Länsitaiteen perusta idän maljakot?

Vanha muori kantaa metsässä kahta koria.

Onko meille rakentunut länsimainen taide itämaista perua ja perintöä? Raamatussa puhutaan itämaan tietäjistä. Jospa nämä toivat itämaiden kulttuuria varovaisesti länsimaailmaan alkavaan ja kehittyvään taideperinteeseen. Nostin edellisestä kirjoituksestani yksityiskohdan itämaisista maljakoista maapallon aikaisen taiteen alkujuuriksi. Vaikuttaako tämä erikoiselta teorialta. Omaa taidetuntemustaan voi tämän teorian perusteella koetella.

*

Länsimainen taide on kehittynyt maanpäälliseksi konkreettiseksi aarteeksi, jossa vanha taide muodostaa polkuja ja henkisiä polkuja koko ihmisen maanpäälliseen historiaan ja vaellukseen. Taide tarjoaa monia polkuja taiteen tarkasteluun antropologisena ilmiönä ihmissukujen elämän siivittäjänä. Kiinasta etelärantoja pitkin Lähi-Idän kautta Eurooppaan kulkee eräs ajallinen taidepolku, joka alkaa keraamisista ruukuista ja vaaseista. Kiinassa oli ylhäisön tapana valmistaa kalliita ruukkuja ja vaaseja, maljakoita, joihin kerrottiin kuvallisesti perheen tärkeitä tapahtumia ja historiaa. Kun muistettavat asiat oli kiinnitetty maljakoihin, isäntäväen ei tarvinnut enää yhtä paljon vaivata muistinystyröitään kertoakseen perheen vieraille suvun tarinoita. Kun tarinan kohokohdat oli nähtävänä maljakossa, itse tarina sai siitä alkunsa ja tuli kerrottua tutuksi tulleella tavalla uudelleen ja uudelleen. Kiinassa jopa muodostui tarinankertojien ammattikunta, joka alkujaan oli niin sanottuja maljakon selittäjiä. Tämän ammattikunnan voitaisiin kuvitella nykyään tekevän työtä muun muassa juontajina ja taideoppaina.

Maljakot säilyttivät pitkään pintansa tärkeimpänä taidemuotona. Maljakkojen aiheiksi nousivat sotatarinat ja voitonmerkit ja sittemmin myös ketojen kukkaset. Maljakoita seurasi kuvapatsaat, jotka esittivät tunnettuja ylhäisön edustajia, jumalia ja pyhimyksiä. Arkkitehtuuri oli jo varhain maapallon elämässä tärkeä taidemuoto. Rakennettiin ja koristettiin temppeleitä, joissa vaalittiin jumalten ja pyhimysten muistoa ja elävää luovuutta. Esinetaiteen rinnalla varmasti on kukoistanut myös esittävää taidetta: laulua, tanssia ja musiikkia eri muodoissaan.

*

Viimeaikaisessa taidekeskustelussa on kysytty taiteen merkitystä ihmiselle. Taide on kuin suljettu simpukka, joka avautuu ajattelevalle ihmiselle usein melko ihmeellisellä tavalla. Taide kutkuttelee ihmisen tunteita ja tuottaa mieleen mielleyhtymiä ja muistikuvia, joita ei ole uskonut olevankaan. Taide saattaa parhaimmillaan avata tietoa ja näkymiä oman suvun tai kaupungin historiaan ja oman maan syvempään tuntemukseen.

Yksinkertaisesti sanottuna taiteessa on kyse ihmisen muistista ja muistamisesta.

Jotta ihminen tai ihmiskunta ei toistaisi liikaa tekemiään virheitä, meillä maailman perillisillä on velvollisuus muistaa. Siinä meitä auttaa taide, tiede ja uskonto, usein myös luonto. Sivistys ja hyvä kulttuuri, rauha, auttaa muistamaan ja ajattelemaan tätä ihmisten maailmaa.

Edellinen kirjoitukseni tällä blogipalstalla Uusi Suomi Vapaavuoro on Taiteilijan ideapussi, josta on katkelma nostettu tähän kirjoitukseen. Taiteilijan ideapussi, ole hyvä!

Taiteilijan ideapussi | Uusi Suomi Vapaavuoro

17.4.2021 Tarja Kaltiomaa

 

 

+1
TarjaKaltiomaa
Espoo

Kirjailija, filosofi, runoilija, valokuvaaja: aiheena Kristillinen filosofia. Kirjoittelen omalle verkkosivustolleni Tyhjäpaperi ( http://www.kolumbus.fi/tyhjapaperi ) kristillisyydestä nimenomaan filosofiana, ei uskontona. Kuulun evankelis-luterilaiseen seurakuntaan ja vaikutan seurakunnassa tavallisena seurakuntalaisena. Olen puolueisiin sitoutumaton, monipuoluediggari, seuraan politiikkaa ja yhteiskunnallista keskustelua maltillisesti.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu