivustolleni Tyhjäpaperi ( http://www.kolumbus.fi/tyhjapaperi ) kristillisyydestä nimenomaan filosofiana, ei uskontona. Kuulun evankelis-luterilaiseen seurakuntaan ja vaikutan seurakunnassa tavallisena seurakuntalaisena. Olen puolueisiin sitoutumaton, monipuoluediggari, seuraan politiikkaa ja yhteiskunnallista keskustelua maltillisesti.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu