Kvalifysiikan esittely – mitä kvalifysiikka on ja voi olla?

Kvalifysiikan esittely – mitä kvalifysiikka on ja voi olla?

Tieteen alalla tarvitaan tieteellisiä käsitteitä, joilla kuvataan kulloinkin käsittelyssä olevaa teoriaa tai tutkimusalaa. Joskus jokainen tieteen termi, tieteellinen termi tai käsite, on ollut uusi. Termi kvalifysiikka on uusi termi, jonka määrittelyä on tehty kirjan Kristillinen filosofia sateenvarjon alla. Kun kirjassa Kristillinen filosofia määritetään ihmislajin luontaisin olemus ja käyttäytymisskenaario, siitä syntyvien ajatuskokonaisuuksien avulla on mahdollista kehittää uusia ja tarpeellisia johdannaisia ajatteluun ja keskusteluun ihmislajin ominaisuuksista. Ajattelua ja keskustelua tehdään käsitteiden avulla. Käsite tuottaa kokonaisuuksia, joiden avulla voidaan keskustelua jatkaa, koska tieteen piirissä käsitteet tulevat tutuiksi keskustelijoille. Tätä ajatuskehittelyä voin valaista parilla esimerkillä. Toinen esimerkki liittyy aiheesta sinänsä uskonnollisuuteen. Kun esimerkiksi suomalainen ihminen tapaa ulkomailla – vaikkapa kaukomailla – ollessaan toisen ihmisen, hän voi lyhyesti termillä kuuluu evankelis-luterilaiseen uskontoon selittää itsestään paljon, menemättä yksityiskohtiin tai henkilökohtaisuuksiin itsestään. Jos hänellä vastaavasti ei olisi tällaista selitystä, hän täysin tuntemattomassa ympäristössä saattaisi joutua kertomaan vieraille ihmisille itsestään paljon enemmän kuin olisi muuten tarpeellista tai olisi hänelle turvallistakaan. Toinen esimerkki vastaavasta aiheesta termien käytön vaikutuksesta käsitteillä olevaan asiaan olisi vaikkapa termi algoritmi. Algoritmi-käsitettä tarvitaan tietokoneiden ohjelmoinnissa. Algoritmia käytetään ohjelmoinnissa lyhentämään kooditekstiä ja siten saadaan toistuvilla koodipätkillä tietty suoritus ohjelmoinnin eri vaiheisiin.

Kvalifysiikka tutkii, mutta ei juuri tieteellisenä teoriana ota kantaa, aiheeseen ihmisen elämänlaatu. Kirjassani Kristillinen filosofia kuvaan ihmisen elämänlaatua maapallo-tyyppisellä planeetalla. Maapallo on pyöreä planeetta avaruudessa ja se sijaitsee aurinkokunnassa. Maapallolla on erilaisia elinympäristöjä, jotka kelpaavat ihmisen elämiseen alueella. Ihmislaji vaikuttaa luonnostaan olevan uusia alueita valloittava tyypiltään. Avaruudellisesti ajateltuna vaikuttaa jopa siltä, että lajilla ei olisi juuri mitään rajaa sille, miten se ottaa elinalueita käyttöönsä. Jo maapallo esimerkkinä elämänalustasta osoittaa tämän.

Meidän täytyy lajin edustajina tunnustaa kuitenkin jopa kvalifysiikan tutkimusalan piirissä, että ihmislaji on riippuvainen ympäristönsä monista seikoista selvitäkseen maapallolla elämästään. Samoin nykyaika osoittaa, että ihmisen elämänlaatu on tärkeä motivaatiotekijä lajin jatkuvuudessa. Tätä ei voida sivuuttaa.

Nyt tulemme kaksitahoiseen dilemmaan. Ihmislaji on olemassaolossaan tärkeä muille lajeille maapallolla. Meidän ei tarvitse tehdä suurimittaisia tutkimuksia asiasta, vaan voimme jopa uskonnon siivittämän uskomisen avulla tämän todeta. Toki sanallisia skenaarioita voidaan tehdä. Kvalifysiikan piirissä ei ole lainkaan tarkoitus vahingoittaa ihmislajia eikä mitään muutakaan elävää olentoa tai lajia. Samalla voidaan todeta kvalifysiikan piirissä, että muutkin lajit, joita sanotaan eläinlajeiksi, ovat maapallolla itseoikeutetun tärkeitä lajeja. Maapallolla eläminen tuottaa siis monipuolisen ekosysteemin, jossa elää sekä ihmisiä että eläinlajeja osittain riippumattomissa olosuhteissa ja osittain toisiinsa symbioosissa. Samoin on lajeja, joita ei voida sanoa eläinlajeiksi eikä ihmislajiksi, ja myös näiden lajien olemassaolo maapallolla on tärkeätä ja ihmislajin kannalta lajin jatkuvuutta tukevia lajeja, siis kasvikuntaa. Myös ihmislajin suhde kasvikuntaan on sekä riippumatonta että symbioosia. Ihmislajille on määritetty maapallolla elämiseen käsky tuottaa työn avulla ruokansa luonnosta. Ihminen on siis maailmassamme määrätty johtavaksi lajiksi, joka on vastuussa muusta luomakunnasta.

Onko kovin tieteellistä puhua uskonnosta ja uskomisesta – puhumattakaan luomakunnasta – tieteelliseltä vaikuttavassa käsitteen esittelyssä? Kysymys on siis käsitteen kvalifysiikka esittelystä. Vetoan aikaisempiin filosofisiin kirjoihin näin tehdessäni. Kirjat Ihmisen tulevaisuus Hänen menneisyytensä valossa, jonka on kirjoittanut Lecomte du Noüy ja joka on painettu vuonna 1955 (suomalainen painos Kirjayhtymä) ja Tapaus ihminen, kirjoittaja Teilhard de Chardin (1947 Kirjayhtymä molemmat kirjat Ihminen ja maailma- sarjassa) todistavat kirjoillaan uskonnon merkityksen ihmiskunnassa nyt ja tulevaisuudessa. He ovat voineet kirjoittaa nuo kattavat katsauksensa ihmiskunnasta ja sen olemassa olosta maapallolla. Uskonnosta voidaan tieteessä, filosofiassa ja muussa keskustelussa ja muissa yhteyksissä sanoa, mitä sanotaankaan, sillä on tärkeä merkitys ihmislajin jatkumisessa maapallolla. On mielestäni sivistyksen ulkopuolella tätä kyseenalaistaa, kun herrat kirjoittajat eivät ole puolustamassa näkemyksiään. Maailma on suunnilleen sama kuin heidän kirjojaan kirjoittaessaan. Tekninen kehitys on ollut heidän jälkeensä huimaa ja se on tuottanut ihmiskunnalle pulmia ratkaistavaksi, mutta tiede ja tekniikka voivat näidenkin ongelmien suhteen palvella ihmiskuntaa, kun emme niin kovin kyseenalaistaisi lajin olemassa oloa tai tulevaisuutta. Siksi kvalifysiikka uutena tiedon ja tieteen alana vaikuttaa olevan puolustettavissa ja tarpeellinen. Saamme uusia käsitteitä aiheen pohdiskeluun.

Toki ymmärrän tieteilijöitä ja tiedemiehiä siinä, että he haluavat tieteen kentän rauhoittaa ja eriyttää varsinaiselta uskonnolliselta jargonialta, mutta mikään sinänsä ei sitä estäisi. Nyt vain on lähihistoriassamme vaikeita asioita tieteen tuottamina, jotka ovat tapahtuneet uskontokielteisyyden vallitessa. On yritetty tuottaa ihmiskuntaa ja jopa planeettaa tuhoavia menetelmiä. Tämä ei ole oikein ihmiskunnan, ei maapallon eikä maailmamme kannalta. Mielestäni tieteellisissä tutkimuksissa tai tieteellisten keksintöjen osalta tulee hankkeitten rahoitussuunnitelmiin vastaisuudessa tuottaa kuvaus siitä, että hanke ei ole maailman tai jonkin sen elävän ja tarpeellisen osan vastainen.

Kirjassa Kristillinen filosofia, joka ei ole uskontunnustus vaan filosofinen mietelmä uskonnon ja nimenomaan kristillisen opin tarpeellisuudesta, perustelen elämän jatkuvuuden perustuvan siihen, että ihmiskunnassa tunnustetaan sivistyksen merkitys. Sivistys, oppineisuus ja kirjallinen tieto ovat näkemykseni mukaan myös tieteilijöille tärkeitä asioita. Hekään eivät voisi harjoittaa omia tutkimuksiaan ilman sivistystä.

Olen jo aiemmin kirjoittanut kvalifysiikasta ja laitan tähän linkin aiheeseen verkkosivulleni Tyhjäpaperi. Aihe  Psykologia tieteellisenä tutkimuskeinona ja kvalifysiikan ensiesittely Verkkosivusto Tyhjä paperi Ajankohtaista (tyhjapaperi.fi)

14.5.2023 Tarja Kaltiomaa