Filosofia: Mitä kvalifysiikka tutkii?

UUTTA: Kvalifysiikka ja tiivistymisen laki

Kevään mittaan Kristillinen filosofia -teokseni tuoksinassa syntyi uudelta kuulostava tieteenlaji ja termi kvalifysiikka. Kvalifysiikka on filosofinen keskustelu ja tieteen ala, jonka piirissä voidaan tutkia ihmisen (ihmislajin) elämänlaatua monipuolisesti. Lähtökohta tutkimukselle on etääntynyt käsitys maapallosta planeettana, joka on yksi aurinkokunnan planeetoista. Tämä on varsin visionäärinen näkökulma, joka sallii aiheen piirissä keskustelun olevan hieman arjen yläpuolella. Kvalifysiikka ei mene ihmisten koteihin tai iholle, vaan on näkemyksellistä keskustelua maapallon tulevaisuudesta ja ihmisten elämästä tällä ikuisuuksiin nähden uudella elämänalustatyypillä. Elämä maapallolla on vakiintunut ja ihmiset elävät jo kansoina omilla maa-alueillaan, omissa maissaan. Tästä kirjoitan kirjassani Kristillinen filosofia painottaen tekstiä Suomi-näkökulmasta. Kirjassa mainitsen Suomen jopa mallimaana käsitellä ihmisten elämää yhteiskunnassa eli maassa, Suomessa. Kaikissa maissa on puolensa ja kaikissa maissa on myös sellaista, mikä ei olisi jokaisesta näkemyksestä hyväksyttävääkään, mutta pyrin käsitteen kvalifysiikka avulla tuottamaan melko realistisen mutta etäisen näkökulman elämästä maapallolla yleensä.

Kirja Kristillinen filosofia on runsauden sarvi, kun ajatellaan maapalloa ja ihmisten elämää. Kirja avaa runsaasti näkemystä myös elämän jatkumiseen, mikä onkin kirjan pääteema. Kirjan kirjoittaminen avasi minulle vakiintuneelle lukijalle myös näköalapaikan ymmärtää aiemmin julkaistuja filosofisia kirjoja ja näkemyksiä. Kun yhdistelin erilaisia oivalluksia luettuani suuren osan filosofi Simone de Beauvoirin tuotannosta aikoinaan, sain perusteita kirjaan Ruusunmarjoja piikkipensaissa – Vuoropuhelu Simonen kanssa. Kirja sisältää suurehkon oivalluksen maailman ihmisistä lajina ja kansoina, joten kvalifysiikkaa ymmärtääkseen ja sen hyväksyäkseen olisi hyvä hankkia lukijakokemuksia kaikesta tässä jo sanotusta. Mainitsisin tähän filosofien joukkoon myös Hannah Arendtin, mutta luin hänen kirjojaan vasta myöhemmin, tosin olen lukenut joskus kirjan Totalitarismin synty. Pitää laittaa kirjahankintalistalle hänenkin kirjojaan.

Moni tutkimusala ja filosofinen näkemys suomalaisittain filosofista keskustelua seuranneena näyttää mielestäni saavuttaneen sellaisen saturaation, että keskustelu olisi hakemassa uusia uria. Ihminen – keskustelija filosofisella tasolla – voi olla mies tai nainen, kvalifysiikan mietiskely tai sen näkökulma ei sulje pois ketään kiinnostunutta, mutta elämän laatu on usein enemmän naisfilosofien lempiaihe kuin miesten. Tervetuloa keskusteluun jokainen kiinnostunut – tai epäilijäkin.

Omassa elämässäni ja omassa vaikuteympäristössäni (käsite kirjasta Kristillinen filosofia) koen nyt tämän näkökulman – kvalifysiikan näkökulman – ollessani tietoisena asioista, jotka ovat kuin todellisuutta, mutta kuitenkin käsin koskettelemattomia vaikutuksia nykyajan elämässä. Kvalifysiikan keinoin havaitsen niin sanottua tiivistymistä, josta voitaisiin jopa johtaa tiivistymisen laki uutena tieteellisenä terminä. Selitän mistä on kyse.

Tiivistymisen lain keskiössä on ihminen. Tarkkailija itse – kukin. Hän havaitsee elämässään jotakin sellaista, mistä itse on kiinnostunut olevan yllättävän monen ihmisen kiinnostuksen kohteena myös, vaikka kyseessä tavallisen ajattelun mukaan olisi harvinainen toiminta tai ilmiö. Tästä voidaan johtaa siis kvalifysiikan tiivistymisen laki.

Esimerkkejä voi olla monia.

Yksinkertainen esimerkki on, että kaupungissa jaetaan mainos postilaatikoihin, jossa tarjotaan erityisen edullisesti vaikkapa kukkien kastelukannua myyntiin. Tavallisesti kastelukannuja myydään harvakseltaan ja niitä ostetaan nuorten koteihin, joissa aletaan harrastaa kukkien kasvatusta tai joissa on tarvetta kastella pihan kukkia. Tiivistymisen lain mukaan mainoksen lukija saattaakin yhtäkkiä kokea, että kastelukannut ovat huiman kysyttyjä juuri nyt.

Suomessa on  jopa huumorin alueelle tullut pysyväisaiheeksi ämpärien tarjonta. Ennen ilmaisämpäreitä moni tuskin edes tiesi, mihin niitä tarvitaan ellei käynyt marjametsässä mustikassa tai puolukassa. Niistä on kuitenkin tullut hyvin tarpeellinen ja kysytty tuote. Nämä ovat yksinkertaisia esimerkkejä kvalifysiikan tiivistymisen laista.

Kulttuurisesti tiivistymisen lain tarkastelussa voi olla myös paljon korkeatasoisempia ilmiöitä, jossa samaan aikaan tuotetaan ja ollaan kiinnostuneita – huomaa kokijan mielestä – tärkeistä asioista. Ilmiö näkemykseni mukaan tiivistyy kokijan piiriin ja ympärille ja samaan aikaan muut ihmiset saattavat olla koko asiasta tietämättömiä. No lain piirissä sanon, että itse arvostan taiteita. Joten tähän tuon sellaisen esimerkin, jota voin nykyään tarkastella Suomen niin sanotun taiteen kultakauden jälkeen ja jälkimainingeissa. Kultakaudella on luotu runsaasti sellaista taidetta, jonka voi katsoa olevan tiivistymisen lain tuottamia aiheita. Moni taiteilija on tuottanut samaa aihetta kuin muutkin kuvataiteilijat, ja tästä on varmaankin seurannut kilpailuasetelmia taiteen myynnissä ja taidenäyttelyissä. Kuka taiteilija kuvaa osuvimmin kyseessä olevaa aihetta. Korkeaksi tasoksi tätä näkemystä voidaan ehkä sanoa myös siksi, että melko harva taiteen tutkija tai harrastaja ylettää tarkastelussaan tätä havainnoimaan, ellei tiivistymisen laki tuo näkijöitä lisää. Tämä jää nähtäväksi.

Mielestäni kvalifysiikka näillä havainnoilla todistaa ihmisen henkisyyden osittain olevan jopa joukkohenkisyyttä, mikä on eläinkunnassa monissa lajeissa tavallista. Tämä ei tarkoita ihmisissä mitään huonoa. Onhan ihminen tässä maapallo-luonto-aurinkokunta-maailmassa biologinen nisäkäslaji. Selviämisessään se käyttää samoja(kin) keinoja kuin eläinkunta eli kommunikoi näkymättömästi(kin).

Tässä kvalifysiikan – uuden tieteenalan – kuulumisia tänään. Ihminen on luotu ajattelemaan, ajattelu on luovuutta. Kirjassani Toiminnallinen ajattelu (Tarja Kaltiomaa, Ellibs 2022) on paljon esimerkkejä ajattelusta ja kirja sopii myös niille lukijoille, jotka ottavat ensimmäisiä askeleitaan filosofian ja ajattelun maailmassa.

30.5.2023 Tarja Kaltiomaa

Edellinen kvalifysiikkaa koskeva kirjoitukseni Vapaavuorossa:

Kvalifysiikan esittely – mitä kvalifysiikka on ja voi olla? | Uusi Suomi Vapaavuoro