Kummallinen raha

Raha on tärkeää, rahoitus on yhteistyötä.

Meillä ihmisillä vaikuttaa olevan jonkinlainen vakiintuneeseen käsitykseen perustuvat oletus rahan olemuksesta.

Rahaa kaikilla pitäisi olla, mutta sen eteen pitää tehdä työtä. Kaikkea työtä, mitä tehdään, ei kuitenkaan vielä hyväksytä rahan arvoiseksi.

Budjetoinnissa kaikkea työtä valtiokaan ei hyväksy rahaksi muutettuna. Menoja on esimerkiksi talvisista aurauksista, mutta muunnetaanko auraustyön hyöty myös rahaksi?

Raha ei katoa mihinkään, mutta rahan kiertoa pidetään rikollisena toimintana.

Suomalainen käsitys näyttää olevan, että kun rahasummat ovat suurempia kuin ihmisten esimerkiksi vuositulot, näiden epäillään olevan rikollista rahaa.

Rahaa saa kaikilla olla, mutta olisi parasta, että itsellä olisi paljon, tyytyväisyyttä aiheuttaa, kun muilla on vain vähän rahaa.

Markkinoilla on paljon tavaraa ja ostettavaa, mutta pidetään yllä status quota, jossa ihmisillä ei ole rahaa ostaa. Joulumarkkinoilla on tapana kiertää, mutta mitään ei raaskita ostaa.

Tavaroita ja omistamista hyväksytään, mutta kaupallisuutta paheksutaan.

Ruokakaupat ovat täynnä ruokaa, mutta kaikilla ei ole rahaa ostaa.

Asuminen talossa pohjoisessa on välttämätöntä ihmiselle, mutta osa ihmisistä on asunnottomia – asunnottomien yötä vietetään, mutta näille ei järjestetä tuloja asumiseen.

Suomessa on kehitetty loistava työeläkejärjestelmä, onko sen etuja konsultoitu muille maille?
Yhteiskuntaa vakauttavat rahoitusjärjestelmät ovat pohjoismaalaista rahoitusosaamista, jota kelpaisi suositella kaikille maille.

Verotus on noin 2000 vuotta vanha keksintö ja se Suomessa toimii hyvin. Tähän perustuu lasten kouluopetus ja oppivelvollisuus. Verotus on valtion ja yhteisten asioiden hoitamisen perustoimi.
Suomessa verotus yleensä hyväksytään eikä sitä vastaan juuri kapinoida. Verotuksen hyödyt ovat ilmeiset.

Jotkut rahan tuottamisen keinot ovat kuin pakollisia eikä ole helppoa hyväksyä mitään toimintaa, mikä rahaa tuottaa tarpeettomaksi, vaan toimintoja tehdään myös vain rahan vuoksi. Kaiken toiminnan tarpeellisuus pitäisi myös olla selvillä.

Luonto on tärkeää ihmisen elannon kannalta: Ihmisen pitää tuottaa ruokansa työn avulla luonnosta. Maatalouden rahoitus on tärkeää ruuantuotannon omavaraisuuden kannalta.

Kun ihmisellä on talo ja omaisuus, koti, se on usein tuhottu ja siitä on joutunut luopumaan vain rahoituksen puuttuessa.

Ketään ei pitäisi häätää kodistaan vain rahan puutteen takia.

Sosiaalitoimi ohjaa ihmisiä pärjäämään niillä tuloilla, joita ihmisellä on.

Velkajärjestelyjä pitäisi toimittaa inhimillisyyden nimissä ja vuoksi.

Pelihimoa ei pitäisi tiedotusvälineissä lietsoa eikä ihmisiä yllyttää pelaamiseen. Pelialgoritmien mukaan pelaaja yleensä häviää rahojaan. Köyhän ei kannattaisi pelata, ainakaan paljon, ainakaan suurilla rahoilla. Peliala nostaa ihmisiä sankareiksi ja heitä juhlitaan, vaikka suurin osa pelaajista häviää rahojaan.

Säännölliset tulot ovat parempi kuin suuri rahapotti, joka yleensä vain hupenee.

Eläkejärjestelmä on nykyaikaisen ihmisen suurin keksintö.

Ennen vanhaan ja vieläkin joissakin maissa vanhukset jäävät heitteille ja kadulle, kun ovat käyttäneet eläkesäästönsä loppuun.

Eläkejärjestelmä on ihmiskunnan voitto ahneudesta ja petoksesta.

Raha on aina rahaa, pienikin raha on arvokas.

Paljon rahaa muuttaa ihmistä.

Rikas ihminen voi olla inhimillisempi kuin köyhä.

Perintö kannattaisi jakaa sovinnolla kaikille laillisille perijöille. Perinnöstä ei kannata riidellä, koska kaikki perintö on plussaa vain. Perinnön antaja haluaa usein viestittää jotakin tärkeää perillisille, mutta jos nämä riitelevät, eivät ehkä huomaa, mitä vainaja on halunnut sanoa.

Lahjaesine voi vuosienkin jälkeen puhua lahjasta.

Raha on tärkeää, mutta usein sanotaan, että rahan vuoksi ei saisi toimia. Joskus vain raha auttaa.
Kun kaikkea on paljon, mutta rahaa puuttuu, rahoitusasiat pitäisi tehdä paremmin.

Pankeilla saattaa olla paha maine, mutta aina on mahdollisuus mainetta korjata.

Rahaa menee paljon, jostakin sitä pitää myös tulla.

Kuninkaalliset rahoittivat aikoinaan lähes kaikkea laskemalla rahaa liikkeelle, mutta jostakin syystä raha ei aina kiertänyt heille takaisin, vaan jäi jonnekin muualle. Rahoittaminen väheni.

Rahoituspula yhteiskunnassa aiheuttaa monenlaisia huolia.

Rahoitukseen tulisi suhtautua suopeammin ja rahoitus pitäisi sallia.

Myös kunnollisten ihmisten yrityksiä pitää rahoittaa. Pitääkö yritysrahoituksen tarkoittaa aina velkaa idean haltijalle – eikö rahaa liikene vain sijoittamiseen? Oikein rikkaat ihmiset voivat rahoittaa myös riskillä.

Kansainvälisessä taloudessa on totuttu kriiseihin, niitä melkein odotetaan. Rahoitustoimin kriisejä voisi loiventaa. Rahaa menee pieniin puroihin ja jää jonnekin kasoihin. Ihmisten toiminnallisuuden lisäännyttyä rahaa pitää olla enemmän suhdannelaskelmissa.

Rahoitusbarometrien pitäisi suurentua, kun on jo tietokoneet.

Tietokoneiden avulla ihmisten elämää voidaan rahoittaa. Rahaa voidaan sijoittaa ihmiselämäänkin ei ainoastaan koneisiin.

Ihmiselämän jatkuvuutta on mahdollista rahoittaa rahoittamalla ihmisten talouksia.

On paljon sellaista työtä, mistä ei vielä makseta eikä rahoiteta.

Uudenlaisilla taloudellisilla innovaatioilla rahaa voisi olla ihmisillä enemmän, jolloin myös joulumarkkinoilla kaikilla olisi rahaa jotakin myös ostaa.

 

TarjaKaltiomaa

Kirjailija, filosofi, runoilija, valokuvaaja: aiheena Kristillinen filosofia. Kirjoittelen omalle verkkosivustolleni Tyhjäpaperi ( http://www.kolumbus.fi/tyhjapaperi ) kristillisyydestä nimenomaan filosofiana, ei uskontona. Kuulun evankelis-luterilaiseen seurakuntaan ja vaikutan seurakunnassa tavallisena seurakuntalaisena. Olen puolueisiin sitoutumaton, monipuoluediggari, seuraan politiikkaa ja yhteiskunnallista keskustelua maltillisesti.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu