Kaikki kiertää – itsehän me tänne palaamme

Maailman sivu aatehistoria on sisältänyt jälleensyntymää ja inkarnaatiota. Me tavalliset ihmiset (en minä kuitenkaan) olemme ottaneet asenteeksi, että kukaan ei ole tullut kertomaan. Minä olen tullut kertomaan!

Maailmalla suositut jälleensyntymää ja inkarnaatiota käsittelevät opit kertovat ihmisen fatalistisesta käsityksestä syntyä seuraavassa elämässä joksikin eläimeksi. Niin on ihmisen usko vähäinen.

Meidän uusi valtio nimeltään Suomi on rakennettu valtio-opin oppikirjamaisen tarkasti tukemaan ihmisen syntymää ihmisenä myös seuraavassa elämässään. Kirjoitan aiheesta kirjassa nimeltään Kristillinen filosofia (Mediapinta 2022 Tarja Kaltiomaa, 530 sivua). Myös e-kirjassani Ruusunmarjoja piikkipensaissa – Vuoropuhelu Simonen kanssa tuo asiaan omaa valaistustaan (Elisa Kirja 2016, Ellibs.com julkaisija Tmi Tyhjapaperi, genre filosofia).

Kirjan tärkein luku on Ihmisen henkinen jatkumo.

Olen tehnyt paljon työtä ja tutkimusta ilmaistakseni, mistä on kysymys.

Kuva kertoo tiiviimmin ja selkeämmin, mistä on kyse, joten laitan tähän blogikirjoitukseen monta kuvaa. Sanallinen ilmaisu kuitenkin on valkoisen ihmisen vanhempaa perua olevaa ilmaisua. Kun ihminen tuli maapallolle henkisistä maailmoistaan, Jumalat aluksi kielsivät näitä kirjoittamasta, koska viisaasti ajateltiin, että ihmisen piti maapallolla oppia uutta ja myös viisastua – ei vain toistaa vanhaa iänikuista oppia ja mandraa.

Egyptin pyramidit sisältävät ensimmäisiä niin sanottujen harmaiden kirjoituksia seinä ja kuvakirjoituksina. Kirjoituksissa on aina sama teema: parhain ja älykkäin voittaa. Jumalat esiintyvät kuvakirjoituksissa omilla symboleillaan. Moneen kertaan tarkistettiin, että kirjoitukset tehtiin totuuden mukaisesti.

Pitkään totuus on ollut kirjoitusten sallittu perusta. Näin on ollut vielä Raamatun kirjotusten aikanakin.

Entiset henkimaailmat olivat julmia maailmoja, joissa asiasta kuin asiasta kilvoiteltiin julmasti kuolemaan saakka. Voittiko se, joka astui kuolemaan, Tuonelaan? Tuon aikaisessa katsannossa varmaankin voitti se, joka pääsi pois maanpäällisestä vaelluksesta, mutta myös se, joka jäi kertomaan voitostaan hengissä.

Kun tämän tiedon pitää uskomuksena maan päällistä ihmisen eloa tarkastellessaan, näkee lähes kaiken uudessa valossa.

Vasta 1950-luvulta lähtien on ymmärretty tarkemmin, mistä ihmisen olomuodossa on kysymys. Tästä kerron kirjassani Kristillinen filosofia lähemmin. Ihmisen biologisella olemuksella ja anatomialla on tärkeä merkitys ihmiskunnassa ja sen jatkuvuudessa.

Käsitteellä fenonyymi kuvaan käsitteen fenotyyppi rinnalla sitä, että ihmisen henkinen olemus vaihtelee ihmisen olemuksesta vaikkapa pieniin vihreisiin miehiin, avaruuden olentoihin. Kaikki voivat ajan kuluessa – satojen, tuhanten vuosien aikana – saavuttaa uudelleen tai saavuttaa olemukseksi, ihmisen olomuodon fenonyymikseen, ihmisen ilmiasun, myös henkisesti. Tämä mahdollistuu, kun rauha vallitsee maan päällä, tavoite on tärkeä jokaiselle, mutta ei ehkä kaikille henkilökohtaisena tavoitteena. Tätä tehtävää maan päällä kristillinen oppi uskontona ja muut uskonnot palvelevat.

Kuva 1: Leikkikoulu, lastentarha. Elämä alkaa alusta, lapset leikkivät leikkejään. Suomalaisessa elämäntavassa lasten vanhemmat ovat töissä, lapset ovat koulutettujen lastenhoidon ammattilaisten hoivissa päivisin. Työntekijät saavat työstään palkkaa ja elävät itsenäisinä aikuisina ollen joko yksinhuoltajia, aviossa eli naimisissa (yksiavioisuus, puolisot keskenään mies ja vaimo) tai lapsettomia työssäkäyviä aikuisia. Valokuva: Tarja Kaltiomaa

 

Kuva 2: Koulu. Suomessa on kaikilla lapsilla oppivelvollisuus. Korkeakoulutettujen opettajien johdolla lapset oppivat lukemaan, kirjoittamaan ja laskemaan. Tätä tehtävää kuuluu lasten vanhempien tukea parhaansa mukaan. Pärjätäkseen suomalaisessa yhteiskunnassa kouluun pitää suhtautua koululaisena huolellisesti. Valokuva: Tarja Kaltiomaa

 

Kuva 3: Kirkko. Suomessa on kirkkolaitos, jonka oppi on evankelis-luterilaisen oppitradition mukaista. Yhteiskunnan palvelut perustuvat kirkon henkiseen ja hengelliseen opetukseen. Kristillisen opin jo 2000 vuoden keskeisiä teemoja ovat lähimmäisenrakkaus ja yksiavioisuus yhteiskunnan ja kulttuurin perustana. Valokuva: Tarja Kaltiomaa

 

Kuva 4: Kirkon alttari. Kristilliseen oppiin ei kuulu ihmisten uhraaminen, eikä myöskään eläinten uhraaminen rituaaleissa. Kirkon alttarilla kastetaan lapsi (tavallisesti vauvana) seurakunnan yhteyteen, alttarilla puolisot – mies ja nainen – vihitään avioliittoon, alttarilla vainaja siunataan Tuonelan matkalleen. Alttarilla seurakuntalaiset voivat myös nauttia Jeesuksen aterian leipää ja viiniä osallistuakseen kristityn ihmisen elämään sivistyneesti. Valokuva: Tarja Kaltiomaa

 

Kuva 5: Kuun sirppi pohjoisella taivaalla. Kuvasin pohjoisen puolella olevasta ikkunasta yllättäen näkyvän kuun sirpin. Suomessa on lähes puolet ajasta pimeää. Näin on valoisassa etelässä, pohjoisessa on talvella lähes koko ajan pimeää. Siksi suomalaiset ja Suomessa asuvat nykyaikana tarvitsevat paljon oppia, jotta jaksavat pitkien talvikausien yli elää ja viihtyä. Valokuva: Tarja Kaltiomaa

 

Kuva 6: Nuket hienosti puettuina. Kun mietin lapsena tulevaa aikuisuutta, pidin tärkeänä oppia käsittelemään eli hoitamaan hyvin nukkejani. Tuolloin 1950-luvulla nukeilla leikkivät tavallisesti tytöt. Nykyään lastentarhoissa nukkien oikeaoppinen käsittely pitää vaatia kaikilta lapsilta, myös pojilta. Tämä valmentaa lapsia kohti aikuisuutta – ihmistä, lasta pitää kohdella hyvin ja kunnioittavasti ja tätä voivat lapset oppia leikeissään hoitamalla nukkeja hyvin kuin eläviä lapsia. Tämä oppi kantaa myös aikuisuuteen, jolloin lasten hoitaminen tulee monen velvollisuudeksi perheessä käy aikuinen työssä tai ei käy. Valokuva: Tarja Kaltiomaa

Suomi itsenäistyi valtiona vuonna 1917 ja vietimme vuonna 2017 Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlaa. Ennen itsenäisyyttä Suomen alue kuului aluksi pitkään Ruotsiin, olimme Ruotsin itämaa ja sittemmin maa-alue oli autonominen Venäjään kuuluva maa. Suomalaiset saivat perustaa oman valtion ja valtion perustaksi tuotettiin evankelis-luterilainen uskonnollinen kristinopin perusta. Kristillinen oppi yhdistää suomalaisen elämäntavan muun Euroopan elämäntapaan ja kannattelee sivistystä maassamme ihmisten suhtautumisena elämään.

Vielä noin sata vuotta sitten on suomalaisten suhteen ollut melko suurta uskoa ajatella heidän ryhtyvän edes työn tekoon, mutta nykyään työssä käyminen on hyvin suosittu tapa elää ja tuottaa hyvinvointia itselle ja perheelle. Työelämää tukee Suomessa koululaitos peruskoulusta aina korkeakouluopintoihin ja moneen maassamme toimivaan yliopistoon saakka. Koululaitoksen ulkopuolellakin voi opiskella ja muun muassa pienten lasten äitien kannattaa käyttää kotona olemisen aikaansa osittain ja jaksamisensa mukaan myös lukemiseen, opiskeluun ja kulttuurin harrastamiseen. Perhe-elämä kuuluu Suomessa puolisoitten kesken järjestää ja pitää tasavertaisena. Käsite tasa-arvo on saanut alkunsa siitä, että puolisoitten sallitaan olevan keskenään tasa-arvoiset. Sittemmin käsitettä on käytetty laajemminkin, millä on ollut yllättäviä vaikutuksia suomalaisessa yhteiskunnassa. Yhteiskunnallisena elämänarvona tasa-arvo on poistanut maasta kurjuuden ihmisten elämäntapana – kaikille on siten koittanut hyvinvointia. Tasa-arvo on poistanut käytännössä myös eliitin oikeuden olla ihmisinä tasa-arvon yläpuolella. Tämä tuottaa nykyään jonkin verran pulmaa, kun kenelläkään ei vaikuta olevan tarvittavia valtion talousoikeuksia. Kirjoitan aiheesta e-kirjassani Kansantalouden uudet mahdollisuudet, Kansantalouden uhkat voidaan torjua, pysyvä kansantalous (julkaisija Tmi Tyhjapaperi Ellibs.com 2023 Tarja Kaltiomaa).

Kuvassa Blue Diamond kuvaan graafina normaalin valtion ja yhteiskunnan kerrostumia tuhansien vuosien aikana.

Graafi kertokoon puolestaan. Graafi: Tarja Kaltiomaa

Tuon edellä kuvana olevan graafin mukaan ihmiskunta on maanpäällisessä elämässä käynyt pitkän taipaleen. Ihminen on oppinut tämän matkan varrella paljon, kehittänyt elämäntapaa ja taloutta. Paljon on kirjoitusta tallennettu kirjastoihin ja arkistoihin ja aina on osa ihmisistä näiden tietovarantojen ja aarteiden äärellä tekemässä löytöjään, joista kertovat muillekin kiinnostuneille sanomalehdissä ja nykyään myös internetissä.

Kun kirjoittaa kirjan, tulee kirjan aiheen asiantuntijaksi. Näin koen tulleeni ja oppineeni kristillisen elämäntavan ja länsimaisen yhteiskuntamallin ja talouden asiantuntijaksi. Blogikirjoituksiani eli niin sanottuja pyykkinarukirjeitä löytyy internetistä runsaasti. Tervetuloa myös verkkosivustolleni Tyhjapaperi www.tyhjapaperi.fi, josta olen siirtänyt runsaasti sisältöä e-kirjoiksi Ellibs.com-verkkokauppaan (julkaisija Tmi Tyhjapaperi, genre filosofia).

14.3.2024 Tarja Kaltiomaa

 

 

TarjaKaltiomaa
Espoo

Kirjailija, filosofi, runoilija, valokuvaaja: aiheena Kristillinen filosofia. Kirjoittelen omalle verkkosivustolleni Tyhjäpaperi UUSI OSOITE http://www.tyhjapaperi.fi kristillisyydestä filosofisen näkemyksen ja kirjan Kristillinen filosofia perusteella. Kuulun evankelis-luterilaiseen seurakuntaan ja vaikutan seurakunnassa tavallisena seurakuntalaisena. Olen puolueisiin sitoutumaton, "monipuoluediggari", seuraan politiikkaa ja yhteiskunnallista keskustelua maltillisesti. Jäsenyyksiä yhdistyksissä: Espoon Kirjailijat ry jäsen vuodesta 2013 (hallituksessa vuonna 2022), Soukan Kamerat ry hallituksen jäsen vuodesta 2014, yhdistyksen sihteeri, Luonnonfilosofian seura jäsen vuodesta 2013, Suomen Filosofinen yhdistys jäsen vuodesta 2013, kotiseutuyhdistys Kivenlahti-Stensvik ry kannatusjäsenyys. Olen kirjailija ja yhteiskunta-aktiivinen seniorikansalainen, eläkkeellä atk-uran jälkeen.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu