Helsingin Ruoholahti muistoissa ja nykyään

Näkymä Jätkäsaarelta Helsingin rantaan; maalaus Rapp, Alex, taiteilija 1920 Sisällön kuvaus: Pitkä kapea puulaituri Jätkäsaaren puolella, luultavasti Ahdinkadun päässä, ennen ranta-alueen täyttämistä. Taustalla Ruoholahden rakennusmassasta kohoaa luultavasti entinen tupakkatehdas Fennian tehdasrakennus Ruoholahdenkadun ja Köydenpunojankadun kulmassa.

Laitan muistiin, mitä muistan vanhasta Ruoholahdesta espoolaisena. Muistan Lepakkoluolan, Kaapelitehtaan ja suuren Esso-bensiiniaseman. Ja muistan, että vielä 1980-luvun lopussa Ruoholahdessa oli runsaasti makasiineja, varastopihoja ja pientehtailuyrityksiä. Asutusta en muista Ruoholahdessa olleen kuin Ruoholahden villat, jotka ovat oma puutaloyhteisönsä aidan takana, ja jonka linja-auto aikoinaan ohitti meitä espoolaisia siinä kyydissä. Muistan, kuinka nuo villat aikoinaan remontoitiin ja pidettiin hyvin trendikkäänä ostaa sieltä asunto. Tuollaisen asunnon osti opiskeluajan tuttavanikin joskus 1970- ja 1980-luvun vaihteessa. Näin myöhemmin televisiodokumentin alueella asuvista ihmisistä. Muu Ruoholahti oli varasto- ja teollisuusaluetta ja siellä jossakin oli suuret kaapelitehtaiden rakennukset, sähkölaitoksia, kivihiilikasoja ja oliko jopa Alkon tuotanto- tai varastorakennuksiakin. Ruoholahdessa ei juurikaan poistuttu linja-autosta, vaan sen läpi ajettiin joko kohti Lauttasaarta tai suoraan moottoritielle. Kuitenkin vielä vuonna 1988 muistan jääneeni linja-autosta pois Ruoholahdessa ja kävelleeni kameran kanssa sen läpi varastopihojen ohi ja työntäen lastenvaunuja, jossa tyttäreni oli pienenä vastasyntyneenä vauvana. Olin sopinut tapaamisen tuttavani kanssa Bulevardilla ja tuo reitti sinne päästäkseni oli tuolloin lyhin reitti. Muistan ottaneeni valokuvia filmikameralla, mutta en ole löytänyt niitä kuvia arkistostani. Negatiivit voisivat löytyä, kun käy arkistoa läpi tarkemmin. Katsoin finna.fi -kuva-arkistosta vanhoja Ruoholahti-kuvia. Noista kuvista saa kattavan käsityksen alueen 1970-luvun ja sitä vanhemmankin ajankohdan näkymistä.

Lepakkoluolan kohdalle linja-auto pysähtyi aamuisin, kun olin menossa töihin 1970-luvulla. Näky oli minun mielestäni kamala. Pihalla seisoskeli joutilaita miehiä, joiden suojapaikka Lepakkoluola siis oli. Toivoin aina, että tuo koko näky katoaisi ja että nuo ihmiset voisivat asua kodeissa, kuten muutkin ihmiset. Näky on kadonnut ja nykyään Lepakkoluolan paikalla on suuria liikerakennuksia. Noiden rakennusten takana on silloinen Lapinlahden sairaalan alue, jossa oli tuolloin vielä mielenterveyskuntoutustoimintaa ja henkilökunnan asuntoja. Hautausmaa on edelleen siinä vieressä ja sairaala-alueen rakennukset ovat jo muussa käytössä. Lepakkoluolan valtaus on tapahtunut vuodesta 1979 ja rakennus oli nuorten kapinallisten ja taidepiirien käytössä, kunnes purettiin vuosituhannen vaihteessa. Nyt hakuohjelmalla Google löytyy Lepakon historiasta monta kuvaa ja olisi tärkeää varmistaa kuvien säilyvyys tallentamalla pysyviin tietokantoihin. Valokuvat sisältävät runsaasti kansalaisten muistitietoa, kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, mutta muutama sanakin on hyvä liittää kuvan yhteyteen niitä tallennettaessa tietokantoihin.

Varhaisissa 1970-luvun muistoissa on myös suuri huoltoasema, joka oli Länsiväylän eli moottoritien päässä. Tuolloin, kun autolla ajoi Espoosta Helsinkiin, oli tärkeää käydä tankkaamassa siinä autonsa. Finna-arkiston mukaan Ruoholahdessa on ollut 1930-luvulla Shellin huoltoasema ja omana aikanani myöhemmin Esso. Näistä löytyy kuvia Finnasta.

Joskus 1990-luvun aikana nousi Ruoholahti nykyisiin mittoihinsa ja korkeuksiinsa. Alueen luonne muuttui täysin. Nyt siinä on suuria toimistorakennuksia ja monien tunnettujen yritysten konttoreita. Alue on täysin siistiytynyt ja on nykyään moderni toimistoalue ja asuinalue. Leimallista nykyiselle Ruoholahdelle on sen moderni alueen atmosfääri alueen läpi kulkevine kanavineen, alueen kahviloineen ja sataman läheisyys, mikä tuo merellisen tunnun. Vanha Kaapelitehdas elää uutta elämäänsä ja pitää alueen liikenteellisen ja muun kulttuurielämän aktiivisena. Kaapelitehtaalla on useita museoita, näyttelygallerioita ja kahviloita, joihin on sekä helsinkiläisten että espoolaisten helppo mennä. Metroasema on Ruoholahden kauppakeskuksen vieressä. Kun jää metrosta Ruoholahden asemalla, on vain noin puolen kilometrin kävely kaapelitehtaalle. Kävelijän kannattaa mennä kanavan varrelle, jolloin voi ihailla nykyisen Ruoholahden modernia näkymää ja tunnelmaa ja edetä kanavaa sivuavaa kävelytietä pitkin länteen päin kohti Lauttasaarta. Uusinta uutta Ruoholahdessa on tietenkin Tanssin talo, jonka suunnittelu ja rakentaminen aloitettiin vuonna 2020 ja Tanssin talo avattiin 2. helmikuuta 2022.

Liitän lukijan iloksi muutamia valokuvia tätä kirjoitusta elävöittämään. Kuvia löytyy Finna.fi tietokannasta ja myös hakuohjelmalla Google.

Ruoholahti, Itämerenkadun ja Lauttasaarenkadun (=Porkkalankatu) risteysGrünberg, Constantin, valokuvaaja 1967 sisällön kuvaus: Ruoholahti, Itämerenkadun ja Lauttasaarenkadun (=Porkkalankatu) risteys. Näkymä Itämerenkatua pitkin itään päin, vasemmalla Itämerenkatu 49.
Ruoholahti, Itämerenkadun ja Lauttasaarenkadun (=Porkkalankatu) risteys.  Sisällön kuvaus: Ruoholahti, Itämerenkadun ja Lauttasaarenkadun (=Porkkalankatu) risteys. Näkymä Itämerenkatua pitkin itään päin, vasemmalla Itämerenkatu 49. Valokuva: Grünberg, Constantin, valokuvaaja 1967 Lähde: Finna.fi

 

Sisällön kuvaus: Kodittomien alkoholistien väliaikainen asuntola Liekkihotelli eli Lepakkoluola, Porkkalankatu 1. Asuntolan ylläpitäjänä toimi Suoja-Pirtti r.y. Liekkihotelli toimi vuosina 1967-1979. Helsingin kaupunginmuseo Lähde: Finna.fi
Sisällön kuvaus: Kodittomien alkoholistien väliaikainen asuntola Liekkihotelli eli Lepakkoluola, Porkkalankatu 1. Asuntolan ylläpitäjänä toimi Suoja-Pirtti r.y. Liekkihotelli toimi vuosina 1967-1979. Helsingin kaupunginmuseo Lähde: Finna.fi

 

1970 Rista, Simo Finna sisällön kuvaus: Ruoholahti. Vasemmalla Itämerenkatu ja oikealla Porkkalankatu. Keskellä puutavarakauppiaiden alue, etummaisena UDD. Etualalla Ruoholahdenranta. Taustalla vasemmalla Kaapelitehdas ja oikealla Alkon Salmisaaren tehtaat (nyk. Helsingin Oikeustalo).
1970 Rista, Simo Finna sisällön kuvaus: Ruoholahti. Vasemmalla Itämerenkatu ja oikealla Porkkalankatu. Keskellä puutavarakauppiaiden alue, etummaisena UDD. Etualalla Ruoholahdenranta. Taustalla vasemmalla Kaapelitehdas ja oikealla Alkon Salmisaaren tehtaat (nyk. Helsingin Oikeustalo).

 

Kaapelitehdas, Ruoholahti. Valokuvaaja: Bonin von Volker Lähde: Finna.fi
Kaapelitehdas, Ruoholahti. Valokuvaaja: Bonin von Volker Lähde: Finna.fi, Museovirasto, Historian kuvakokoelma

 

Näkymä Jätkäsaaresta Ruoholahteen. Sisällön kuvaus: Keskellä kaljaasi Albertina. Valokuva: Kanerva, Teuvo, valokuvaaja 1965–1966 Lähde: Finna.fi Helsingin kaupunginmuseo
Näkymä Jätkäsaaresta Ruoholahteen. Sisällön kuvaus: Keskellä kaljaasi Albertina. Valokuva: Kanerva, Teuvo, valokuvaaja 1965–1966 Lähde: Finna.fi Helsingin kaupunginmuseo

 

Silta Ruoholahdessa Sisällön kuvaus: Silta Ruoholahdessa. Takana keskellä Ruoholahdenranta 3, Valion rakennus mainostorneineen ja oikealla Kalevankatu 56. Valokuva: Laajisto, Keijo, valokuvaaja 1973–1977, kuva otettu 1970-luvun puolivälissä Lähde: Finna.fi
Silta Ruoholahdessa Sisällön kuvaus: Silta Ruoholahdessa. Takana keskellä Ruoholahdenranta 3, Valion rakennus mainostorneineen ja oikealla Kalevankatu 56. Valokuva: Laajisto, Keijo, valokuvaaja 1973–1977, kuva otettu 1970-luvun puolivälissä Lähde: Finna.fi

 

Ruoholahti, näkymä Itämerenkatua pitkin itään päinGrünberg, Constantin, valokuvaaja 1967 sisällön kuvaus: Ruoholahti, näkymä Itämerenkatua pitkin itään päin. Vasemmalla junanvaunu sekä Itämerenkadun rakennuksia, horisontissa Ruoholahdenkatu 23 ja 24 Köydenpunojankatu 15).
Ruoholahti, näkymä Itämerenkatua pitkin itään päin. Sisällön kuvaus: Ruoholahti, näkymä Itämerenkatua pitkin itään päin. Vasemmalla junanvaunu sekä Itämerenkadun rakennuksia, horisontissa Ruoholahdenkatu 23 ja 24 (Köydenpunojankatu 15). Valokuva: Grünberg, Constantin, valokuvaaja 1967, Kuva Finna.fi

 

Näkymä Jätkäsaarelta Helsingin rantaan; maalaus Rapp, Alex, taiteilija 1920 Sisällön kuvaus: Pitkä kapea puulaituri Jätkäsaaren puolella, luultavasti Ahdinkadun päässä, ennen ranta-alueen täyttämistä. Taustalla Ruoholahden rakennusmassasta kohoaa luultavasti entinen tupakkatehdas Fennian tehdasrakennus Ruoholahdenkadun ja Köydenpunojankadun kulmassa. Lähde: Finna.fi

Tässä siis sukellus omiin muistoihini Helsingin Ruoholahdesta sekä syvempiin muistoihin tietokannasta Finna.fi. Ihmisen muisti ja muistaminen on pitkälti ulkoistettua. Kuviin, kirjoihin, maisemiin, rakennuksiin, teihin, polkuihin. Tunnelma, mikä noista valokuvista nousee, on kummallinen ja värisyttää mielen pohjukoita. Maisemat saattavat olla omaa vanhaa sukumuistia. Kunnioitamme muistoja ja muistia löytämällä näitä vanhoja kuva-aarteita nykyään modernisti tietokoneiden avulla.

 

Kaapelitehtaan on vallannut taide ja museot. Kaapelitehdas vuonna 2022 Valokuva: Tarja Kaltiomaa
Kaapelitehtaan on vallannut taide ja museot. Kaapelitehdas vuonna 2022 Valokuva: Tarja Kaltiomaa

 

Ruoholahdessa Kahvila Morton vuonna 2022 Valokuva: Tarja Kaltiomaa
Ruoholahdessa Konttiravintola Morton vuonna 2022 Valokuva: Tarja Kaltiomaa

 

Suomen Valokuvataiteen museon näyttelytaulu vuonna 2022 Valokuva: Tarja Kaltiomaa
Suomen Valokuvataiteen museon näyttelytaulu vuonna 2022 Valokuva: Tarja Kaltiomaa

 

Elävää Ruoholahtea vuonna 2022 Valokuva: Tarja Kaltiomaa

Tänä päivänä luomme uusia muistoja. Muistoja tallennetaan arkistoihin tuoreeltaan. Ajankohtainen tallennus on lähellä tosia todellisuutta, autenttisuutta, josta tulevaisuudessa löydetään arkistojen aarteina tämän päivän näkymät, silloin nostalgisissa tunnelmissa. Kuten minä tänään.

3.2.2023 Tarja Kaltiomaa

 

Kaapelitehtaasta on aiempi kirjoitukseni vuodelta 2020:

Kaapeleista | Uusi Suomi Vapaavuoro

 

 

TarjaKaltiomaa
Espoo

Kirjailija, filosofi, runoilija, valokuvaaja: aiheena Kristillinen filosofia. Kirjoittelen omalle verkkosivustolleni Tyhjäpaperi UUSI OSOITE http://www.tyhjapaperi.fi kristillisyydestä filosofisen näkemyksen ja kirjan Kristillinen filosofia perusteella. Kuulun evankelis-luterilaiseen seurakuntaan ja vaikutan seurakunnassa tavallisena seurakuntalaisena. Olen puolueisiin sitoutumaton, "monipuoluediggari", seuraan politiikkaa ja yhteiskunnallista keskustelua maltillisesti. Jäsenyyksiä yhdistyksissä: Espoon Kirjailijat ry jäsen vuodesta 2013 (hallituksessa vuonna 2022), Soukan Kamerat ry hallituksen jäsen vuodesta 2014, yhdistyksen sihteeri, Luonnonfilosofian seura jäsen vuodesta 2013, Suomen Filosofinen yhdistys jäsen vuodesta 2013, kotiseutuyhdistys Kivenlahti-Stensvik ry kannatusjäsenyys. Olen kirjailija ja yhteiskunta-aktiivinen seniorikansalainen, eläkkeellä atk-uran jälkeen.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu