Luonnonkukat merkityksineen

Toden ja sadun rajamailla, kukkain kerrontaa.

Emme ihmisinä ehdi emmekä jaksa tietää kaikkea maailmastamme. Meille tavallisesti riittää se, mikä kuuluu kiinteästi omaan elämäämme. Keskuudessamme kuitenkin elää niitä ihmisiä, joita voidaan verrata ihmeellisen Muumimaailman Hemuliin. Hemuli on erikoistunut etsimään luonnosta erikoisia ja harvinaisia kasveja ja kukkia. Hemulin päivä on pelastettu, kun jokin harvinaisuus osuu päivän kulussa ja polulla kohdalle. Kameraharrastajana ilmoittauduin lähes kymmenen vuotta sitten kerhotoimintaan (Soukan Kamerat ry) omana kuvausgenrenä luonnonkukat. Alue, jossa kuvaan, on kotipaikkakuntani, joka on kaupungistumassa melkoista vauhtia. Asun Kivenlahdessa, jonka laajempi kaupunginosa-alue Espoossa on Espoonlahti. Kun perheeni muutti paikkakunnalle, sinne oli valmistunut juuri ensimmäisiä kerrostaloja. Sitä ennen koko alue on ollut vanhaa espoolaista perinnemaisemaa. Teollisuuttakin alueella on ollut, nimittäin ainakin tiilitehdas ja myös letkujen valmistusta. Perinnekylästä ei ole paljon näkyvää jäljellä kuin vanhoissa valokuvissa, mutta mielestäni tähän saakka alueen luonnetta on melko hyvin kunnioitettu ja vanhastaan tuttuja paikkoja on edelleen.

Nyt aamulla kuvasin muutamia luonnonkukkia, jotka näyttävät uusilta tulokkailta. Varmaankin jotkut paikkakuntalaiset tunnistavat niitä ja aionkin tehdä seikkailun Otavan Kasvistoon ja yrittää tunnistaa kasvit. Pieni kiireen poikanen kutkuttelee saada nämä kasvit näkyviin. Edellisen kerran, kun olin harkitsemassa näiden kuvaamista, petyin, koska kävelytien reunus olikin niitetty. Kiirettä pittää kaupunkilaisella luontoihailijalla.

Kuten mainitsin, emme ihmisinä ehdi emmekä jaksa tietämään kaikkea. On ihmisiä, joilla on mielikuvitusta myös kukkien maailmaa tunnistaa. Kukkia tarvitsevat ystävämme pölyttäjät elääkseen. Ihmisten hyöty luontoasioissa on osittain mystiikkaa. Kaikki tiede ei siihen yllä edes ja tarvitaan myös luovuutta nähdä niitä asioita ilmiöiden takana, jotka eivät ole ilmeisiä ja tutkittavissakaan. Omalla pihallamme oli levinnyt luonnonkasvi nimeltään tähtimö. Onko se avaruuden viesti? Ei varmasti ole kovin monelle ihmiselle, mutta satumaailman keijut varmaankin ilahtuivat siitä kasvista, se näyttää pensaiden yllä olevalta tähdistöltä. Vain maanpäällistä kasvien runoutta vai hiljaisia avaruuden viestejä. Mene ja tiedä.

Koen maapallon olevan yksi planeettatyyppi muiden planeettojen myötä ja planeetta ei voi meille ehkä puhumalla kertoa kavereistaan muista planeetoista, mutta maaäidin kukkaiskeinoin sentään jotain. Oletteko muuten huomannut, että kasvit saavat värinsä auringosta?

3.8.2022 Tarja Kaltiomaa

Kuvat Kukka 2, Kukka 3, Kukka 4, Kukka 5, Kukka 6 ovat näkyvillä Facebook-sivullani. Kuvien koot on pienennetty, mutta niiden lukemat olivat suuret.

Edellinen blogikirjoitukseni tällä palstalla on Viestintä: viestintä

Viestintä: viestintä | Uusi Suomi Vapaavuoro