Luminen kaupunkikierros Espoon Kivenlahdessa valokuvin
Mitä on metron toisessa päässä. Länsimetron viimeisin vaihe avattiin 3.12.2022. Miten metro näkyy paikkakunnalla? Tein aamuisen kuvakierroksen Kivenlahdessa lauantaiaamuna 4.3.2023.
Kuva 1: Linja-autopysäkit ovat tähän saakka 1900-luvun alusta saakka olleet paikkakunnan yhteys ulkomaailmaan. Espoon Kivenlahti on Espoon länsilaidalla. Sitä rajoittaa lännessä meren vuono, meren lahti, nimeltään Kivenlahti. Vanha tarina kertoo, että muinoin paikkakunnalla on asunut mies nimeltään Sten ja nimi Stensvik juontuu häneltä. Tarinassa on syvällinen ulottuvuutensa, joka on saanut uuden tulkinnan nykyaikana. Kun katsomme Finna.fi-tietokannan kuvia Kivenlahdesta, huomaamme, että mereltä päin tämän alueen koristeena ovat suuret kalliot. Toinen vaihtoehto paikkakunnan Stensvik-nimelle voisi olla tuo suuri kivi, rantakalliot. Ennen linja-autopysäkkejä paikkakunnalle kulku on ollut useimmin meriteitse. Siltoja ja teitä on rakennettu vähitellen 1900-luvun aikana ja paikkakunnan läpi kulkee siltoineen ja liittymineen suuri moottoritie Länsiväylä. Länsiväylää pitkin aamuisin tuhannet autot Helsingistä katsoen länsisuunnalta kulkevat pääkaupunkia kohti pysähtymättömänä virtana.

Kuva 2: Kivenlahtea asuttaa espoolaiset, jotka ovat suomalaisittain varallisuusluokaltaan koko haitarin alueelta. Arkkitehti Alvar Aalto suunnitteli espoolaiseen maalaismaisemaan kaupunkilähiöitä, jotka on tarkoitettu kaikille varallisuusluokkien asukkaille. Kivenlahdessa asuu johtajia, rikkaita, työläisiä, toimistoväkeä, työväkeä, työnjohtajia, palvelusväkeä, hoiva-alan ihmisiä, maalaisia, kaupunkilaisia – koko kirjo Suomen etelärannikon väestöä. Aluesuunnittelussa on pidetty tärkeänä, että sopiva asunto löytyy alueelta jokaiselle: on omistusasuntoa, vuokra-asuntoa, asumisoikeusasuntoa ja myös aravarahoitusasuntoja alkuperältään. Asunnot ovat suomalaisten perusvarallisuutta ja asunnoista pidetään hyvää huolta. Varallisuutta alueen asukkailla on myös autoina. Vaikka viime vuosikymmenten aikana julkinen liikenne on ollut hyvätasoista, myös yksityisautoilu on alueella suosittua. Tämä tuottaa ongelmiakin, koska Kivenlahti alueena sijoittuu niemekkeelle, jota merialue toisaalla ja moottoritie toisaalla rajoittaa. Parkkipaikoista on ainaista pulaa.

Kuva 3: Paikkakunnalla on jonkin verran yrittäjyyttä. Muutama vuosi sitten paikkakunnan asukkailta kyseltiin, mitä palveluja he toivovat Kivenlahteen. Kahvilatoimintaa oli paljon toivottu ja vaikuttaa siltä, että Kivenlahdessa nimenomaan kahvilat menestyisivät. Kyselyjen aikana paikkakunnalla oli mahdollista ostaa kahvikuppi R-kioskilta ja nauttia kahvilatarjonnasta ja arkilounaasta Kaneli-Pulla nimisestä kahvilassa. Kysely loi niin paljon positiivista ilmapiiriä kahvilalle, että alueelle tuli Pupusaari-kahvila, joka alkoi levitä ketjuksi. Ketju kaatui parissa vuodessa. Muistan 1990-luvulta silloinkin paikkakunnan asukkaana, että ennen R-kioskia oli leipomo-kahvila aamusta saakka auki, mutta ei siellä juuri asiakkaita näkynyt. Toivon uudelle kulmakahvilalle runsaasti menestystä.

Kuva 4: Minä. Kirjailija, valokuvaaja, runoilijatar, blogisti Tarja Kaltiomaa. Olen kotiseutuyhdistyksen taiteilijayrittäjäkannatusjäsen ja siten kirjailijakuvaukseni on Kivenlahti-Stensvik-yhdistyksen verkkosivuilla. OSOITE. Minäkin matasin aikoinaan työsuhdeautollani pitkin Länsiväylää trendikkään ja uuden atk-alan (sittemmin it-alan) työpaikkaani. Nuo olivat hyviä aikoja vaikka tämä maa ei luultavasti Suomi olisikaan, jos kaiken aikaa ei yllämme leijuisi talouden tummat ja usein synkät pilvet. Raha-pula vaivaa suomalaista taloutta melko kroonisen tuntuisesti, vaikka luulisi, kuten maassa usein sanotaankin, että raha on vanha keksintö ja sitä jokaisella luulisi olevan. On useita ylistettyjä taiteen aloja, joissa ei juurikaan rahaa liiku – tämä näkemys minulla valitettavasti on. Taiteen alan rahoitusta ja muutakin rahoitusta voisi olla mahdollista kehittää, kun asenteemme asian kohtaavat positiivisemmin nykyajassa ja menneisyyden peikot hellittävät otettaan taloudesta. (En tarkoita ketään ihmistä, tai ihmisiä menneisyyden peikoilla 😊)

Kuva 5: Minä taas kurkistamassa rakennuksen ikkunasta peilikuvana. Kuvaaja saa parhaimmin myös itsestään kuvia selfieinä ja ikkunaheijasteina. Toki moni paikkakuntalainen on pyynnöstäni kuvannut minua kamerallani. Kuvista näkyy, että olen olemassa ja myöhemminkin valokuvista näkyy kuvaajan olemassaolo, myös. Kuvassa olen lähestymässä Kivenlahden toria, jonka reunoilla on kauppoja, oli joskus kirjasto, on kuntosali – uusia ja hyviä rakennuksia, osan sanotaan olevan uhan alaisia. Uhan alaisuus on suomalaista mentaliteettia – lukekaapa vaikka vanhimman suomalaisen historioitsijan Fredrika Runebergin kirjoja. Hän oli ihmisystävä, joka toi esille ihmisten ja kansakunnan tuntoja ja hänen kirjoilleen on ollut – kuten muillekin varhaisille suomalaisille kirjailijoille – arvokasta ja motivoitua perustaa kirjastoja ja arkistoja. Kansakunnan menneisyys ja muisti on niissä.

Kuva 6: Nämä biljardipallot olen kuvannut aiemminkin Kivenlahdessa kamera kädessä ja taskussa kulkiessani. Numerot palloissa ovat 1, 2, 3, 4 ja 8. Onnen pallot. Elämä jatkuu… Suomalaiset pelaavat mielellään ja onnea kansalaisilla on runsaasti peleissä ja myös elämässä. Sen lisäksi, että kohtalo asetetaan usein pelin ja onnetarten varaan, maata on rakennettu määrätietoisesti ihmisten hyvin elää.

Kuva 7: Torilla lehtimyyjiä. Ostin joskus vuosia sitten ensimmäisen Iso Numero -lehden, jota myydään katumyynnissä. Lehti on jopa yllättävän laadukas. Sain lehdestä idean kirjoittaa blogikirjoituksen kansalliskirjailijastamme Minna Canthista. Juttu on edelleen Uusi Suomi -verkkolehdessä. Juttu on ollut omalle kirjailijakehitykselleni onnen kantamoinen. Koskaan ei tiedä varmasti, missä onni luuraa.

Kuva 8: Tämän viimeisen kuvan ääripäässä, sen kultaisessa leikkauspisteessä, näkyy Kivenlahden metroasema. Maailma on nykyään tältä pieneltä merenlahtiniemekkeeltä auki pitkälle Helsinkiin saakka ja sen ohikin jonnekin kauas Itäkeskukseen, Herttoniemeen ja minne onkaan. Maailman toiselle puolelle. Aika näyttää, miten tämä uusi liikenneväline paikkakunnan elämään vaikuttaa. Muuttuuko, kuten huhut toisinaan kertovat, Länsiväylä kaupunkiväyläksi, jonka varrella kasvaa puita ja josta on liittymiä ja kiertoliittymiä kaupungin eri osiin, liikenne soljuu silloin 30 – 40 kilometriä tunnissa -vauhdilla nykyisen 80 – 100 – 120 sijaan. Ihmiset kävelevät liikkeisiin ja metroasemille, poikittaisliikenne on vilkasta. On kahviloita ja kivijalkaliikkeitä, palveluja, kirjastoja, suuria autokauppoja, marketteja ja supermarketteja, erikoisliikkeitä, kangaskauppoja, perheneuvoloita, lastentarhoja, leikkipuistoja. Kaikkea. Kuten nykyäänkin. Kaikkeen kuitenkin tarvitaan rahaa….

4.3.2023 Tarja Kaltiomaa
Edellinen kirjoitukseni tällä palstalla Filosofia: Mitä aika on?
Kivenlahti, Stensvik. Porkkalan vuokra-alueen itäraja. Ja idästä tulee mieleen itäblokki ja itäblokista Itä-Berliini. Bloggaajan ottamista realistisista kuvista välittyykin tietty dee-dee-ärräläisyys. Eikö alueen pitäisi edustaa modernia, viihtyisää ja vaurasta tietotekniikka-Espoota?
Ilmoita asiaton viesti
Espoolla on ilmansuuntina runsaasti länttä ja itää. Vähän niin kuin koko Suomellakin.
Olen joskus kirjoittanut aluearkkitehtuurista ja betonilähiöstä kirjoituksia. Tässä pari nostetta:
Betonilähiön suojissa: https://vapaavuoro.uusisuomi.fi/tarjakaltiomaa/168324-betonilahion-suojissa/
Edelleen betonilähiössä – metrolippu melkein taskussa: https://vapaavuoro.uusisuomi.fi/tarjakaltiomaa/edelleen-betonilahiossa-metrolippu-melkein-taskussa/
Kyllä dee-dee-ärräläisyyttä ja jonkin verran myös cee-cee-cee-peeläisyyttä maisemassa. Muistan jostakin lukeneeni, että kun täällä Espoossa tulee asumaan runsaasti työväestöä, heitä ei voida velvoittaa kustantamaan talojen seiniin ornamenttejä ja kuvapatsaita. Tämä puute alueella on korvattu istutuksilla: on pensaita, puita, koristepensaita, koristepuita, kukkaistutuksia ja vielä edelleen luonnonkukkia nokkosineen. Näitäkin pitäisi saada olla. Kirjoituksessa Talouden nakertajailmiöt, kirjoitan myös paikkakunnasta – nakertajailmiöitä voi olla piilossa: https://vapaavuoro.uusisuomi.fi/tarjakaltiomaa/278425-talouden-nakertajailmiot/
Ilmoita asiaton viesti
Greetings from New York and here the politicians parked the low income earners in the Bronx where people go to eat, sleep and procreate between the subway rides to Manhattan where most jobs are.
Because public school system assigns schools to kids based on postal zip code the kids are unfairly caught in the wheel of low income opportunities and more so if language is minority Spanish Chinese or Russian.
Looking at your pictures it’s your version of these our slums created by our socialists like yours by your socialists.
I’ve visited 150+ countries and best solution seems to be in Singapore.
It’s an island so furthest away towards Johor Bahru and Malaysia are the cheapest areas of land.
A mix of high rises and single family homes built fairly view giving a first opportunity to move up locally in society.
Trains modern with all technology and express trains timed to service working hours favoring fast movement for people far from jobs.
School vouchers giving parents of child right to apply to any private or public schools.
Of services locally all national chains present but % allotment for local entrepreneurs to set up small biz as well.
Singapore strong defense and banking plus shipping systems based on one of the most free capitalist systems.
Illegal drugs not an issue as death penalty scares dealers away. If user caught mandatory treatment and if relapse also death penalty after two relapses. Very safe place.
Importing sand from Indonesia to expand island resulting in building more opportunities.
Ilmoita asiaton viesti
”Looking at your pictures it’s your version of these our slums created by our socialists like yours by your socialists.” Ei ole tarkoitus tämän alueen olla mitään slummia, tämä on tavallinen Helsingin ympäristön lähiöasutusalue, jonka alueen ihmiset pääasiassa käyvät työssä.
Asunnot ovat hyvin varustettuja, miellyttäviä kaupunkiasuntoja.
Hienoa, että eri puolilla maailmaa ihmisten elinolot ovat parantuneet. Tosin en paremmaksi sanoisi kuolemanrangaistuksen uhkaa. Parempi olisi kehittää taloutta niin, että ihmiset voisivat saada oman taloutensa rahoituksen laillisin keinoin.
Ilmoita asiaton viesti
Let’s define “slum” as also our Bronx good people work everyday and often many jobs but with most people being away every day 10-12 hours the services survive only with higher retail prices and less selection and less activities so nukkumalahio is what I call slum.
You probably call illegal immigration ghettos , slums as integration has not happened in Sweden or Finland.
Are you living yourself in Stensvik as you speak highly or did you ask people living there what they think?
Death penalty is always a sensitive question yes.
Singapore maybe executes less than 100 drug dealer per year but in Finland you had more than 100 young people dying of overdose or suicide – I’d rather see drug dealer die
Ilmoita asiaton viesti
Maailma ei ole valmis.
Suomessa usein asunut ruotsalainen kirjailija Selma Lagerlöf on kieltänyt Suomessa slummit. Kaikki asuinalueet tulee olla sellaisia, että ihmiset niissä viihtyvät, tekevät työtä ja elävät hyvin.
Suomessa Helsingin ja muutamien maan suurempien kaupunkien jälkeen suuri rakennusbuumi alkoi 1960-luvulla. Espoo on alue, jonne on paljon helsinkiläisiä muuttanut 1970-luvulta lähtien, koska siellä asuminen alkoi käydä ahtaaksi. Huoneistot ovat näissä rakennuksissa väljiä ja huoneistossa asuu tavallisimmin vain yksi perhe.
Ilmoita asiaton viesti
Answer my question – do you live or have you lived in Stensvik?
Soviets used to tell how wonderful it was living in the USSR – well the mother of my three children grew up in the USSR – and surprise surprise it wasn’t wonderful it was horrible
Ilmoita asiaton viesti
Jutussa on kohta ”kirjailijakuvaukseni on Kivenlahti-Stensvik-yhdistyksen verkkosivuilla. OSOITE” , josta tosiaan näkyy, että asun Stensvikissä eli Kivenlahdessa.
Ilmoita asiaton viesti
Well good for you if you enjoy living there
Ilmoita asiaton viesti
Yes I do. We have here everything. The see, sailing, terraces, cafeterias, nature, landscapes, shops rather near one stop by metro, cold weather, warm weather etc etc…
Ilmoita asiaton viesti
”I’d rather see drug dealer die”
If they all die, where do you get your drugs?
Ilmoita asiaton viesti
Unlike you Matti I don’t use illegal drugs or break laws.
Ilmoita asiaton viesti
I’m genuinely happy for you as many people in the world wake up every day in a place with a task they have to do hating every minute of it
Happiness has nothing to do with location or money – those of us who never had a job only a “lifestyle” they loved doing and that brought in the sustenance
Then if your attitude is such you spend less than you make you are never poor
Health of course is first and tekstik drops next
Ilmoita asiaton viesti
Miksipä et perustaisi omaa blogia? Voisin harkita tulla mukaan, tällaista kansallisruotsalaisuutta istua muiden pöytään en hyväksy.
Ilmoita asiaton viesti
Espoo on ”kansallisruotsalaista” hallintoaluetta. Joskus ammoisina aikoina täysruotsalaista joka on maailman ihmeenä onnistunut säilyttämään kaksikielisyyden, joskin vain kansallisruotsalaisen valtion osana.
1960-luvun kuvista näkee sosialisti Mauno Koiviston vetäisemässä vipua alkupaukulle Matinkylän metsien keskellä. Vähän myöhemmin asuin parisen vuotta Soukassa. Bussilla mentiin Kivenlahden metsien välistä. Nykyisin asun Masalassa, leikkuupuimureita ja hevosia näkee pyöräretkillä kuin synnyinseudulla Ylä-Savossa. En kaipaa kivikyliä, tosin täälläkin nousee rumuutta ukrainalaisille.
Sama meno jatkuu. Kaupunkikuvan suunnittelijat virastoissa suomenkielisiä, rakentajafirmat rahoittajineen kansallisruotsalaisia, työläiset halpaa itää.
Ilmoita asiaton viesti
Uusi Suomi -verkkolehti nähdäkseni ei ole vain kirjoittamiseen ja kommentointiin, vaan tarkoitettu lukemiseen. Siksi kaino ja vieno pyyntö: ennen jutun kommentointia se myös luetaan!
Ilmoita asiaton viesti
Tämähän ei minulle kuulu, mutta mitä tuossa poistetussa kommentissa oli?
Ilmoita asiaton viesti
Joku kommentoija on poistanut juttunsa.
Ilmoita asiaton viesti
Entisenä espoolaisena (Soukka, Haukilahti ja Suvela sekä Rooma) kiitän Tarjaa pontimesta keksiä ihan uusi ilmaisu: kansallisruotsalaisuus. En tiedosta nähneeni sitä missään aikaisemmin. Samasta aiheesta kirjoitin kirjassani ”Rooma opettaa” ikäänkuin ruotsalaisena jotka eivät kuulema edes halua puhua kielensä sanasta ”national” joka viittaa johonkin…pahaan. Minä kirjoitin lausuttuna”natsional” väittäen miltei kaiken olevan sellaista Suomessa, mm. Runeberg ja Klinge, Sofi ja Kolbe etc. sekä kaksi kansallista kieltä. No sitten uudistui ainakin naisten jalkapallon mestaruussarjan nimi: Kansallinen liiga. Lienee aihetta kehaista että osaan ruotsia itse asiassa varsin hyvin.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos kommentista #142687 ja ottaisin mielelläni kunnian sanasta ”kansallisruotsalaisuus”, mutta tämän blogikirjoituksen + kommenttien osalta kunnian taitaa saada kommentoija #142681 ja sittemmin kommentissa #142683, jossa sana esiintyy ensimmäisen kerran. Olin jo niin tohkeissani, että kävin alkuperäistekstin Wordin hakutoiminnolla läpi ja jouduin pettymään.
Meidän suomalaisten, uskokaa vilpitön neuvoni, ei kannattaisi sanaa kansallis ja sen johteiset kohdella huonosti, vaan tuottaa sanalla hyvää ja kunniallista – inhimillistä – sisältöä. Tuo kommentoijan #142687 ilmaisu ja oivallus sanan national kansainvälisestä ääntämyksestä johtuva ilmaisu ilmeisesti on johtanut sanaan ”natsi”, jota vihataan paljon. Kirjoitin juuri Facebook-sivulleni näin: ”Ihmisinä voimme tietää ja sietää menneisyyttä, mutta nykyhetkeen ja tulevaisuuteen voimme vaikuttaa!” Sanat sinänsä eivät ole pahoja, mutta kyllä niidenkin avulla voi satuttaa. Ihmisen sisintä, henkeä, sydäntä. Me kaikki voimme päättää olla parempia ihmisiä. Hyvä käytös, hyvä mieli!
Ilmoita asiaton viesti
Viikonloppuna pohdimme Facebookissa ovatko Suomen Herrat ihan täyspäisiä? Mariankadun päähän Kruunuhaan vanhaan valtionvirastotaloon on näet ”start up-yrittäjä” Samppa Lajusen nimissä saneerattu huippukallis Maria-hotelli. Samuli-isääni Sonkajärvellä kutsuttiin Sampaksi, äitini oli nimeltään Helvi Maria.
Pitkänlinjan kulkijana olin käynyt teini-ikäisenä työssä ko. talon maataloushallituksessa vahtimestarina nelisen vuotta rahoittaen iltakoulun. Kulman takana jo silloin sijaitsi Svenska Klubben. Silloinen Iisalmen maaseurakunnan kirkko esiintyy nykyisin julkisuudessa Kustaa Aadolfin kirkkona.
Kirjoittaessani ylioppilaaaksi -72 olin siirtynyt muuttokuorman mukana maataloushallituksesta uuteen vesihallitukseen Pohj. Esplanadi 37. Siinä osoitteessa yksi ministeriön virkamies herätteli viime vappuna ihmisiä kaahaamalla autolla heidän päälle.
Ilmoita asiaton viesti