Pyhänpäivän ja Halloween tarinoita pimenevässä Suomessa

Kuva kutsuu kavereita apuun. Taiteen alan toimialarahoitus pitää Suomeen perustaa. Mikä rooli kullakin voi olla, miten asiassa voi auttaa. Ideana TARAVA-ehdotus. Kuva: Tarja Kaltiomaa

Pyhänpäivän ja Halloween tarinoita pimenevässä Suomessa

Tietokoneen äärellä tiedon tuottamisesta

Suomalaiset mainitaan rehellisenä kansana ja he ovat saaneet mainetta siitä, että Suomessa korruptiota on vähän. Moni suomalainen tietää, mistä tämä johtuu. Korkeasta verotusasteesta. Verotus on korkeata ensiksi sen vuoksi, että kaikki lapset ovat oppivelvollisuuden alaisia. Verotuksen tulee minimissään riittää tähän, jotta kansakunta menestyisi.

Noin sata vuotta sitten (Suomi vietti itsenäisyyden 100-vuotis juhlaa vuonna 2017) Suomessa oli paljon kouluttamatonta väestöä, jolloin elinkeinoina on ollut kuusen juurella viinan tiputtelu. Perheiden asema oli melko kurja, kun työtä oli tarjolla niin pienelle osalle väestöä. Kaikki, jotka olivat saaneet lapsensa koulutettua, työllistivät nämä virkamiehiksi, kauppiaiksi, papistoksi jne. Vasta oppivelvollisuus on ollut siivittämässä koko kansan hyvinvointia.

Nykyään elämme jo liikenteen ja tietokoneiden aikakautta. Olemme saaneet hankittua kaiken tarpeellisen.

Verotuksesta on moneksi kansakunnan hyvinvoinnin kannalta. Kun kansalaiset ovat kouluttautuneita ja osaavia, rahaa voi olla muutenkin kiertämässä kuin vain verotuksella tuotettua rahaa. Tästä varmasti kertoo kansakunnan arkistot ja dokumentit. Todellisuuspohjaa on jokaisella maalla maan tuotto kansalle. Suomen maa tuottaa ruuan, teollisuuden, ilmaston, luonnon kauneuden, jään – osaavat kansalaiset tuottavat tästä kaikesta hyvinvoinnin ja elannon. Koulunkäynti on osaamisen perusta, koulunkäynti on hyvinvoinnin ja elämänlaadun perusta.

Tuumiskelin aiemmin kirjoituksessa Sokerivuori ja parlamentit, että tarvitaan tietokoneita käyttävien maiden ”yhteislautakunta” selvittelemään sitä rajamaastoa, mikä on tietokoneiden käytössä, tietokoneiden tulevaisuudessa ja kuluttajakäyttäjien kohtaaminen. Moni asia on tullut riippuvaiseksi tietokoneista. Puhutaan nykyään paljon niin sanotuista tekoälykoneista. Näitten hallintaan tarvitaan jatkuvasti osaavaa ja koulutettua työvoimaa ja johtajistoa.

Internetiin suunnilleen laajempaan käyttöön on tullut vahvasti vuodesta 2005 lähtien sosiaalisen median ohjelmistot. Tämä on auttanut markkinatalouksien ihmisiä keskustelemaan toistensa kanssa etäyhteyksillä. Monia asioita on voitu valmistella sähköisten yhteyksien avulla, jolloin muun muassa varsinaiset maiden päämiesten ja päänaisten tapaamiset ja liike-elämän tapaamiset ovat sujuneet tehokkaasti ja tuottavasti.

Vaikka tietokoneita ei ole ollut vielä siis kovin kauan kuluttajakäytössä, niiden hyöty on jo niin itsestään selvää, että lehdistön ja median tuottamissa artikkeleissa en kovin usein ole nähnyt hyötyjä erikseen kerrottavan tietokoneita edeltävään maailmaan nähden. Nykyihmiset ovat kuin huomaamattaan kasvaneet tietokoneitten käyttäjiksi oikeastaan asiaa paljon ihmettelemättä.

Tulevaisuudessa tarvitaan tietokoneita edelleen. Näitten avulla voidaan luoda rahoitus- ja finanssiteollisuutta, jossa rahoitus voi olla suopeata ja ihmisten hyvää elämänlaatua tukevaa. Kerron tästä asiasta kirjoituksessani ”Miten raha pyörii Euroopassa?” ja vetoan tuossa kirjoituksessa, että elämänlaatu ja elämäntapa, joka on tarkoitettu biologiselle nisäkäslaji ihmiselle maapallolla, on jo pitkälti määritettynä kristillisessä ohjeistuksessa. Se, minkä lisän kirjani Kristillinen filosofia tuo tuohon määritykseen, ei ole kauhea kirkollinen salaisuus varmaankaan nykyaikana, vaan alkaa olla osa luonnollista ihmisten ajattelua: nimittäin ihmisen henkinen jatkumo. Tämänkin asian kuuluu olla sisällytettynä hyvään ihmiselämänlaatuun niin että molempien sukupuolten edustajat voivat kaikissa ikäluokissaan voida mahdollisimman hyvin ja elää mahdollisimman tervettä ja jopa tarvittaessa tuettua elämää.

Liikenteen ja tietokoneiden myötä ihmisten toiminnallisuus on kasvanut roimasti. Kuten tiedämme, kaikkeen toiminnallisuuteen tarvitaan rahaa. Ihmisinä voimme ilmeisesti aina luottaa niihin kanssaihmisiin, jotka mm. rahasta vastaavat, että jokaisen yksilön ”rahoitussopimus” on oikeudenmukainen. Tällaisessa yhteiskunnassa jokainen ihminen tarvitsee rahaa perusturvakseen, käydäkseen työssä ja hoitaakseen perhevelvollisuuttaan. Suomessa kansalaisrahoitukseen on jo perustettu useita laitoksia, joiden varassa tämä asia on ja uskon myös kansainvälisesti olevan mahdollista edelleen kehittää rahoitustoimintaa ihmiskunnan ja ihmisten hyvinvoinnin hyväksi.

Raha ei ole paha.

Rahasta puhuminen on pitkään ollut lähes tabu. Tähän on varmaankin monta syytä, mutta pitkässä juoksussa ajanlaskun alusta nykypäivään on ollut hyvin tarpeellista rahan sijaan korostaa muitakin elämänarvoja, kuten lähimmäisistä huolehtimista, rakkautta, rauhaa ja työn tekemistä, hallinto-osaamista, uskontoa, taidetta, tekniikkaa, kaikkea osaamista. Tätä kaikkea yhteiskunnallista toimintaa tulee tukea rahoituksella ja siihen tietokoneet ovat oiva apuväline.

On monenlaisia uusia asioita, joita nykyiset opiskelijat voivat luoda, kun he tekevät muun muassa opinnäytteitään. Olen huomannut yliopiston piirissä luoduissa kirjoissa olevan yleensä tapana kirjoittaa runsaasti asiaviitteitä. Joskus jopa niin runsaasti, että varsinaista leipätekstiä on vain muutama rivi ja viittauksia suurin osa sivusta. On mielipiteeni, että vaarana runsaassa viitteiden suosimisessa saattaa olla, että itse asia ei vielä ole täysin kypsynyt opiskelijalle. Kun kirjoittaa asiasta, josta jo hyvin tietää, voi kirjoittaa omakohtaisesti, niin että tekstistä näkyy opiskelijan omaksuneen aiheen, josta kirjoittaa.

Tietokoneiden nyt ollessa käytössä myös opiskelussa, oppilaitokset joutuvat miettimään, miten merkitään viitteet jatkossa. Pohdin asiaa tänään. Url-osoite tarvitaan viittaamaan johonkin tietyn sivuston sivuun. Opiskelijan kannattaisi myös tulostaa itselleen viittaamansa sivu tai se osa siitä, mihin hän viittaa. Jos viitteessä on vain verkkosivuston perusosa, varsinaista sivua saattaa olla myöhemmin vaikeata löytää. Lisäksi kaikkea digitaalista tietoa voidaan muuttaa, se ei ole samalla tavalla stabiilia tietoa kuin paperille painettu sana. Tällaiset seikat tulevat tiedon tuottamisen problematiikaksi ja mielestäni näitä asioita voidaan käsitellä oppilaitoksissa, mutta yleensä uusien asioiden kyseessä ollen, yhteisiä standardeja luotaessa edellä mainittu kansainvälinen internet-lautakunta tai vastaava saattaa tulla hyvinkin tarpeelliseksi.

Illat pimenevät ja hyvin moni kansalainen istuu kelmeän tietokoneruudun äärellä iltamyöhään tuottamassa jotakin tietoa tai hupia kanssaihmisilleen. Olisi todella tärkeää, että rahoitusmahdollisuudet ulottuisivat näihinkin vapaaehtoisiin tietotyöläisiin. Kaikilla ei ehkä ole ikiomaa työnantajaa, joka palkkaa maksaisi. Meillä on vielä paljon tekemistä yhteiskunnassa kaikkien hyvinvoinnin eteen, työ ei lopu koskaan.

 

31.10.2021 Tarja Kaltiomaa, kirjailija

 

 

0
TarjaKaltiomaa
Espoo

Kirjailija, filosofi, runoilija, valokuvaaja: aiheena Kristillinen filosofia. Kirjoittelen omalle verkkosivustolleni Tyhjäpaperi ( http://www.kolumbus.fi/tyhjapaperi ) kristillisyydestä nimenomaan filosofiana, ei uskontona. Kuulun evankelis-luterilaiseen seurakuntaan ja vaikutan seurakunnassa tavallisena seurakuntalaisena. Olen puolueisiin sitoutumaton, monipuoluediggari, seuraan politiikkaa ja yhteiskunnallista keskustelua maltillisesti.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu