Elämän arvot – ihmisarvo vai tasa-arvo?

Puumainen aikagraafi 2023. Ajallinen graafi, jossa voi olla ajallisia kerrostumia, mennyt ja tuleva. Piirros: Tarja Kaltiomaa

Teen tästä kirjoituksesta pätkätyön. Katkelmia viimeaikoina julkaisuista keskustelujen kommenteista ja kirjoituksista – ajankohtaisaiheista.

*

Mitä tarkoittaa tuonelan jousi?

Mielestäni tasa-arvon käsittämisessä ollaan väärillä urilla, jos tasa-arvoa mitataan rahalla! Nykyään kaikessa yhteiskunnallisessa toiminnassa naiset ovat yhtä arvostettuja toimijoita kuin miehet. Lajin – ihmiselämän jatkuvuuden kannalta – sukupuolilla on erilaiset tehtävät. Tämä jää usein kommenteissa huomioimatta. Meillä ihmisinä pitäisi riittää ”virtaa” myös elämän jatkumiseen. Elämän jatkuminen on koko iän biologinen asia, kuinka kauan terveys ja jaksaminen kestää. Se, mitä nykyään vielä ei yleisesti tiedetä, on että elämä jatkuu myös henkisesti biologisen elämämme jälkeen – Ihmisen henkinen jatkumo. Siihenkin ihmisyksilö tarvitsee ”virtaa” eli jaksamista. Ihmisellä on tai saattaa olla kaksi elinkaarta: elämä ja tuonela. Kun elämänkaari on pidentynyt usein jo lähes 100 vuoteen, tuonelan jousi on lyhyempi. Jospa nykyaikana tuonelan jousen lyhyys (lyhyt tuonelan aika) ponnauttaa ihmisen (sielun, hengen) takaisin elämään, lyhyempi jousi. Tällaiset asiat ovat suomalaista kansanperinnettä ja runoutta – hyvinkin lähellä elämän totuuksia tässä luontomaailmassamme. Jos naiset pyrkivät työelämässä samaan tuotantotasoon kuin miehet, tulevaisuus ja jaksaminen tulevaisuuden vuoksi ja eteen työskennellä (lapset, avioliitto, perhe, koti), heillä ei ehkä riittäisi virtaa toteuttaa naisen osaa maailmassa – elämän jatkuvuutta. Naisten pienemmissä palkoissa ja eläkkeissä on viisautta enemmän kuin tasa-arvopyrkyryydessä. Pitää vain jaksaa jatkaa. Aiheesta lisätieto kirjassani Kristillinen filosofia (sekä pahvikansissa Mediapinta että erillisinä e-kirjoina lyhennelmä Ellibs.com) Tarja Kaltiomaa 11.10.2023

*

Maistiaisia Fb runoilijat -ryhmässä julkaistuista runoistani:

Tasa-arvo aatteena nostaa kurjat kurjuudesta, nostanut jo.

Ihmisarvo aatteena kunnioittaa ihmistä sinä ihmisenä, joka hän on.

Feminismi tunnustaa naisen itseisarvon ihmisenä.

Nainen on ihmisenä hyvä sellaisenaan, naisena.

Ihmisarvo koskettaa jokaista ihmistä.

Tasa-arvo aatteena on tehnyt jo työnsä.

Jos tasa-arvo aatteena lyö ihmisarvon,

vaarana on uudestaan joutua kurjuuteen.

25.3.2021 TK ei julk.

*

Ahneus

Ahne kauneudelle, ahne hyvälle ilmalle

Ahne puhtaudelle

Ahne hyvälle tuulelle

Ahne iloiselle naurulle

Ahne luontopoluille, taivaan pilville, sadesäille

Ahne elämälle

Pitää kaiken itsellään iät ajat kulkeissaan

Itsekäs ei olla saa, ole ahne sinäkin vaan!

*

23.6.2020 TK

Koska taloutta nykyään vielä alkukantaisesti mitataan vain rahalla, leikattavaa löytyy kuulostaa pahaenteiseltä. Tarkoitetaanko sillä leikkaamisella ihmisten elämän mahdollisuuksia, palveluita, nykyelämän saavutettua teknistä osaamista, eläkkeitä, palkkoja – rahaa, jota ihmiset tarvitsevat elääkseen. Suomalaisilla poliitikoilla on vaarallinen tapa vain vähentää, leikata ja supistaa. Kuitenkin varsinaisesti talous on kasvanut – on tullut liikenne, tietoliikenne, tietokoneet, robotiikkaa, teollisuutta – tähän kaikkeen tarvitaan rahaa. Miksi emme tuottaisi rahaa tarpeisiin? Rahaa olisi nyt digitaloudessa mahdollisuus melko helposti tuottaa kaikkeen talouden ja kansantalouden tarpeisiin, myös ihmisten yksityistalouksien tarpeisiin esim. kansalaispalkan avulla. Nämä olisivat nykytekniikalla vain järjestelyasioita, asioiden hoitamista. Laillisuusperiaatteet kannattaa selvittää, mutta eiköhän muutkin rahaliiton maat halua keventää velkataakkaansa ja tuottaa hyvinvointia maansa ihmisille. Olen kirjoittanut aiheesta runsaasti mm. kirjoituksissa Yhteiskuntaa vakauttavat rahoitusinnovaatiot ja Rahoituksen vuosisata. Uusin kirjoitukseni on Talous: Kestävän kehityksen talousbarometri: https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/tarjakaltiomaa/talous-kestavan-kehityksen-talousbarometri/

Talous on siis kasvanut vääjäämättä, on tullut liikenne, uutta teknologiaa, tietokoneita, robotiikkaa. Talous on kasvanut ja se vaatii lisärahoitusta. Jos mitataan vain rahalla, talouden kasvu tuntuu vaivaannuttavalta, jos ei rahaa lisätä markkinoille. Edellä mainitut ovat tehostaneet työn tekemistä niin paljon, että ihmistyövoiman tarve on vähentynyt. Ihmisten määrä ei ole vähentynyt. On kiire alkaa tuottaa piilossa olevaa näkymätöntä ed. mainituista syistä tullutta rahaa näkyviin tulosarakkeisiin ja rahaksi. Niin pitää tehdä, että kuin markkinat hiipuvat liikaa.

Suomalaiset huolestuvat edelleen rahamittaustensa vuoksi kansan ikärakenteesta. Tuollainen huolestuminen vaikuttaa ennemmin kiihdyttävän ongelmaa kuin vähentävän. Perhepolitiikan parantaminen rahoituksella auttaa ikärakenteen balansoitumiseen.

(Kun sodissa kuoli paljon ihmisiä, tarve syntyvyyteen oli suuri ja siten syntyivät ns. suuret ikäpolvet. Kun vanhusväestö on kohtaamassa Pietarin portteja, tarve syntyvyyteen jälleen nousee ja tätä tulisi tukea hyvällä perhepolitiikalla).

3.3.2023 Tarja Kaltiomaa – kommentti some-keskustelussa

*

Uutta: Jospa raha käsitteenä voisi olla enemmän kuin nykyaikaisessa talouskäsityksessä on. Olemme tulleet ahneiksi rahalle – jolloin monissa tapauksissa jopa elämä on jäänyt toissijaiseksi. Rahasta on tullut talouden fetissi, jolloin itse talouden tuottamisen merkitys jää kiihkon varjoon ja piiloon. Ei pitäisi ahneena himoita rahaa, vaan oikein ihmiselämän kannalta on elämän intohimossa tuottaa kunnollinen perhe ja siten tukea yhteiskunnan ja ihmiselämän jatkuvuutta. Intohimosta ja kiihkosta lopulta kehkeytyy normaalia arkea ja arjen kestävyyttä.

Kun elämän jatkuvuutta epäillään, ihmisten käytökseen on tullut paljon toissijaista toimintaa: vääristynyt vietti, ylisuorittavuus työssä, turhaa matkustelua, perinteistä ja hyvästä elämäntavasta luopumista.

Rahaa tarvitaan kaikkeen elämässä – raha on aina rajallista – se on sopimuksiin perustuvaa tulotusta.

*

Kommenttejani lukemisesta:

Twitter:

@Kirjailijaliitt

Kysynpä suoraan: eikö Suomessa filosofista kirjallisuutta ole tunnustettu kirjallisuuden lajiksi? Erääseen varhempaan twiittiin sitä ei ole luetteloitu. Filosofinen kirjallisuus on enemmän kuin tiedettä, se on luovuutta, ei fiktiotakaan, koska se on havaintoja. 18.1.2023 TK

 

Arvelen kirjojen lukemisen hieman jopa lisääntyneen, vaikka se on alakantissa julkaistuun kirjallisuuteen nähden. Lisäksi lukeminen on ehkä lisääntynyt, koska luemme paljon tietokoneelta. En olisi lukemisesta huolissani. #kvalifysiikka 11.9.2023 TK

 

27.4.2023 (Facebook Kaari Utrion sivulle) Tarja Kaltiomaa

Jospa lukeminen ei vähenekään, vaan porukka, jossa luetaan laimenee vaan. Lukijoita kuin ennenkin, uutta porukkaa enemmin. Täytyy vain jaksaa aina tätäkin harrastusta mainostaa!

Twitter:

Eilen oli Twitterissä Suomi lukee 2023 -tilasto ja tutkimus. Sen mukaan lukemista harrastetaan edelleen. Onko tilastoharha sellainen, että lukijoita on tietty ydinjoukko, joka ei ole muuttunut, mutta potentiaalisia lukijoita enemmän, joten lukeminen ”haalistunut” ei vähentynyt.

 

Lukemisesta US 20.1.2023:

Siinäpä vahva kattaus samoihin kokemuksiin, joita itselläni on ollut muutaman viikon ajan. Pääsenpä sanomaan tähän jotakin minäkin. Kärsin flunssasta, joka alkoi samoihin aikoihin kuin blogistilla, joulukuun alkupäivinä. Flunssa hiipi sisuksiin ja ytimiin vähitellen voimistaen otettaan. Huippua oli 39 asteen kuume, jolloin huomasin kuin keijuvani kevyesti ja paistoin illalla myöhään energisesti ruokia itselleni, kun oli ollut muutaman päivän ajan ruokahaluttomuutta. Huolestuin kuumeesta, joka oli korkeampi, kuin yleensä juurikaan koskaan ja sovin soittotarkistuksia ystävien ja sukulaisten kesken, että olenko aamulla hengissäkään.

Kirjallinen puoli oli minullakin vahvana flunssan aikana. Huomaan, että blogisti turvautuu lähes kokonaan uutuuskirjoihin. Itse en sellaista jaksa ollenkaan, en terveenäkään. Luen mieluummin ihania lähes unohdettuja kierrätyskirjoja ja ihania antikvaari-löytöjä, joita on kertynyt lukemattomien pinoihin samaan tapaan kuin tämän blogijutun kuvituksessa. Nämä kirjat ovat jo rauhoittuneet siitä, että vaatisivat itselleen lukemista uutuuskirjoina mahdollisimman uusina. Vanhemmat kirjat jaksavat odottaa lukuvuoroaan vaikka vuosikausia. Tasapainoilua pitää pitää vain siinä, että lukemattomien pinot eivät kasva liikaa. Huono tapa minulla, että ne ei oikeastaan helposti pääse hoteistani uudelleen kiertämään.

Kaikille flunssaisille lepoa ja paranemista!

Ai niin. Ei ne apteekin käsikauppalääkkeet ole pilipalia. Ohjeen mukaan otettuna Resilar taltutti kuivan yskän noin viikossa.

*

Lukeminen on ollut koko ikäni tärkein ja rakkain harrastus, joka ei ole koskaan pettänyt. Aina kun on ollut luppoaikaa – jo työelämässä ollessani – kirjaan tarttuminen on kuljettanut mielikuvituksen siivin maailmojen ääriin – ja sitten taas kirjan kädestä laskettuani paluu sohvalle tai nojatuoliin on lempeä paluu todellisuuteen. Nyt on lukijoiden markkinat kirja-alalla. Kirjan saa vaivatta käsiinsä luettavaksi – eikä usein hintakaan ole esteenä kirjan hankintaan. Lukeminen on maailman paras harrastus.

Elämänarvoista vielä. Suomen itsenäistymisen aikaan on käyty sen ajan keskustelijoiden kanssa polemiikkia ihmisarvosta ja tasa-arvosta. Tämä on ollut mm. kirjailija Minna Canthin tuntema probleemi. Ihmisten mielestä tasa-arvon aate on ollut tärkeä – ja sillä onkin tämä kansa ratsastanut kuin tuulihevosella – mihin? Mielestäni kohti ihmisarvoa. Ihmisarvo on kaikenkattava elämänarvo, kun taas tasa-arvo rajautuu, kun tuulihevonen laskeutuu, kuten se on ensin ollutkin: miehen ja naisen tasa-arvo avioliitossa. Muusta maailmamme kertoo totuuutta.

16.10.2023 Tarja Kaltiomaa

 

Edellinen Vapaavuoro-kirjoitukseni:

Valokuvaus: Kautta rantain kuvatyypit | Uusi Suomi Vapaavuoro

 

 

 

 

 

 

 

 

 

TarjaKaltiomaa
Espoo

Kirjailija, filosofi, runoilija, valokuvaaja: aiheena Kristillinen filosofia. Kirjoittelen omalle verkkosivustolleni Tyhjäpaperi UUSI OSOITE http://www.tyhjapaperi.fi kristillisyydestä filosofisen näkemyksen ja kirjan Kristillinen filosofia perusteella. Kuulun evankelis-luterilaiseen seurakuntaan ja vaikutan seurakunnassa tavallisena seurakuntalaisena. Olen puolueisiin sitoutumaton, "monipuoluediggari", seuraan politiikkaa ja yhteiskunnallista keskustelua maltillisesti. Jäsenyyksiä yhdistyksissä: Espoon Kirjailijat ry jäsen vuodesta 2013 (hallituksessa vuonna 2022), Soukan Kamerat ry hallituksen jäsen vuodesta 2014, yhdistyksen sihteeri, Luonnonfilosofian seura jäsen vuodesta 2013, Suomen Filosofinen yhdistys jäsen vuodesta 2013, kotiseutuyhdistys Kivenlahti-Stensvik ry kannatusjäsenyys. Olen kirjailija ja yhteiskunta-aktiivinen seniorikansalainen, eläkkeellä atk-uran jälkeen.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu