Helsingin Ruoholahti muistoissa ja nykyään

Laitan muistiin, mitä muistan vanhasta Ruoholahdesta espoolaisena. Muistan Lepakkoluolan, Kaapelitehtaan ja suuren Esso-bensiiniaseman. Ja muistan, että vielä 1980-luvun lopussa Ruoholahdessa oli runsaasti makasiineja, varastopihoja ja pientehtailuyrityksiä. Asutusta en muista Ruoholahdessa olleen kuin Ruoholahden villat, jotka ovat oma puutaloyhteisönsä aidan takana, ja jonka linja-auto aikoinaan ohitti meitä espoolaisia siinä kyydissä. Muistan, kuinka nuo villat aikoinaan remontoitiin ja pidettiin hyvin trendikkäänä ostaa sieltä asunto. Tuollaisen asunnon osti opiskeluajan tuttavanikin joskus 1970- ja 1980-luvun vaihteessa. Näin myöhemmin televisiodokumentin alueella asuvista ihmisistä. Muu Ruoholahti oli varasto- ja teollisuusaluetta ja siellä jossakin oli suuret kaapelitehtaiden rakennukset, sähkölaitoksia, kivihiilikasoja ja oliko jopa Alkon tuotanto- tai varastorakennuksiakin. Ruoholahdessa ei juurikaan poistuttu linja-autosta, vaan sen läpi ajettiin joko kohti Lauttasaarta tai suoraan moottoritielle. Kuitenkin vielä vuonna 1988 muistan jääneeni linja-autosta pois Ruoholahdessa ja kävelleeni kameran kanssa sen läpi varastopihojen ohi ja työntäen lastenvaunuja, jossa tyttäreni oli pienenä vastasyntyneenä vauvana. Olin sopinut tapaamisen tuttavani kanssa Bulevardilla ja tuo reitti sinne päästäkseni oli tuolloin lyhin reitti. Muistan ottaneeni valokuvia filmikameralla, mutta en ole löytänyt niitä kuvia arkistostani. Negatiivit voisivat löytyä, kun käy arkistoa läpi tarkemmin. Katsoin finna.fi -kuva-arkistosta vanhoja Ruoholahti-kuvia. Noista kuvista saa kattavan käsityksen alueen 1970-luvun ja sitä vanhemmankin ajankohdan näkymistä.

Lepakkoluolan kohdalle linja-auto pysähtyi aamuisin, kun olin menossa töihin 1970-luvulla. Näky oli minun mielestäni kamala. Pihalla seisoskeli joutilaita miehiä, joiden suojapaikka Lepakkoluola siis oli. Toivoin aina, että tuo koko näky katoaisi ja että nuo ihmiset voisivat asua kodeissa, kuten muutkin ihmiset. Näky on kadonnut ja nykyään Lepakkoluolan paikalla on suuria liikerakennuksia. Noiden rakennusten takana on silloinen Lapinlahden sairaalan alue, jossa oli tuolloin vielä mielenterveyskuntoutustoimintaa ja henkilökunnan asuntoja. Hautausmaa on edelleen siinä vieressä ja sairaala-alueen rakennukset ovat jo muussa käytössä. Lepakkoluolan valtaus on tapahtunut vuodesta 1979 ja rakennus oli nuorten kapinallisten ja taidepiirien käytössä, kunnes purettiin vuosituhannen vaihteessa. Nyt hakuohjelmalla Google löytyy Lepakon historiasta monta kuvaa ja olisi tärkeää varmistaa kuvien säilyvyys tallentamalla pysyviin tietokantoihin. Valokuvat sisältävät runsaasti kansalaisten muistitietoa, kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, mutta muutama sanakin on hyvä liittää kuvan yhteyteen niitä tallennettaessa tietokantoihin.

Varhaisissa 1970-luvun muistoissa on myös suuri huoltoasema, joka oli Länsiväylän eli moottoritien päässä. Tuolloin, kun autolla ajoi Espoosta Helsinkiin, oli tärkeää käydä tankkaamassa siinä autonsa. Finna-arkiston mukaan Ruoholahdessa on ollut 1930-luvulla Shellin huoltoasema ja omana aikanani myöhemmin Esso. Näistä löytyy kuvia Finnasta.

Joskus 1990-luvun aikana nousi Ruoholahti nykyisiin mittoihinsa ja korkeuksiinsa. Alueen luonne muuttui täysin. Nyt siinä on suuria toimistorakennuksia ja monien tunnettujen yritysten konttoreita. Alue on täysin siistiytynyt ja on nykyään moderni toimistoalue ja asuinalue. Leimallista nykyiselle Ruoholahdelle on sen moderni alueen atmosfääri alueen läpi kulkevine kanavineen, alueen kahviloineen ja sataman läheisyys, mikä tuo merellisen tunnun. Vanha Kaapelitehdas elää uutta elämäänsä ja pitää alueen liikenteellisen ja muun kulttuurielämän aktiivisena. Kaapelitehtaalla on useita museoita, näyttelygallerioita ja kahviloita, joihin on sekä helsinkiläisten että espoolaisten helppo mennä. Metroasema on Ruoholahden kauppakeskuksen vieressä. Kun jää metrosta Ruoholahden asemalla, on vain noin puolen kilometrin kävely kaapelitehtaalle. Kävelijän kannattaa mennä kanavan varrelle, jolloin voi ihailla nykyisen Ruoholahden modernia näkymää ja tunnelmaa ja edetä kanavaa sivuavaa kävelytietä pitkin länteen päin kohti Lauttasaarta. Uusinta uutta Ruoholahdessa on tietenkin Tanssin talo, jonka suunnittelu ja rakentaminen aloitettiin vuonna 2020 ja Tanssin talo avattiin 2. helmikuuta 2022.

Liitän lukijan iloksi muutamia valokuvia tätä kirjoitusta elävöittämään. Kuvia löytyy Finna.fi tietokannasta ja myös hakuohjelmalla Google.

Tässä siis sukellus omiin muistoihini Helsingin Ruoholahdesta sekä syvempiin muistoihin tietokannasta Finna.fi. Ihmisen muisti ja muistaminen on pitkälti ulkoistettua. Kuviin, kirjoihin, maisemiin, rakennuksiin, teihin, polkuihin. Tunnelma, mikä noista valokuvista nousee, on kummallinen ja värisyttää mielen pohjukoita. Maisemat saattavat olla omaa vanhaa sukumuistia. Kunnioitamme muistoja ja muistia löytämällä näitä vanhoja kuva-aarteita nykyään modernisti tietokoneiden avulla.

Tänä päivänä luomme uusia muistoja. Muistoja tallennetaan arkistoihin tuoreeltaan. Ajankohtainen tallennus on lähellä tosia todellisuutta, autenttisuutta, josta tulevaisuudessa löydetään arkistojen aarteina tämän päivän näkymät, silloin nostalgisissa tunnelmissa. Kuten minä tänään.

3.2.2023 Tarja Kaltiomaa

Kaapelitehtaasta on aiempi kirjoitukseni vuodelta 2020:

Kaapeleista | Uusi Suomi Vapaavuoro