Mä lehden luin 2 Kirkko ja kaupunki -lehti

Espoonlahden kirkko. Valokuva: Tarja Kaltiomaa

Tällä kertaa luen kotiin kannettavaa lehteä Kirkko ja kaupunki numero 3/2023. On mukavaa saada seurakuntalaisena hengellisiä ilmoituksia sisältävää lehteä luettavaksi. Aiemmin olen kommentoinut lehden sisältöä kirjoituksessa Kirkko & kaupunki -lehti on löytänyt suomalaiset.

Toivon lukijana, että henkisiä arvoja puolustava ja kirkkolaitoksen nimissä toimiva suuren jakelun lehti Kirkko ja kaupunki toimisi rauhan aatteen välittäjänä ja puolesta puhujana. Henkisiä arvoja käsittelevissä kirjoituksissa ei soisi puhuttavan selkkauksista ja sodista saatikka käsittelevän Suomen rajojen ulkopuolisten kulttuurien sotaisia toimia. Lehdellä on mahdollisuudet selvittää ekumenian ja kirkon hyväksi kaikkia maailman selkkauksia ja vasta sen jälkeen, kun on rauhallista kerrottavaa, lukijoille tuodaan asioista tietoa.

Päivälehdet tuottavat tarpeeksi sellaista uutisointia, joiden avulla suomalaiset voivat tietää maailman nykyisestä menosta ja eri maissa tapahtuvista selkkauksista. Tämän jutun alkuun sijoitan siis moitteen lehden pääkirjoituksesta. Jos otsikoksi on jouduttu kirjoittamaan naapurimaan ongelmasta, se on huono asia toimittajien ja lukijoiden kannalta. Tavalliset ihmiset joutuvat voimattomaan asemaan, kun ei erittäin hyvässä asemassakaan olevat ihmiset voi toimia paremmin asioiden hyvän kannan ja ennen kaikkea rauhan puolesta. Tällä kertaa vain vilkaisin lehden pääkirjoitusta, joka otsikkoa myöten on rienaava.

Se, miksi tänään kirjoitan Kirkko ja kaupunki -lehden sisällöstä, on sivujen 4 – 5 otsikon Raamatun opeilla onneen -jutun yksityiskohta artikkelissa 5 Älä huijaa toista. Näin sanon minäkin lehden toimittajille. Älkää huijatko lukijoitanne! Ihminen lajina on biologinen nisäkäslaji, jonka ruokatavat on sekasyöjän ruokatavat. Ihminen voi syödä lihaa, kalaa, kasviksia ja muuta ihmisen elimistössään sulatukseen käypää ruokaa. Lehden ei pidä väittää, että lihansyöjä ei voisi selvittää ihan laillisesti, mistä ruuaksi tarjottu liha on peräisin. Sekasyöjän ruokavalioon liha kuuluu perinteisesti ja erityisesti pohjoisten maiden kulttuurit perustuvat vanhastaan metsästykseen ja nykyisin painokkaammin karjanpitoon ja lihatalouteen. Suomalaiset ovat kansana syöneet aina runsaasti lihaa ja nykyään on vähitellen opittu lisäämaan ruokavalioon myös kasviksia. Ei pidä tuottaa käsitystä, että lihan syönti olisi haitallista tai vaarallista.

Oma arvioni siitä, että nykyään puhutaan niin paljon lihansyöntiä vastaan, on kyse vieraiden kulttuurien vaikutuksesta. Jos joissakin maissa ei ole eläinperäisen lihan tuotantoa, lihan tuonti on ehkä kallista tai joskus ongelmana on, että syötäväksi tarjottu liha ei olisi eläinperäistä. Tuolloin kyse olisi kannibalismista, mikä on kiellettyä suomalaisessa kulttuurissa. Ihmislihaa ei maassamme pidä tarjota ruuaksi. Eläinperäisen lihan syönti ei ole kiellettyä tai haitallista, kun se tuotetaan nykyaikaisten elintarvikesäännösten mukaisesti.

Muuten artikkeli Raamatun opeilla onneen teki ihan hyvän vaikutuksen. Kirkko ja kaupunki -lehti saattaa olla monen vähävaraisen perheen ainoa aikakausilehti, mikä kotiin tulee. Lehden voi ottaa mukaansa myös kauppakeskusten lehtitelineistä ilmaiseksi. Lehdellä on aitiopaikka tarjota asukkaille näkemystä suomalaisesta hengellisestä kulttuurielämästä ja ihmisten henkisistäkin näkemyksistä lukijoilleen.

Miksi kirjoitan blogistina seurakuntalehden sisällöstä nyt? Syy on se, että tuo yksityiskohta, jossa puhutaan lihansyönnistä taitaa olla yleisesti väärinymmärryksessä. Sen vuoksi ei ole oikein, että laittaisin vain lukijapalautteena tämän näkemykseni. Toki lähetän tämän jutun linkin myös lehden toimitukseen.

Löytäkää Kirkko ja kaupunki -lehti, jos kotiin ei ole tullut, siinä on runsaasti mielenkiintoista sisältöä!

16.2.2023 Tarja Kaltiomaa, kirjailija

 

Edellinen kirjoitukseni tällä palstalla: Onnellisuus elämässä, onnellisuus ihmisen tavoitteena

 

 

 

 

TarjaKaltiomaa
Espoo

Kirjailija, filosofi, runoilija, valokuvaaja: aiheena Kristillinen filosofia. Kirjoittelen omalle verkkosivustolleni Tyhjäpaperi UUSI OSOITE http://www.tyhjapaperi.fi kristillisyydestä filosofisen näkemyksen ja kirjan Kristillinen filosofia perusteella. Kuulun evankelis-luterilaiseen seurakuntaan ja vaikutan seurakunnassa tavallisena seurakuntalaisena. Olen puolueisiin sitoutumaton, "monipuoluediggari", seuraan politiikkaa ja yhteiskunnallista keskustelua maltillisesti. Jäsenyyksiä yhdistyksissä: Espoon Kirjailijat ry jäsen vuodesta 2013 (hallituksessa vuonna 2022), Soukan Kamerat ry hallituksen jäsen vuodesta 2014, yhdistyksen sihteeri, Luonnonfilosofian seura jäsen vuodesta 2013, Suomen Filosofinen yhdistys jäsen vuodesta 2013, kotiseutuyhdistys Kivenlahti-Stensvik ry kannatusjäsenyys. Olen kirjailija ja yhteiskunta-aktiivinen seniorikansalainen, eläkkeellä atk-uran jälkeen.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu