Auringonkukkia

Edellisessä Vapaavuoro—kirjoituksessani Vainotut mainitsen, että värejä maapallolla ei olisi ilman aurinkoa. Itseoikeutetusti aurinkoa kukkamaailmassa edustaa auringonkukka.

Hyväntuulinen auringonkukka on kuin itse keltainen hymy. Suomen kesä riittää tuottamaan kasville suurehkon kukkasen, mutta kasvi on lienee enemmän kotonaan etelässä.

Auringonkukista on tehty tauluja. Äitini seinällä on pitkään ollut jonkun tuttavan maalaama auringonkukkataulu katseen vangitsijana. Myös minulla on kehyksissä juliste, jossa on van Goghin auringonkukkia. Van Gogh on seinätilan vähäisyyden vuoksi lattiatauluna, mutta palvelee siinäkin hyvin.

Talossamme on nykyään sopuisa ulkoroskakatos. Ihmiset tuovat sinne siististi tavaroita, joita eivät enää tarvitse. Yksi tällainen tavara on ollut auringonkukkakollaasitaulu, jonka otin omaan haltuuni roskiksesta. Se on myös lattiatauluna suuren kokonsa vuoksi. Hieno taulu ja hieno valokuvaidea.

Kesällä Suomessa paitsi auringonkukat myös itse aurinko saa paljon huomiota. Ihmiset mainitsevat ohimenevissä keskusteluissaan joko auringon paistamisen tai myös sen puuttumisen. Aurinko on jokaisella planeetalla lähitähti, joka näkyy avaruusmaisemassa lähinnä yöllä, koska lähiaurinko valaisee taivaan päivisin eikä muita tähtiä näy. Aurinko siis on melko itsekäs näkyjä taivaallisessa maisemassa.

Öisin pilvettömällä taivaalla tuikkii kirkkaat tähtöset etäällä avaruuden suuren suuressa mustassa maisemassa. Öinen tähtitaivas on paljon elävämpi kuin luulisi tai kuin se on ollut. Istuskelen silloin tällöin hyvää juomaa lasissa illalla tai yöllä parvekkeella katsellen yötaivasta. Taivas elää ja on mielenkiintoista liikettä täynnä. Olen jo monena vuonna ostanut Ursan Tähdet 20xx -kirjan, josta kuukausittain tarkistan taivaan näkymien tilanteen. Tähtitiede on maallikollekin varsin kiinnostavaa, kun asiaan perehtyy. Tähtitieteen avain sen sanaston tuntemukseen maan päällä on yllättäen horoskooppijärjestelmä, joka on tunnettu länsimaissakin vähintään keskiajalta lähtien, onhan siitä piirroksia kuin maailmanselityksinä hyvinkin vanhalta ajalta. Kaikessa tieteessä ja tietämyksessä alan harrastajilla aiheen sanasto on tuntemuksen avain.

Galileo Galilei aikoinaan joutui sekä kirkon isien että tieteilijöitten hampaisiin väitettyään, että maa kiertää aurinkoa. Aurinkokeskeisyyttä ei olisi hyväksytty. Tämä seikka nykyajan tietäjänä on osaltaan monien muitten ihmisten käytösseikkojen mukana vahvistamassa väitettäni ihmisen henkisestä jatkumosta. Ihmiset pitävät mielellään kiinni totutuista näkemyksistään ja uusia näkemyksiä maailmasta on usein vaikeata hyväksyä. Mistä ihminen käsityksensä on saanut? Ehkäpä vanhasta maailmasta, joka on ollut toisenlainen kuin tämä nykyinen aurinkokunta avaruudessa -malli, joka nykyäänkin on monelle ihmiselle turvallinen maapallo sentään, vain.

Kuvien auringonkukat on siemenestä kasvaneet parvekkeella Espoossa. Pienistä siemenistä suuret kasvit ja kukat tervehtivät taivaan suurta aurinkoa tänä kesänä. Nyt niitä on tuettu kesäisen myrskyvaroituksen vuoksi.

Kuvien kukat ovat eläviä ja kuvauksellisia. Samastakin kukasta otetut kuvat ovat hieman erilaisia. Kukkia on ollut hieman vaikeata kuvata kameralla, koska ne kurkottavat parvekkeelta ulos päin, ja kuvien epätarkkuudet selittyvät sillä.

7.8.2023 Tarja Kaltiomaa

Edellinen Vapaavuoro-kirjoitukseni: Vainotut | Uusi Suomi Vapaavuoro