Perinnerunouden äärellä Kivenlahdessa
Runot, runojen lukeminen, runojen rustaaminen ja jopa laulaminen on toisinaan suosittua ja nykyään vaikuttaa runoilu taas olevan ajankohtaista puuhaa.
Niinpä kylällämme pidettiin perinteellinen runoilta paikallisyhdistyksen kutsumana ja järjestämänä. Runoillassa esiintyivät Espoon Kirjailijoitten Sinikka Paavilainen ja Pertti Puhakainen Tapiolan lausujien puolesta juontajina. Aiemminkin ja nyttenkin runoiltaan oli laadittu ohjelma, joka toimii illan runkona sen lisäksi, että kaikki läsnäolijat saavat äänensä kuuluviin ja mahdollisuuden lausua mielirunojaan. Runko tällä kertaa koostui kolmesta runoluettelosta, jotka olivat suomalaiset sanonnat ja sutkautukset, ulkomaiset viisaudet (51 kpl) sekä Pertin runovihko, jossa oli lähemmäs sata hänen lausuntarepertuaarinsa runoa. Hän osaa kaikki vihkonsa runot ulkoa. Pientä jännitystä ja kilpailuhenkeä saavutettiin sillä, että Pertillä oli pussillinen pääsiäismunia, joita hän jakoi, jos runonlausuntansa ei aivan täyttänyt itsensä asettamaa kriteeriä. Kyseessä oli niin sanotut mokamunat, jotka sai runotoiveen esittänyt läsnäolija, jos Pertti oli mokannut.
Kivenlahden Kahvi-Kaisalla tapahtuviin runoiltoihin on saapunut vaihtelevasti osallistujia. Viimeksi oli ollut enemmän, joten odottelimme vielä mahdollisia saapujia. Tarjolla oli teetä ja pullaa sekä suklaakeksejä.
Kivenlahti-Stensvik ry:ssä on nykyään noin 140 jäsentä ja 10 kannatusjäsentä. Yhdistyksen vetäjät ovat viihtyneet tehtävissään jo pitkään, joten hakusessa on uusia toimijoita.
Paikalla olijat muistelivat yhdistyksen menneisyyden projekteja, joista mieleen jäi, että oli kerätty kotiseutuyhdistyksen historiikkia varten aineistoa, mutta jouduttu toteamaan, että sen valmiiksi tekeminen maksaisi liikaa yhdistykselle.
Sitten alkoi kisa, jossa huudettiin numeroita kuin bingossa ikään: 40, 41, 13…
Runoja lausuttiin Kaunissaari, Hymyilevä Apollo. Keskusteltiin suomalaisista sanonnoista ja ulkomaisista viisauksista. 7, 12, 27… Monen suomalaisen säveltäjän ja laulusanoja tuottaneen kuuluisuuden nimi tuli mainituksi. Keskusteltiin miten ilmaista sama teksti lauluna tai vain lausua runona. Tällainen oli Vexi Salmen Sydämeeni joulun teen, jossa lausuja hieman kompasteli, mutta muna ei vaihtanut muistaakseni omistajaa, koska vähäisiä vihreitä ei tietenkään hyväksytty. Päivi luki muutaman runon, muun muassa Kohtaus metsässä, joka on Juhani Sihvon käsialaa. 4, 84, 48, 19. Raija oli rohkaistunut lausumaan omia runojaan ensimmäistä kertaa. Taktikoin tietenkin kisassa ja voitin kaksi munaa!
Samalla tarkasti pidin silmällä ohjelman kulkua, jotta voisin edellisenä iltana kirjoittamani runon laulaa. Olin ottanut printit runosta verkkosivultani Tyhjapaperi ja jaoin papereita salin reunamilla istujille. Ennen tätä olin vetänyt biisin jo ennakkoharjoituksena Sinikalle ja siten saanut varmuutta esiintymiseen… soo, soo ei esiintymiseen vaan siihen, että tämän nyt teen.
Tässä laulu Akka hakkaa naulaa, maailman ensiesitys takana onnellisella rustaajalla ja runonlaulajalla. Tässä on vanhojen perinteiden tuntua täällä uudessa ajassa:
Akka se naulaa hakkaa
Akka se hakkaa naulaa,
Akka se hakkaa naulaa,
Akka se hakkaa naulaa seinään,
akka se hakkaa naulaa.
Akka se hakkaa naulaa,
akka se hakkaa
naulaa seinään,
akka se hakkaa naulaa.
Miksipä akka hakkaa,
miksipä akka hakkaa,
miksipä akka naulaa seinään,
miksipä akka hakkaa?
Siksipä akka hakkaa,
siksipä akka hakkaa,
siksipä akka naulaa
seinään,
kun ei ukko hakkaa.
Miksi ei ukko hakkaa,
miksi ei ukko hakkaa,
miksi ei ukko naulaa seinään,
miksi ei ukko hakkaa?
Ei oo ukkoo lainkaan,
ei oo ukkoo lainkaan,
ei oo ukkoo maillaan lainkaan,
siksipä akka hakkaa.
Akka se ruuvaa ruuvii,
akka se ruuvaa ruuvii,
akka se ruuvaa
ruuvii seinään,
akka se ruuvaa ruuvii.
Miksipä akka ruuvaa,
miksipä akka ruuvaa,
miksipä akka ruuvii seinään,
miksipä akka ruuvaa?
Siksipä akka ruuvaa,
siksipä akka ruuvaa,
siksipä akka ruuvaa seinään,
siksipä akka ruuvaa.
Miksi ei ukkonsa ruuvaa,
miksi ei ukkonsa ruuvaa,
miksi ei ukko ruuvaa
seinään,
miksi ei ukko ruuvaa?
Taulua seinään ruuvaa,
taulua seinään
ruuvaa,
Akka se seinään taulua ruuvaa,
Akka se seinään ruuvaa.
Taulua seinään ruuvaa,
taulua seinään ruuvaa,
Akka se taulua seinään ruuvaa,
Akka se taulua
(seinään) ruuvaa.
Akka se taulua ruuvaa.
10.4.2024 TK
Näin runo sitten laulettiin hyvässä sovussa. Aluksi Pertti hieman yritti estellä, koska hänen mielestään olimme kokoontuneet vain lukemaan ja lausumaan runoja – ei laulamaan. Minäpä siihen, että runojen laulanta on Suomessa vanhempaa perinnettä kuin lausuminen, joten arvelen asian muhineen ja kypsyneen siihen, että sain tämän runonlaulantatilaisuuteni. Runo lauletaan perinnelaulutyylillä ja etsitään sopiva, hieman jankkaava rytmi.
11.4.2024 Tarja Kaltiomaa
Edellinen kirjoitus Vapaavuorossa: Perunat ja tomaatit | Uusi Suomi Vapaavuoro
Kommentit (0)