Sää – riskittömyys

Pieni Suomi pallokartallani on aina pallon päällä, koska pallokartta on niin asemoitu. Avaruudellisessa tilassa on enempi mentaalinen kysymys, mitä on päällä ja mitä on alla. Ihmisinä olemme tottuneet siihen fysikaaliseen todellisuuteen, jossa elämme. Omena putoaa maahan puun juurelle.

Joskus muistelen hienosteltavan jossakin kirjassa, että sää ei ole kovin hieno puheenaihe. Täällä pohjoisella pallonpuoliskolla jos ei olisi puheenaiheena säätä, voisimme ihan hyvin kaikki olla täysin tuppisuita ja mielessämme vain sadatella kaikkea olosuhteita ja fysiikkaa.

Kun puhelee vastaantulijoiden kanssa säästä, tulee usein hyvälle mielelle: olemme kaikki tässä samassa kelkassa.

Kirjoittaessani tätä kirjoitusta, meillä Suomen etelärannikolla on vihdoinkin muistimme mukaan monien lumettomien vuosien jälkeen lunta runsaasti. Sen seurauksena on tulleet niin sanotut pääkallokelit. Kävelykadut ovat jäisiä ja liukkaita, eikä siinä kaikki, ne ovat vetisen jäisiä ja liukkaita. Päivittäin nykyaikaa voin kiittää, kun on hyvät piikkikengät sentään alla. Vanhemmiten keho on tullut jäykemmäksi eikä tasapainoaisti toimi samalla tavalla kuin nuorena. Piikkikengistä huolimatta kävelyn pitää olla erityisen varovaista.

Riskillä mennään.

Pallo on pyöreä, joten maapallolla, planeetallamme on eri sen kohdissa hyvinkin erilaiset sääolosuhteet ja muutoinkin erilaiset luonnonolosuhteet.

Riskillä tähän maailmaan synnymme. Sellaista käsitettä kuin riskittömyys ei ole maapallon asukkaille tarjolla. Suomessa olemme onnekkaita siitä, että maa, vaikka se on soinen ja siihen sisältyy omia riskejään seikkailijoille, on peruskalliota. Meitä ei vaivaa vaaralliset maanjäristykset tai kovin kohtalokkaat tulvat. Hirmumyrskyt suomalaisessa mittapuussa ovat joskus niin tuhoisia, että puita kaatuu ja erittäin, erittäin harvoin niissä kukaan loukkaantuu.

Suomalaisina television katsojina jo noin seitsemänkymmenen vuoden ajan näemme säätietoja ympäri maailman. Näin on ollut jo noin viisikymmentä vuotta. Meteorologit kertovat koko maapallon säätietoja ja uutiset sen lisäksi hyvin usein erilaisista luonnon katastrofeista ympäri maapallon.

Sään vuoksi nykyaikana suomalaisia kuolee hyvin harvoin.

Toisin on ollut esivanhempiemme menneisyydessä. Jo omankin elämäni aikana olen saanut kuulla uutisista ihmisten menehtyneen ulkona kylmään ja pakkaseen.

Ihmisinä olemme viime vuosikymmeninä voineet parantaa elämänlaatuamme ja niin on tapahtunut joka puolella maapalloa. Luonnonolosuhteille saatamme ajatella, että emme voi mitään. Riskitöntä luonnon puolesta maan päällä eläminen ei ole kenellekään. Silti koin liioitellulta Länsiväylän mielipidekirjoituksen (Länsiväylä 12. – 13. helmikuuta 2022) Lumivalli tonttiliittymässä uhkana terveydelle? Lunta on viime päivinä tullut paljon Espoossa, ja aura-autot tekevät työtään lähes koko ajan. Täyteen riskittömyyteen päästäkseen, jotta lumivalli ei haittaisi potentiaalisen sairastuneen hoitoon pääsyä, suosittelen, että pelkääjä palkkaa yksityisen työntekijän tarvittaessa tulemaan lapioimaan kulkuväylän auki. Tästä olisi varmaan verohelpotus kotitalousvähennyksenä ja joku työtön saisi hieman lisätuloja. Jos ei ole varaa palkata ulkopuolista työvoimaa, työn tekemiseen voi kysyä omia sukulaisia. Ihmisillä on myös hieman omavastuuta elämisessään ja omaa turvallisuusastetta voi säädellä. Siihen voi panostaa lisärahaa. Verorahoilla ei aina saa kaikkein parasta palvelua, vaan kunnallisen palvelun varassa olevien tulee tyytyä kaikille tarjolla olevaan tasalaatuiseen palveluun.

Oma sydän on ihmistä lähinnä. Kaukana olevien ihmisten katastrofit näkyvät television ruudulla hyvin etäisinä asioina. Täysi riskittömyys elämässä ei ole mahdollinen ja luonto järjestää ihmisille yllätyksiäkin, jotta ihmisen mieli elämässä pysyy valppaana. Luonnonolosuhteille emme juuri mitään voi, mutta omat riskit sen suhteen kuuluu yrittää hyväksyä ja ihmisenä … yrittää sopeutua(kin).

Hyvää ystävänpäivää!

14.2.2022 Tarja Kaltiomaa

Edellinen kirjoitukseni tällä palstalla:

Parveke talvella | Uusi Suomi Vapaavuoro