Kirjallisuus: En ole huolissani kirjasta, mutta…

En ole huolissani kirjasta, mutta…

Suomeen on lukemisosaaminen tullut jäädäkseen.

Sata vuotta sitten oli tavattoman arvokasta, että tuvassa kuin tuvassa oli vähintään muutama kirja. Kun oli kirja tai muutama kirja, oli myös kirjahylly.

Pojasta pelättiin tulevan jonkinlainen mamselli, jos tämä luki kirjoja. Tyttöjen työn touhu saattoi joskus luvallakin keskeytyä kirjan lukemiseen.

Vanhemmat, erityisesti perheen isä, oli nykyaikaisen mittarin mukaan niin sanottu pehmoisä, jos hän antoi jälkikasvunsa lukea kirjaa. Onkohan monille pojille jäänyt niskavilloihin henkinen tukistus kirjaan tarttumisesta?

*

Kirjojen suosio kaikesta huolimatta alkoi kasvaa. Kirjojen tuottamisesta tuli tuottavaa liiketoimintaa ja kirjailijoita kiinnitettiin kustannustalojen väeksi. Näille maksettiin elanto ja tuotanto oli varmistettua. Kirjoittajanlahjoja oli harvalla, nämä piti sitoa talliinsa.

Olen aiemminkin itse lukijana kaiken ikääni oltuani ja erityisesti 1980-luvulla kehunut ja kehunut tuota vuosikymmentä kirjallisuuden huippuvuosikymmeneksi. Se oli kirjojen best seller -kautta kautta maailman. Luin tuolloin paljon käännöskirjallisuutta, enimmäkseen amerikkalaista. Lukijaa hemmoteltiin, virheitä ei kirjoista juuri löytynyt, ne oli tarkkaan tehtyjä tuotepaketteja ja todella hyviä kirjoja. Pidin kirjoja hyvinä kirjoina niiden kaupallisuudesta huolimatta ja osittain sen vuoksikin. Kirjan lukemiseen houkuteltiin mainostamalla sitä suosituksi kirjaksi ja eniten myydyksi kirjaksi. Tuon aikakauden kuluttajakäyttäytyminen oli muutenkin television ykkös- ja kakkoskanavien valinnan äärellä olevia ihmisiä. Kun meni töihin, saattoi huolettomasti kysyä, että mitä pidit eilisen illan elokuvasta. Nykyjään kysyjää katsottaisiin oudoksuen.

*

Ihmiset lukevat nykyään monipuolisemmin ja enemmän kuin koskaan. Luettavana kuitenkin on paljon muutakin kuin vain kirja.

*

Kirjan ikä on pidentynyt. Kaikkina vuosina ja vuosikymmeninä tuotettuja kirjoja voi tilata itselleen internetistä. Kirjan löytyminen lukijalle on jollain tavalla sattuman kauppaa. Kuka lukija ohjautuu kullekin kirjailijalle, kirjalle ja neuvojalle lukijaksi – niin, maailma on suuren suuri ja se on kulttuurisesti pirstoutuneempi kuin aiemmin. Ihmisistä on kasvamassa yksilöitä. Huomasitteko tämän huomion kirjoituksen rivien välistä?

*

Huomioita kirjailijana nykyään. Ei ole osunut kohdalle kirjailijatallia eikä mesenaattia, vaan on pitänyt rustata kaikki itse – tosin tietokoneella, mikä on helpottanut työtä paljon.

Valintatilanne: kustannatko kirjasi itse e-kirjaksi vai pahvikirjaksi.

Kuitenkin myös e-kirjaksi. Siihen on tullut mahdollisuuksia.

E-kirjalla ei ole vielä oikeastaan mitään suojaa kirjana. Se voidaan poistaa ilman seuraamuksia verkosta. Tehty työ menee hukkaan? Ei mene, asiansa puolesta pitää kamppailla. Kirjailijan.

Monen mielestä saattaa kuulostaa liian helpolta kirjoittaa ja julkaista e-kirjoja, mutta se vaatii oikeastaan aika paljon teknistä osaamista itseltään kirjailijalta. Kaikki valta kirjailijalla. Yhteistyötä nykyaikaisesti verkossa, internetissä. Kirjoittaa kirja, asemoida, tehdä kansi, oikolukea, itse-lukea, markkinoida verkossa itse, myydä internetissä itse, mielenkiintoinen aihe, jonka lukijat voivat torjua, koska ei suosittuus ole enää mikään peruste millekään, paitsi suosiolle.

*

Kirjailijan ammattia sanotaan kirjailijan ammatiksi, mutta eläkeläisenä siihen on aikaa ja mahdollisuuksia. Ja ehkä asiaakin kirjoittaa vasta.

Ja vihta. Ja nyt saunaan!

*

Olen onnellinen pahvikirjakirjailija kuitenkin!

Kristillinen filosofia -kirjani on olemassa. Oikeasti. Työtä sen eteen tehty jo 21 vuotta. Onneksi Suomen suurin ansio ikinä on työeläkejärjestelmä, muuten ei olisi luultavasti onnistunut.

 

Kirjan Kristillinen filosofia pahvikirjakansi 2021 Mediapinta 2021

 

 

 

0
TarjaKaltiomaa
Espoo

Kirjailija, filosofi, runoilija, valokuvaaja: aiheena Kristillinen filosofia. Kirjoittelen omalle verkkosivustolleni Tyhjäpaperi ( http://www.kolumbus.fi/tyhjapaperi ) kristillisyydestä nimenomaan filosofiana, ei uskontona. Kuulun evankelis-luterilaiseen seurakuntaan ja vaikutan seurakunnassa tavallisena seurakuntalaisena. Olen puolueisiin sitoutumaton, monipuoluediggari, seuraan politiikkaa ja yhteiskunnallista keskustelua maltillisesti.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu