Rahat, velat, tulot ja yhteiskunnat

Rahat, velat, tulot ja yhteiskunnat

ja yritykset ja ihmiset – ihmiskunta.

Olen rakentanut verkkokirjoittajana hiljalleen vuosien mittaan talousteoriaa, jonka rakentamisen vaiheet on nähtävissä blogikirjoituksissani Uusi Suomi -verkkolehdessä ja Ajankohtaista-osiossa verkkosivustollani Tyhjäpaperi ( http://www.kolumbus.fi/tyhjapaperi ). Verkkosivustolleni olen vuosien mittaan kerännyt ensin Word-asiakirjoissa tuottamani tekstit ja Uusi Suomi Puheenvuoro ja Vapaavuoro -blogeissa julkaisemani tekstit. Otsikoita on vuosien mittaan kertynyt runsaasti ja monet kirjoituksista käsittelevät rahaa, rahoitusta, finanssialaa, kansantalouksia ja myös yksityisten ihmisten talouksia. Miten raha kiertää yhteiskunnissa, yhteistalouksissa?

Nykyään ihmiset puhuvat ja kirjoittavat paljon velasta ja velanotosta, velkarasituksesta. Olen itsekin havainnut, että ihmiset pitävät velkataakkaa lähes kestämättömänä. Velka ei ole sinänsä paha asia, jos sen pystyy suunnitelmallisesti maksamaan. Silloin se ei rasita liikaa mieltä tai toimintaa ihmisenä. Länsitaloudet ovat periaatteessa hyvin toiminnallisia nykyään. Omassa yksityistaloudessani huomaan, että lähes kaikkeen tarvitaan rahaa. Varaan rahaa yleensä mukaan jopa koiran kanssa ulkoilua varten, siltä varalta, että tahdon pistäytyä kahvilassa juomassa kupin kahvia tai kesäterassilla olutlasillisella. Rahaa tarvitaan kaikkeen: ruoka, liikkuminen liikennevälineellä, vaatetus, asuminen – kaikkeen tarvitaan rahaa.

Eräässä runossani nostan esille ajatuksen, että koska nyky-yhteiskunnassa rahasta on tehty välttämättömyys – mitä se ei esimerkiksi Suomenniemen alueella aina ole ollut – sitä pitäisi ihmisarvoisen elämän vuoksi olla kaikilla. Onko rahan tavoitteleminen siis kuitenkin väärin, ja miten se on rikollista, miten se on moraalitonta. Näitä asioita tulee aina olemaan käsitteen raha ympärillä.

Ajatus, että laitonta elämänaluetta, jota ihmisten elämässä on, voitaisiin hiissata rehellisin rahoituskeinoin laillisen puolelle, kutkuttaa mieltä.

Olen jo vuosien ajan kirjoittanut käsitteestä rahoituspula. Kuitenkin yhteiskunta näyttää rullaavan ja monilla ihmisillä on jopa runsaasti rahaa ja monella on hyvät tulot. En talousteoriassani haluaisi olla tätä vastaan, koska tämä on ihmisten elämässä kuitenkin hyvä asia, että on rahaa ja että on rahaa tarpeeksi ja jopa runsaasti.

Olen monesti lähes hullun lailla ollut aistimassa asioita, joita en näe. Haamuja, liikkeitä, prosesseja yms. Aistin myös niin sanottua varjorahaa. Varjorahaa tuottavat tietokoneet ja robotiikka lähes tehokkaasti. Varjoraha on rahaa, jota ei näy, mutta joka vaikuttaa talouksissa. Miksi emme tuottaisi varjorahaa nykykirjanpidossa ja talouksissa näkyväksi. Varjorahasta voidaan laillisin keinoin tehdä laillista toimivaa rahaa. Tämä on tämän päivän talousajatukseni.

Miten tämä käytännössä hoidettaisiin. Otetaan esimerkki yritys, joka on Yritys Oy. Yritys Oy lisää kirjanpitoon sarakkeen transsiittioraha. Transsiittiorahaksi Yritys Oy voi merkitä sitä varjorahaa, jota yrityksen pyörittämiseen tarvitsee, mutta joka aiemman käytännön mukaan on kirjattu vain velanottotarpeeksi. Kirjanpitolakiutopian mukaan Yritys Oy:n transsiittiorahatarve menisi maan keskuspankin käsittelyyn ja siellä tuotettaisiin laillisin keinoin rahaksi pankkiin, joka menee yrityksen toimintarahatilille. Transsiittiorahalle voidaan luoda säännöt, joiden mukaan rahasta menee verot ja muut tarvittavat yhteiskunnalliset maksut.

Transsiittioraha vähentäisi kaikkien rahaa tarvitsevien ja käyttävien yksiköiden velanottotarvetta. Rahataloudessa ei kuitenkaan kannata luopua siinä jo olevista toimivista talouskäsitteistä ja talouskäytänteistä, kuten velka ja velkarahakaan ei kävisi tarpeettomaksi talouskeinoksi. Rahaa yhteiskunnissa kuuluu kiertää tarpeeksi ja vaihtelevasti, mutta sitä ei pidä olla myöskään liikaa. Kukkapenkkiteorian mukaan kukkapenkkiä tai kukkaruukkua pitää kastella tarpeeksi, mutta liika vesi tappaisi siinä kasvavat kukat. Yhteiskunnassa ja ihmisillä kuuluu olla toiminnallisuuden mukaisesti rahaa tarpeeksi, mutta liika ja perusteeton raha vaikuttaisi ihmisten toimintaan näivettävästi.

Kukkapenkkiä kastellaan tavallisesti kannulla ylhäältä päin ja siten myös ihmisten toiminnan rahoitus toimii, raha tulee jostakin ylhäältä päin. Niin kuin kaikilla toimialoilla on omat toimintaperiaatteensa, myös rahoitussektorilla voi olla omat toimintaperiaatteensa ja tietenkin myös hyvä moraalikäsitys. Oman osani moraalioppiin olen tuottanut kirjassani Kristillinen filosofia. Kristillisyys on länsitalouden peruskivijalka ja oppia noudattamalla ihmisten elämänlaatu voi olla hyvää on ihmisellä rikkautta, suuria tuloja, joskus jopa puutetta ja pienet tulot – kaikkea tätä kuuluu ihmiselämässä olla, eikä sitä saa rahallakaan pilata. Jos velkataakka alkaa näivettää ihmisten elämänuskoa ja toimintaa elämässä, taloudessa on oikeus kehittää menetelmiä, joiden avulla elämänlaatua ja uskoa elämään, elämän jatkuvuuteen, voidaan pitää yllä.

Ilman aiempiin taloutta ja rahataloutta käsitteleviin kirjoituksiini sekä kirjoihini Kristillinen filosofia sekä Ruusunmarjoja piikkipensaissa – Vuoropuhelu Simonen kanssa tutustumista, tästäkään kirjoituksesta ei ehkä saa käsitystä koko yhteiskuntatalous ja maailmateoriastani.

18.11.2021 Tarja Kaltiomaa