Parveke talvella

Kissa parvekkeella

Suomi on parvekkeiden luvattu maa!

On aluksi uskallettu rakentaa kerrostaloihin 1800-luvulla vain ranskalaisia parvekkeita. Suurella ranskalaisella parvekkeella on (edelleen) mahdollista pitää pientä pöytää ja 1 – 2 pientä tuolia. Pienellä ranskalaisella parvekkeella voi polttaa tupakan, jos se on taloyhtiössä sallittua, muuta siellä ei mahdu tekemään. Tavallisempi ranskalainen parveke on ollut (ja on edelleen) ikkunaerkkerityyppinen uloke, jossa on yleensä kauniit takorautaiset reunat. Talvella näiltä parvekkeilta voi tuulettaa kodin tekstiileitä, mutta aina pitää katsoa, että ei ravistele roskia kenenkään päälle. Tämä vain, jos se on taloyhtiössä sallittua. Yleensä on kiellettyä.

Itselläni on betonivuokratalon ihana suuri avoparveke. Parveketta ei ole aiemmin tarvinnut sanoa avoparvekkeeksi, vaan parvekkeeksi. Avoparvekkeeksi sitä sanotaan nykyään erotuksena ihanille betonitalojen lasitetuille parvekkeille. Mitä eroa on parvekkeella ja avoparvekkeella talvella. Talvella parvekkeellani on – kauniisti kukkineiden kesäkukkien jälkeen – talven törröttäjiä. Talven törröttäjät nyt lumisena talvena ovat lumen kauniisti peittämiä. Parveke on viihtyisä talvellakin, mutta kovin pitkiä aikoja siellä en tule viettäneeksi, koska vaarana on kylmettyminen.

Lasitetusta parvekkeesta minulla on myös kokemusta. Se on oikein hyvä, mutta sinne ei yleensä jäänyt talven törröttäjiä. Eikä siellä ollut talvella luntakaan.

Nykyään niin sanotuissa terassikerrostaloissa saattaa olla erittäin suuria patiotyyppisiä parvekkeita. Niissä voi kesällä viihtyä niin hyvin, että saattaa olla mahdollista säästää mökkilomailun osalta luopumalla mökkilomailusta kokonaan. Tällä on ilmastohätää liennyttävä vaikutus, kun matkustaminen jää vähemmälle. Talvella suurella parvekkeella voi pitää pikkuväelle vaikka hiihtokilpailut. Kun pikkuväki on jo mennyt nukkumaan, aikuiset voivat toppapuvuissaan pitää suurilla patiotyyppisillä parvekkeilla kutsuja, joilla tarjotaan joululta jäänyttä glögiä termoskannuista tai kuumaa kaakaota. Toki kaakao maistuu kaiken ikäisille.

Parveke on yleensä vähällä käytöllä talvella, mutta ei se ihan turha ole silloinkaan. Huoneen voi tuulettaa raikkaaksi pitämällä parvekkeen ovea tovin auki.

Kodin lemmikit hyötyvät talviparvekkeesta myös. Vaikka kotikissa ei menisi talvella parvekkeelle, se voi oven raosta kurkistella sinne ja tietää, että kotona on mukavaa ja lämmintä. Ulos ei tee mieli, kuten varmaankin maalaiskissaserkut, jotka hiipivät lumessa talvella ja luikahtavat oven raosta sisään, kun joku ovesta kulkee. Kaupunkikissalle parveke saattaa olla ainoa ulkoilumahdollisuus kesällä ja miksei talvellakin, niille, jotka hieman kylmää kestää.

Runo Talven törröttäjät ja Parvekkeella:

Talven törröttäjät

 

Lumen valkea pinta

Musta menneen kesän

kukka seisoo jaloillaan

tuulessa

 

”Jaloillaan?” sanon

runoilijan ilveellä

pilkallisesti

 

Varrellaan, korjaan

 

Tämä maa tuo näkyviin talvella nuo jaloillaan

ja varsillaan törröttäjät, iki-ihanat kauhulaiset,

maan päältä pyyhkäistyt, elon kirjoista hävitetyt.

 

Tuo esille maa heidät

ja pakottaa elävät hyväksymään.

 

 

 

Runo: Parvekkeella

 

Parveke –

ja sen pala taivasta

kesäisessä asussa kukkatarhana

kannattelee kuin kämmen.

 

Parveke –

ei se pidättele nuorta ihmistä,

jolla kiire koetella maailmaa.

 

Parveke –

tuo näköalapaikka mainio

alla piha, tuuheat kesäpuut

tuuli viuhoo.

 

Parvekkeella

istua sateella, kova ropina

salamat lyö taivaalla

turvaisa sataman

kallion kieleke.

 

Parvekkeella

vuoden kierto mielekkäänä

pitää puuhakkaana

runoilijan runosuonta virkistää.

 

1.2.2022 Tarja Kaltiomaa

 

Talven törröttäjä jo monena vuonna, kesällä samanlaisena Kuva: Tarja Kaltiomaa

 

Talven törröttäjä parvekkeella, jouluasetelman sypressi taisi kestää yhden leudon talvenkin Kuva: Tarja Kaltiomaa
Avoparvekkeelle on tullut runsaasti uutta lunta, talven törröttäjät peitossa. Kuva: Tarja Kaltiomaa
TarjaKaltiomaa
Espoo

Kirjailija, filosofi, runoilija, valokuvaaja: aiheena Kristillinen filosofia. Kirjoittelen omalle verkkosivustolleni Tyhjäpaperi UUSI OSOITE http://www.tyhjapaperi.fi kristillisyydestä nimenomaan filosofiana, ei uskontona. Kuulun evankelis-luterilaiseen seurakuntaan ja vaikutan seurakunnassa tavallisena seurakuntalaisena. Olen puolueisiin sitoutumaton, monipuoluediggari, seuraan politiikkaa ja yhteiskunnallista keskustelua maltillisesti. Jäsenyyksiä yhdistyksissä: Espoon Kirjailijat ry jäsen vuodesta 2013 (hallituksessa vuonna 2022), Soukan Kamerat ry hallituksen jäsen vuodesta 2014, yhdistyksen sihteeri, Luonnonfilosofian seura jäsen vuodesta 2013, Suomen Filosofinen yhdistys jäsen vuodesta 2013, kotiseutuyhdistys Kivenlahti-Stensvik ry kannatusjäsenyys. Olen yhteiskunta-aktiivinen seniorikansalainen ja eläkeläinen.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu