Psykologia: Mielen syvyyksien kärpässieni

Mielen syvyyksien kärpässienet Piirros: Tarja Kaltiomaa

Viime vuosina olen ihmismieltä tutkiskellut ja tutkimusmatka on tehty omaan mieleen ja ulkoisesti elokuviin ja television tarjontaan. Ihmisillä saattaa olla ongelmiaan syvällä samaan tapaan kuin sienirihmastot on poissa näkyvistä. Sienirihmastot on tässä vain vertauskuvallisesti, sienet ovat luonnon hyödyllistä tuotosta ja luovuutta. Sienensä tarvitsee metsät puineen, sienensä ja kaiken mitä siinä on. Samoin ihmisyhteisöt tarvitsevat ne omat näkymättömät rihmastonsa ja verkostonsa, jotka ovat meiltä piilossa. Samoin kuin kärpässieni, saattaa esille putkahtaa ihmisten ongelmia näkyvämmäksi. Koska tarkoittamani ongelmat ovat syvästi inhimillisiä, niitä sinänsä kuuluu käsitellä vain ammattiauttajien, jotka ovat tehtäviinsä kouluttautuneita sivistyneitä ihmisiä työssään.

On mahdollista, että kun ihmisellä on jokin ominaisuus tai ongelma, joka henkisenä ongelmana on totta ihmiselle itselleen, tuo ongelma putkahtaa näkyville ihmisen tuottamana. Esimerkkinä voisin mainita, että henkisen ongelman näkyviin tuo erilaiset syömishäiriöt. Ihminen tekee syvällä olevan henkisen ongelman näkyväksi sellaisella toiminnalla, joka herättää kanssaihmisten huolen.

Itse psyykkistä ongelmaa ihminen voisi keskittyä tutkimaan ja parantamaan, mutta antaako kiiremaailmamme siihen juurikaan mahdollisuuksia? Ihmiset on valjastettu työelämään saadakseen rahaa. Työelämä on viime vuosikymmenten aikana inhimillistynyt aika lailla ja työtä tekevän ihmisen tilanne huomioidaan hyvin nykyään. Ammattiliitot ovat puolustaneet työssä käyviä ihmisiä ja työolot ovat parantuneet.

Ihmisten joukossa saattaa olla yksilöitä, jotka poikkeavat muista työyhteisön palkansaajista. Työelämä on tehty joustavaksi ja inhimilliseksi nykyään, mutta yksilö saattaa silti kokea olevansa asemassa, jossa häntä ei kuulla ja kaikkia muita kuullaan. Yksilön huomioon ottaminen joukon seasta voi jäädä vähälle. Yksilön ongelma putkahtaa esille kuin kärpässieni syysmetsässä. Ihminen saattaa esimerkiksi alkaa syödä enemmän kuin kuluttaa vain, jotta ongelman olemassaolo nähdään.

Toinen esimerkki kärpässienipsykologiasta tässä yhteydessä on tuottaminen syy vihanpitoon. Jos puoliso on pettänyt satunnaisesti – esimerkiksi mies vaimoaan – hän tölväisee ikävästi vaimoa, jotta tämä suuttuu ja tekee jotakin, mitä mies voi konkreettisesti vihata. Halutaan näkyviin vihan syy. Miehellä on huono omatunto ja syyllisyyden tunne. Hän ei osaa eikä voi kertoa syytä. Hän ei antaisi vaimon jatkaa omassa rauhassa arkeaan, vaan tuottaa tälle jonkin sellaisen toimen painostamalla, että voikin itse olla se, jolla on syytä olla vihainen.

Nuo ovat kärjistyneitä esimerkkejä ihmisten piilossa olevista henkisistä ongelmista. Kärjistys näissä esimerkeissä on tuo esilletulo symbolisena kärpässienenä.

Esimerkissä 1 työntekijä kokee työyhteisössä piilosyrjintää ja hän alkaa syödä liikaa ja lihavoituu. Ongelma ei katoa, vaan pahenee.

Esimerkissä 2 henkinen ongelma on miehen kokema syyllisyyden tunne, jota hän ei voi paeta. Sosiaalisuus ja yhteisöllisyys pakottavat pitämään ongelman salassa. On toinen asia kokonaan, onko hänen syrjähyppynsä oikeastaan ongelma ollenkaan.

On paljon sellaisia asioita elämän mittaan, joita ihmisten pitäisi voida käsitellä rauhassa ja voida käyttää aikaa omien ongelmien ja asioitten käsittelyyn ennen niiden joutumista tuohon ”kärpässienivaiheeseen”. Nykyinen kiivastahtinen kiire-elämä tähän ei oikein soisi mahdollisuuksia. Lisäksi ihmiset omilla elämäntapavalinnoillaan kuin tiedostamatta karttavat ongelmien selvittämistä ja ajattelua. He kiireisen työn ja perhe-elämän lisäksi käyttävät vapaa-aikansa usein matkusteluun. Matkustaminen on vielä rasittavampaa ja voimia kuluttavampaa kuin työ tai perhe sinänsä.

Tämän vuosituhannen 2010-luvulla nousi kärpässienten lailla monien ihmisten piilo-ongelmat television ja some-päivitysten tuottamina. Jos ihminen niitä alkoi seurata, on ollut ihme, jos jo niiden ohjelmien vuoksi syömishäiriöitä ei olisi syntynyt. Moni yksilöllinen ”elämän kokki” oli löytänyt ratkaisun ruokavalioihin, jota hän alkoi tarjota kaikille. Toinen yhtä hyvä kokki tarjosi omia ratkaisuitaan. Piilossa saattaa tuolta osin olla henkinen sienirihmasto koko maassa ihmisten piilossa olevina sosiaalisina ongelmina.

Olen kirjoittanut useita nykyisen länsitalouden rahoitusta koskevia kirjoituksia ja uskon, että moniin moniin ihmisten ongelmiin olisi lisärahoitus oivana apuna. Pelkkä raha ei kuitenkaan riitä. Kaikkia ongelmia ei voi ratkaista tuosta vaan nopeasti, vaan asioiden kypsymiseen pitää olla aikaa. Ja rauhaa.

9.9.2022 Tarja Kaltiomaa

ps. kärpässieni on myrkyllinen, sitä ei saa poimia!

Edellinen kirjoitukseni Uusi Suomi Vapaavuorossa Muinaiset haudat paikkakunnalla:

Muinaiset haudat paikkakunnalla | Uusi Suomi Vapaavuoro

 

 

+1
TarjaKaltiomaa
Espoo

Kirjailija, filosofi, runoilija, valokuvaaja: aiheena Kristillinen filosofia. Kirjoittelen omalle verkkosivustolleni Tyhjäpaperi ( http://www.kolumbus.fi/tyhjapaperi ) kristillisyydestä nimenomaan filosofiana, ei uskontona. Kuulun evankelis-luterilaiseen seurakuntaan ja vaikutan seurakunnassa tavallisena seurakuntalaisena. Olen puolueisiin sitoutumaton, monipuoluediggari, seuraan politiikkaa ja yhteiskunnallista keskustelua maltillisesti. Jäsenyyksiä yhdistyksissä: Espoon Kirjailijat ry hallituksen jäsen vuodesta 2022, Soukan Kamerat ry johtokunnan jäsen vuodesta 2013, Suomen Luonnonfilosofian seura jäsen vuodesta 2013, Suomen Filosofinen yhdistys jäsen vuodesta 2013, kotiseutuyhdistys Kivenlahti-Stensvik ry kannatusjäsenyys. Olen yhteiskunta-aktiivinen eläkeläinen.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu