Kirjan lukemisesta omenia vai hedelmiä?

Kirja AIKKA-puun omenia, Katri Karasma 2020 Valokuva: Tarja Kaltiomaa

Kirjailijayhdistyksen Espoon Kirjailijat ry:n jäsenillä on jo pitkän historiansa aikana ollut tapana arvioida toistensa kirjoja. Innostuin yhdistystoverini emerita professori Katri Karasman tarjouksesta tilata maksutta hänen kirjansa AIKKA-puun omenia. Tarjous oli esitettynä Facebookin ryhmässä Suomen kieli oppiaineena 175 vuotta. Katri oli muilla asioilla paikkakunnallani käymässä, joten hän toi kirjansa henkilökohtaisesti. Hän sai valita vastalahjaksi runokirjani Ajassa auraten 3.

Lupasin arvioida hänen kirjaansa. Tuntematta siten koko opetustoimialan kirjallisuutta, josta lienee suurin osa oppikirjoja oppilaille, arvioin Katri Karasman kirjan AIKKA-puun omenia palvelevan opettajaksi opiskelevia tai jo ammatissa olevia opettajia. Jos opettajat tai opiskelijat eivät ole liian kuormittuneita lukemisen suhteen, koko opettajakunnalle voi suositella äidinkielemme perusteita luotsaavan Katrin kirjoja riippumatta heidän opetusalastaan. Hänellä on oman toimiuransa ajan ollut näköalapaikka suomen kielen (äidinkielemme) opettamisen kenttään ja se kyllä kirjassa näkyy ja sen kirjasta voi lukea.

Kirjassa on tärkeitä luonnehdintoja nykyisestä äidinkielen opetuksen tilanteesta sekä myös edelleen arkistohistoriaa, jota olen saanut lukea hänen aiemmasta tärkeästä kirjasta Äidinkielen opetuksen historia. AIKKA-puu tai ÄIKKÄ-puu, kuten Katri myös sanoo, on suomen kielen opetuksen sukupuu ja historiapuu, jossa monia tärkeitä kielen hyväksymiseen ja kehittämiseen vaikuttaneita henkilöitä on mainittu.

Lähetin Katrille sähköpostilla oman arvioni kirjasta, arviossa ei ollut pelkkää kehua ja ylistystä, vaan myös hieman kritiikkiäkin, minkä toki kaikki kirjoitus, joka yltää kirjaksi asti, myös ansaitsee. Ote sähköpostista: Mielestäni alakouluasteella ja yleensä peruskoulussa voidaan edelleen, kuten omalle ikäpolvelleni on voitu, opettaa vakaa, normaali maailmankäsitys, johon liittyy myös uskonnon opetus kuten Suomessa on totuttu Raamatun kertomusten etiikalla. Nuoret oppivat itse kehittyessään opiskelijana ja elämän oppijana hakemaan itsenäisemmin sellaista kirjatietoa, jossa on hyvin uskottavia ja myös kriittisyyttä kaipaavia eettisiä ja moraalisia oppeja ja ajatussuuntia. Miksi meidän pitäisi koulussa tuottaa epävarmoja ihmisiä? Suuret ikäluokat, jota ovat saaneet samantyyppisen kouluopetuksen kuin minäkin (nyt 66-vuotias) ovat olleet luovia ja työtätekeviä ihmisiä. Peruskouluopetuksen ei tarvitse olla koko ajan muuttumassa, pysyviäkin arvoja tarvitaan.

Kuvitan tämän kirjaesittelyn kirjan tekstin innoittamilla graafeilla, jotka koskevat opetuksen vaikutusta oppijoihin.

Suosittelen äidinkielen opetuksen suunnittelua ja opetusta koskevia Katri Karasman kirjoja kaikille äidinkielen opettajiksi pyrkiville, alalla jo toimiville opettajille ja kaikille suomalaisille, jotka haluavat vahvistaa uskoaan suomenkielen avulla maahamme ja sen tulevaisuuteen. Tulevaisuus rakentuu menneisyyden peruskivien päälle.

 

11.6.2021 Tarja Kaltiomaa

Suomen kielellä on tärkeä merkitys kansan yhtenäisyyden kannalta sekä myös maamme turvallisuuden ja pysyvyyden kannalta. Emme voi täysin jättäytyä sen varaan, että esivanhempamme ovat meille valmiiksi ajatelleet kaiken tulevaisuuden, meidän tulee myös jälkipolvien ihmisten tarttua toimeen itsenäisen Suomen hyväksi. Kuva: Tarja Kaltiomaa

 

 

Kouluopetuksen kiikkulauta. Kuinka paljon opetamme ja tahdomme opettaa lapsia ja nuoria koulussa ja minkä verran jätämme tilaa heidän itsenäiselle opinhalulleen. Kuva: Tarja Kaltiomaa

 

 

Suomen kielen sanastossa on kerroksellisuutta, joka graafina näyttää myös sivistyksen tason kerroksellisuudelta. Kuva: Tarja Kaltiomaa
+1
TarjaKaltiomaa
Espoo

Kirjailija, filosofi, runoilija, valokuvaaja: aiheena Kristillinen filosofia. Kirjoittelen omalle verkkosivustolleni Tyhjäpaperi ( http://www.kolumbus.fi/tyhjapaperi ) kristillisyydestä nimenomaan filosofiana, ei uskontona. Kuulun evankelis-luterilaiseen seurakuntaan ja vaikutan seurakunnassa tavallisena seurakuntalaisena. Olen puolueisiin sitoutumaton, monipuoluediggari, seuraan politiikkaa ja yhteiskunnallista keskustelua maltillisesti.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu