Kesällä – olla vain

Kesä ja kesäloma on ihmisen parasta aikaa. Filosofi ja mäkihyppääjä Matti Nykänen sanoi, että elämä on parasta aikaa.

Mitä ihmisenä tarkoittaa vain olla? Elämää sivistyneessä, teollistuneessa ja infrastruktuurisessa maassa. Vain olla, on nousta aamulla sängystä. Tämä on asia, joka saattaa iän myötä hieman vaikeutua, mutta henkisessä mielessä helpottua. Tosin riippuu masennuksen asteesta tai myös hyvästä tuulesta. Aamulla ylös nousemista avittaa tee. Puhun omasta puolestani siis. Ajatus aamuteestä ja voileivistä saa pontta ylösnousemukseen.

Jos vaatekappaleen löytäminen kaapista yhä vaikeammaksi menee, kaappi pitää joskus järjestää. Siitä syntyy työpaineita. Joskus ilmeisesti jonakin aamuna se pitää tehdä. Kaapin sisältö kaapataan ulos ja kaikki viikataan ja palautetaan kaappiin. Tämä tulee tehtäväksi, kun vuodenajat vaihtuvat. Silitän yleensä sunnuntaisin. Siihen tarvitaan motivaatio kuitenkin. Jotakin tärkeää pitää silittää ja samalla kaikki muutkin vaatekappaleet, jotka silitystä odottavat. Viimeksi ruutuverhot, jotka löytyivät kaapin perukoilta ja saivat korvata lehtiverhot keittiössä.

Kukat pitää kastella. Kesällä kerran viikossa sisällä, talvella kerran parissa viikossa. Kukat parvekkeella vaativat kastelun lähes joka päivä. Samalla joidenkin lajikkeiden kuivuneet kukat nypitään. Vapautetaan lehti tai kukka, joka muutoin jäisi sykkyrään.

Koiralle ja kissalle ruohoa kylvää, tämä tarkistetaan aika ajoin, pitää laittaa lisää siementä kylvöön. Koiran ja kissan parvekkeella olevat juoma-astiat täyttää, vanha vesi pois, uutta tilalle.

Tässä on jo paljon puuhaa. Nuorena näitä töitä tein myös, mutta en luetellut. Olenko laiskistunut, siis.

Koira viedään kävelylle. Nuuskitaan ja seurustellaan. Koira saa seurustelu-upseerin palkkion, jos on mukana taskun pohjalla.

Sitten se houkutteleva aamiainen. Kesällä nautin aamiaisen usein parvekkeella. Antiikkinen kielotarjotin saa aamiaistarvikkeet kontolleen ja pitää varoa, ettei putoa kontilleen. Onneksi ei ole kotona paljon mattoja, kynnystä pitää myös varoa. Nuorena en juuri kynnyksiä huomannutkaan.

Vain olla ja oleskella.

Ihmisenä pelkkä oleskelu on työtä. Ja kun on ikää, alkaa huomata sen olevan työtä.

Ja päivään mahtuu myös paljon kulttuurityötä. Kokouksia, pöytäkirjoja, kirjoituksia, kommentointia, valokuvausta, julkaisua, tapaamisia (vain vähän), hännänheilutusta sekä kissan että koiran. Kissa näyttää hermostumista, koira iloista mieltä.

Rauhallista ja miellyttävää kesää lukijoille! Säästä ei kannata olla millänsäkään, kesä on kesä joka tapauksessa.

8.6.2022 Tarja Kaltiomaa

Kuvia parvekkeen kesän alusta

Kesä siirtyy sisätiloista ulos parvekkeelle | Uusi Suomi Vapaavuoro