Työ – uskonto – isänmaa

Nainen työn äärellä noin 1800-luvulla. Kuva: Kansallisgalleria

Suomi on erityinen maa. Kuin oivalluksena kirjoitin melko nopeasti marraskuussa 2019 otsikolla ”Ihanat rohkeat naiset”. Suomalaiset arkisto- ja historiakirjoittajat ovat aiemminkin todenneet suomalaiseen kansanperinteeseen aina kuuluneen naisten työn. Vanhastaan ruotsalaisessa ja suomalaisessa suurtalousperinteessä kaikki talouteen kuuluneet miehet ja naiset ovat tehneet työtä. Talousmaantiedon kirjani opiskelun ajoilta näytti nousukäyrää väestönkasvulle 1900-luvulta lähtien. Ihmisiä syntyi paljon, väestö kasvoi ja monelta yhteiskunnallisen talouden suunnalta osoituksena tuli työn teettämisen tärkeys ja työ kaikin tavoin. Yhteiskuntaosaajat, joita tuolloin ovat olleet hovien väki kuninkaallisineen, huolestuivat kehityksestä. Miten ruokkia tuo näköjään aina ja alati kasvava väestö.

Hovin huolet ja huolenkanto ei suoraan näy väestölle kuten nykyään usein näkyy nykyaikaisen tiedotustekniikan avulla. Hoville päin kansalaisten huoli purkautui usein tyytymättömyytenä hoviväen rikkauteen. Ensi silmäyksellä tällaisissa tilanteissa on noussut huoli hoviväen ja paremman väen rikkaudesta. Väestö reagoi monin paikoin levottomuuksilla viimeistään Ranskan vallankumouksesta lähtien. Elämäntapa on muuttunut suunnilleen sadoin vuosin. Ennen Ranskan vallankumousta ruhtinashuoneet ja myös kuningashuoneet pitivät väestönsä tietyissä rajoissa jatkuvien sotien avulla. Näitten piti pitää huolta siitä, että maapohja, joka niillä oli hallussaan ja omistuksessaan, pystyi työn avulla tuottamaan tarpeeksi ruokaa siinä asuville ihmisille. Kun väestö alkoi lisääntyä voimakkaasti, keinot olivat usein kiven alla.

Vanhoissa talouksissa työtä tehtiin yleensä ilman palkkaa, palkkana oli olla osallinen taloutta. Sittemmin rahatalouden alkaessa työstä saatettiin alkaa maksaa myös rahalla, sitä ennen palkkana vanhoista ajoista kertovien kirjojen mukaan mm. Suomessa on ollut olut. Siitä lienee juontaa suomalaisten rakkaus olutta kohtaan, siinä on germaaninen juonne, myös saksalaiset nauttivat olutta mielellään.

Viime aikojen lukemiseni puolesta näyttää siltä, että kuva Suomesta runsas sata vuotta vaihtelee paljon. Tuon aikaista elämää kuvataan sekä kurjana että myös hallitun vauraana. Tuo epätasaisuus kansalaisten mielialoissa on varmasti ollut osaltaan viivästymässä maan minkäänlaista mahdollisuutta itsenäistyä aiemmin kuin se on tapahtunut. Itsenäisyyttä kohti kuitenkin oltiin kulkemassa, tämä näkyy pohjoisten maiden hallinnon ohjauksessa. Suomi olisi viihtynyt hyvin Ruotsin kainalossa. Ruotsista on tullut Suomeen paljon hyvää: oikeuslaitos anglosaksisine piirteineen, ihmisiä ja osaamisia, sitkeys elää kylmässä maassa, kulttuuria, oppimista, ruotsin kieli ja maassa asuvien ruotsinkielisten vastuuasema. Suomi kuitenkin suuren suunnitelman puitteissa irrotettiin Ruotsin vallan alaisuudesta ja siirrettiin Venäjän kainaloon. Tämä toimenpide on ohjannut suomalaisia omaksumaan itsenäisen asenteen tulevaa maan itsenäistymistä kohtaan.

Oma maa, isänmaa, oma lupa, oma tupa ovat olleet tuolloin houkuttelevia ajatuksia tulevaisuutta silmällä pitäen. Kirjallisuudessa ja elokuvissa nähdään välähdyksiä menneiden aikojen suomalaisten elämäntapaan ja suhtautumiseen maassa elämiseen. Kun aate on omaksuttu ja hyväksytty, sen eteen on tehty työtä voimalla.

Kristinusko tuli Suomeen muuta Eurooppaa myöhemmin. Tästä on paljon kertomuksia, joista osa värittää tuota asiaa uskontokielteisesti. Näin Suomalaisen kirjallisuuden seuran hyllyssä uutuuskirjan, jossa kielletään jopa itse Piispa Henrikin olemassaoloa. Uskonnosta suomalaisilla on vahva oma käsityksensä, eikä siitä haluttaisi tinkiä. Uskonnon määrittelen aiemmissa kirjoituksissani näin: uskonto on elämänoppia elämästä toiseen elettäessä. Nykyajan ihmiset seuraavat tarkasti juuri nyt tapahtuvaa politiikkaa, joka politiikka on kansalaisten käytännön asioiden hoitamista. Sillä aikaa ihmisiä syntyy ja kuolee. Ihmisiä syntyy ja kuolee tavallaan uskon, uskonnon ja kirkon helmassa. Uskonto määrittää maan kulttuuria ja elämäntapaa ja ohjaa sitä sivistyksen suuntimalla. Kristinuskon keskeisiä teemoja ovat lähimmäisenrakkaus ja yksiavioisuus. Tämän voisi suopeasti ymmärtää tärkeäksi, kun ajattelee niitä muita näihin elämänarvoihin sisältyviä vaihtoehtoja ihmiselämän kehityksessä. Kristinusko on alkanut yhteisestä sopimuksesta saada jalansijaa ajanlaskun alussa, kun tuohon mennessä jo kaikkia muita elämäntapoja oli jo runsaasti koettu niihin liittyvine kärsimyksineen ja kuolemineen. Kristinusko on tehnyt länsimaissa mahdolliseksi rakentamisen, tiestön, oppimisen mielekkyyden, lasten kasvattamisen mieltämisen tärkeäksi asiaksi. Esivanhempamme ovat vuosisadasta toiseen ennen meidän aikaamme käyneet sitä epäilyn ja epäuskon siivittämää tietä, jonka päätteeksi he ovat toivottaneet tuleville polville kristinuskon jatkossakin. Kirkkojen rakennushistoria näyttää tämän länsimaisessa kulttuurissa. Suomi eurooppalaisittain melko myöhään rakennettavana maana on onnistunut kaupunkimaiseen elämään kukin kaupunki vasta, kun kirkko on rakennettu.

1900-luvun väestönkasvun syitä on monia. Maanviljelys kehittyi, teollistuminen alkoi, rahaa lyötiin sovinnon ja sopimuksen välineeksi ja palkanmaksuun, romantiikka-aate nosti päätään kristillisenä ihanteena. Ihmiset vapautuivat yhteistalouksista omiin talouksiinsa. Hovin huoli ei kuitenkaan vielä hellittänyt. Edelleen maan alueella asuvien tuli saada ruokansa, kotinsa ja muun tarpeellisen. Suomalaiset siis erityistä kansaa. Tietenkin. Suhtautuminen työn tekemiseen on hyvin yksilöllistä. Toisille luontaista osaamista, toisille Oblamovin tapaan käsittämätön vaatimus. Nykyaikainen länsitalous pitää sisällään ja tarpeenaan monenlaista työtä, jokaiselle jotakin, koulutus on tärkeä osaamisen tae.

1 (10) Työn ja perheen yhdistäminen

Maan elämäntapa ja kulttuuri riippuvat maan geopoliittisesta sijainnista. Ihmisen kulttuurinen kehitys vaikuttaa taustalla syntyneeseen ja vallitsevaan kulttuuriin. Yksilökohtaisesti ihmisen henkisessä jatkumossa ihmisen käyttäytymiseen suuresti vaikuttaa tottumukset. Sanonta tottumus toinen luonne (luonto) on hyvä muistaa. Suomalaisille naisille on kehittynyt melko itsenäinen elämäntapa. Suomalaiset ovat usein joutuneet olemaan oman kylänsä ja heimonsakin päälliköitä, miesväki on värvätty sotiin eri puolille maanosan alueita. Suomalaisille naisille on kehittynyt työn tekemisen tottumus. Naiset ovat tehneet työtä elääkseen. Ruoka, vaatetus ja asuminen ovat ihmiselämässä välttämättömyyksiä. Raha on sopimusväline, jota käytetään nykyään tasoittamaan työn tekemisen sopimuksia. Nykyajan suomalainen pitää selvyytenä, että hänelle maksetaan työn tekemisestä, mutta näin ei aina ole ollut. Melko pitkässä suomalaisessakin evoluutiossa korvaus työn tekemisestä on tavallisimmin ollut kuuluminen siihen yhteisöön ja talouteen, jossa elää.

Naiseuteen ja naisen elämään kuuluu lasten saaminen. Suomessa ehkä noin keskiajalta lähtien, karkeasti sanoen noin 1500-luvulta lähtien, syntymää on alettu ohjata yhteiskunnallisesti kristillisen uskonkäsityksen mukaisesti. Tällöin kansan elämäntapaan on alettu tuottaa vaatimus yksiavioisuudesta. Miehen on pitänyt tunnustaa naisen makaaminen, jonka myötä hänen vastuunsa on huolehtia lapsen äidistä ja lapsesta. Kristillinen elämäntapa, jossa noudatetaan yksiavioisuutta, on Euroopassa ollut ylhäisöllä normielämää kristinuskon alkuajoilta saakka. Tästä juontunee kansan parissa elävä käsitys kirkosta eliitin kirkkona. Kirkko kuitenkin on kautta aikojen tehnyt työtä lähentymisessään kansaan. Tällaista lähentymistä on nykyään jo vakiintunut käytäntö laulaa messujen aikana, suomenkielinen messu, rippikoulu nuorille ja muut suoraan seurakunnan jäsenille osoitetut palvelut. Kun on perhe, on myös perhesuunnittelu mahdollista. On myönnettävä suomalaisen elämäntavan kehitystä seuranneena, että perhesuunnittelun mahdollisuudet ennen 1900-luvun puoliväliä ovat olleet heikohkot naisen kannalta lasten äitinä ja isän kannalta perheen elättäjänä. Tästä näkökulmasta katsoen Suomen kansa on saanut kärsiä melkoisesti menneisyydessä ja siten on ymmärrettävää kansalaisten hieman epäluuloinen suhtautuminen vallanpitoon.

2 (10) Naisen asema työssä, miehen asema perheessä

Suomalaiset naiset ovat siis kulttuurisessa evoluutiossaan tottuneet työn tekemiseen. Kuitenkin naisten astuminen julkiseen työntekemiseen yleisestikin Euroopassa ja länsitaloudessa on melko uusia asioita. Naiset mittailevat näkyvästi omaa paikkaansa työelämässä ja erityisesti työstä maksettava palkka on tarkastelun alaisena. Naisen perinteinen elämänympäristö on kodin piiri, jonka hallitsijoita naiset ovat. Nykyisen ajankohdan 2000-luvun alun törmäyskursseja ovat naiset työelämässä ja miehet kodin piirissä. Molemmilla sukupuolilla on haasteensa sopeutumisessaan nykyajan vaatimuksiin yhdistää koti ja työ. Suomalainen arkistotoimi ulottuu vasta parinsadan vuoden päähän menneisyyteen, joten suomalaisilla tutkijoilla on ajallisesti vasta melko ohut kerros tutkia työelämää tai perhe-elämää. Ei vielä ole voinut muodostua niin syvällistä kulttuurista tietoa, että se soveltuisi nykyelämän ohjenuoraksi ja tuottaisi tarpeeksi vahvan tietämyksen pohjan asiantuntijaneuvontaan. Tätäkin neuvontaa olen pyrkinyt tuottamaan kirjoihini Kristillinen filosofia.

Vahvuus suomalaisessa työn ja perheen yhdistämistodellisuudessa on päiväkoti- eli lastentarhatoiminto. Tämä osaaminen tasoittaa naisten työssäkäynnin mahdollisuuksia ja siten naiset eivät ole täysin riippuvaisia perheen elättäjinä perheen miespuolisista jäsenistä. Kuten kirjoituksessa Ihanat rohkeat naiset kirjoitan, naisia työllistävät toimialat tuottavat itsenäistä elämäntapaa myös naisille kaikkien tuloluokkien keskuudessa. Syy siihen, että hoivapalvelut Suomessa on kehittyneet vahvaksi toimialaksi, on siinä, että jo usean vuosikymmenen ajan naisille on ollut hyvät koulutusmahdollisuudet monilla nimenomaan naisille soveltuvilla toimialoilla.

Ihmislajin tietämysevoluutiossa ei vielä ole vallalla näkemys elämän jatkumisesta yksilökohtaisesti tai kulttuurisesti. Kirjallisuus sisältää kaiken tiedon, mitä tarvitaan asian osalta, mutta ihmiset torjuvat vielä nykyään tietämisen aiheesta. Jos liukuma janalla kaikki naiset työssä – kaikki naiset kotona välillä on lähellä jompaakumpaa ääripäätä, syntyy huolia joko liiallisesta syntyvyydestä tai liian alhaisesta syntyvyydestä. Kansa kuitenkin tarvitsee jatkuvuutensa, joka perustuu perheisiin ja tulevaisuuden toivoihin (lasten syntymiin), ja siten pitäisi naisten hyväksyä omassa suomalaisessa kulttuurissamme työssäkäynnin lisäksi myös perheen äitien työ työksi. Elämä tasapainottelee ja syntyvyys luonnostaan vaihtelee. Nykyään seurataan hyvin tarkkaan tilastoja ja ihmisillä on tapana huolestua tilastopoikkeamista. Tilastopoikkeamien ei tarvitsisi liikaa huolestuttaa, mutta niiden avulla yhteiskuntapolitiikkaan on mahdollista tehdä korjausliikkeitä mm. kansantaloutta ohjaamalla. Yhteiskuntapolitiikassa kuten työelämässäkin sopimusvälineenä voidaan käyttää rahaa. Lapsiperheet monista syistä tarvitsevat subventiota talouteensa ja tämä pitäisi nykyäänkin sallia. On monia rahoitusmalleja vielä ottamatta käyttöön, jolla oikeudenmukaisempi perhepoliittinen tilanne voitaisiin saavuttaa. Yhteiskuntaa vakauttavat rahoitusjärjestelmät ovat jo arkipäivää kansantaloudessa ja niiden toimintaa voidaan tarvittaessa kehittää perheitä tukemaan ja naisten kotonaoloa mahdollistamaan.

Suomalaisen infrastruktuurin rakentaminen on kallista vaativien ilmasto-olosuhteiden vaatimusten vuoksi. Tämän vuoksi molempien puolisoiden työssäkäynti on tullut lähes vaatimukseksi muutaman vuosikymmenen aikana. Asumisen laatu on kehittynyt suotuisasti, mutta perheiden velkataakka on suuri ja tuottaa osaltaan vaatimuksen perheen elättäjien työssäkäyntiin. Myös nykyiset työeläkejärjestelmän säännöt tuottavat velvollisuutta osallistua pitkiin työuriin.

3 (10) Naisen luonne, miehen luonne

On ehkä nähtävissä, että suomalaisilla ei ehkä ole kulttuurievoluutiossaan kovin pitkää avioliittoperinnettä. Tämä näkyy avioerotilastoissa. Tavallinen arki tuntuu monesta liiankin haastavalta. Asumismuotona kerrostaloasuminen on myös uusi ilmiö suomalaisille. Sosiaalisesti ihmiset kuitenkin ovat omaehtoisesti parantaneet viihtymistilannettaan ja siten vaikuttaa jo nykyään siltä, että myös viihtymistä omassa elämässä kaupunkiasukkaina on. Maalla ja omakotitaloasumisen hyvät ja huonot puolet ehkä kulkevat mukana tavoissa ja tottumuksissa, mutta erityisesti miehen ehkä on vaikeaa löytää purkautumistietä tekemisen tarpeelle kerrostalohuoneistotaloissa. Monissa taloissa onkin lienee kerhohuoneistoja, joissa on mahdollista tehdä erilaisia korjaus- ja puhdetöitä.

Televisiopaneeleissa usein tuodaan esille miehen puhumattomuus, jonka nainen kokee ahdistuksena. Toisaalta nainen usein liiallisellakin puhumisellaan ja vaatimuksellaan puhua saattaa aiheuttaa miehelleen ahdistusta. Nämä ovat nykyisen uudenlaisen kaupunkimaisen kulttuurin tulevaisuuden haasteita. Nämä haasteet juontunevat pitkälti vanhasta agraarikulttuurista, jossa ei juuri tarvinnut puhua asioista, kun kaikilla ihmisillä oli toimeliaisuutta runsaasti ja toimeliaisuus lienee ollut perustana myös sille, että sanoja ei ole tarvittu.

1500-luvulta vasta, samaan aikaan kun kirkkolaitos teki Suomenniemelle tuloaan, alettiin kirjata suomen kieltä myös paperille. Suomen kieli on vanha kieli, joka jalansijaa saatuaan vähitellen on alkanut toimia nykyaikaisena kulttuurikielenä. Suomalaisia voidaan pitää kuin ikiaikaisina mykkinä kielellisesti. He ovat saaneet äänen ja kirjallisen kulttuurin siis melko myöhään. Suomalaiset tunnistavat luonnon kielekseen ja saattavat mystisesti kommunikoida toistensa ja luonnon kanssa jopa ajatusyhteydellään. Tämä on juontunut vanhoista menneistä maailmoista, joissa kielellinen ymmärrys jo on ollut olemassa.

Puhua liikaa, puhua liian vähän. Nykyaika kuin pakottaa puhumaan asioistakin, joista ennen vanhaan on saanut rauhassa vaieta. Luonnossa on eläimiä, joiden henkinen kehitys on luonut urokset ja naaraat. Kuitenkin elämä pakottaa siihen sukupuoleen, mihin on saanut syntymän emosta. Eläimen on sopeuduttava jatkuvuusasiassaan siihen sukupuoleen, joka sillä on, huolimatta siitä, miltä ehkä kulloinkin tuntuu. Tämä sama asia vaikuttaa meissä ihmisissä. Miehen tulee omaksua miehen rooli ja naisen tulee omaksuttua naisen rooli. Jos jatkuvuutta ei hyväksyttäisi tai tunnustettaisi, nykyisen kaltainen elämä maapallolla olisi uhattuna.

4 (10) Eläminen parisuhteessa

Kun nuoret kohtaavat toisensa vielä nuorina, heillä on monia vuosia tottua toisiinsa ja hyväksyä toisensa. Tämä on tärkeää myös kaupunkielämässä, jotta (pesintä) perhe onnistuu ja jälkeläiset löytävät oman sijansa maailmassa. Eläinten elämässä ravinnon hankkiminen ja pesinnän onnistuminen ovat elämän keskeisintä sisältöä. Nämä ovat myös ihmiselämän keskeisintä sisältöä, vaikka nykyaikaisella kaupunki-ihmisellä on runsaasti oheistoimintamahdollisuuksia. Monille maan asukkaille on muodostunut kulttuurisesti käsitys, minkälaista on elää suomalaisena Suomessa. Vaikka maan kulttuurihistoria on lyhyt, luonnon voittaminen ja elämän mahdollistuminen on osalle suomalaisista tuttu asia menneisyydessään. Monet elämän onnistumisen kulmakivet ovat kansanviisautta, jota ei nykyaikanakaan alueella asumisen suhteen pidä sivuuttaa. Suomalaisten elämä on usein tällä alueella kokonaan tai lähes kokonaan päättynyt ja sisun avulla on aina aloitettu alusta uudelleen ottaen opiksi menneisyyden virheistä. Tästä ajatuksesta kumpuaa myös tieto suomalaisen ruokavalion pätevyydestä Suomessa. Ihminen on sekasyöjä, mikä tarkoittaa lihan, kalan ja kasvisten syöntiä. Lihaa ja maitotuotteita saadaan pitämällä karjaa, kalaa saadaan järvistä, joista ja merestä, ja kasvisten viljelyä on myös alettu kunnolla osata tässä ilmanalassa. Kasvisten viljely Suomen alueella lienee enemmän resursseja vaativaa kuin muualla, mutta suomalaisten kannattaa maksaa hieman ylimääräistäkin ainakin jonkin asteisesta omavaraisuudestaan.

Kaikki tähän kirjoittamani on rasittamassa parisuhdetta. Jos avion solmineiden miehen ja naisen elämänkäsitykset poikkeavat suuresti, vaativa elämäntapa koettelee puolisoiden keskinäistä toimeentuloa. Taustalla saattaa olla käsityksiä siitä, että elämässä ei pidä päästä liian helpolla. Vaikeina aikoina yleensä suomalaisella luonteella ja sisulla jaksetaan ponnistella, mutta kun elämä on muuttunut helpommaksi, vaarana on pitkästyneisyys ja seikkailujen tarve. Parisuhteen tunnearsenaali on koetuksella vapaampien edesottamusten pyörteessä.

5 (10) Ihmisarvo, tasa-arvo

Ihmisarvo maapalloelämässä ei ole ollut koskaan itsestään selvyys. Tavoitteena on aiempina vuosisatoina ollut saavuttaa kaikille ihmisarvo elämänarvona. Kulman takaa syöksyi tarve tasa-arvoon. Sata vuotta sitten osa suomalaisista eli kurjuudessa ja köyhyydessä. Tuosta kurjuudesta nousemiseen tasa-arvoa on tarvittu. Alle keskiarvon elämänlaadun kanssa kamppaileville tasa-arvo on ollut poliittinen pelastus. Politiikka ei vielä nykyään kovin hyvin ota huomioon ihmisiä, jotka elämänlaadussaan olivat jo saavuttaneet paremman tilanteen kuin tasa-arvovaatimus tuottaa. Tämä tarkoittaa alenemista elämänlaadussa monille. Moni aiemmin jo hyvinkin elitistiseen elämään tottunut nykyaikana saa tyytyä siihen, mitä suuri enemmistö tuottaa elämänlaatuna. Tämä tosin nyky-Suomessa on ihan oivallinen elämänlaatu, mutta yksilöllinen vapaus ja tarpeet eivät nykyisellään toteudu niille, jotka sen tarvitsevat. Ihmiset syntyvät kaikki samanarvoisina, mutta omassa kehityksessään ja potentiaalissaan on eroja. Samoin perheiden lähtökohtaiset tilanteet vaihtelevat. Nykypolitiikka ei mielellään tätä Suomessa näytä tunnustavan. Politiikassa näyttää tämän vuoksi vallitsevan tietynlaista neuvottomuutta erityisesti talouden kysymysten suhteen. Poliittisessa keskustelussa on kuulutettu työpaikkojen perään, mutta samalla on ruoskittu niitä, joilla olisi osaamista tuottaa työpaikkoja. Tämä sumeus asioiden kokonaisuuksien näkemyksessä on ollut vallalla jo useita vuosikymmeniä.

6 (10) Rahan perässä

Rahan liikkeet globaalisti näyttävät olevan mysteerio. Raha pakenee ihmiset takaa-ajaa, rahaa houkutellaan, raha tulee rahan luokse. Kvartaalitalous yleisenä ohjenuorana on tuottanut runsaasti pääomittumista, josta tulevaisuuden ja jo lähitulevaisuuden kansantalouksien ohjauksessa lienee hyötyä. Ihmisarvostuksen puute on näkynyt suomalaisessa tekniikka- ja talouskeskustelussa. Suomalaiset kansainvälisiä trendejä seuratessaan alkoivat viime vuosikymmenellä jopa erityisen paljon puhua robotiikan rahoituksen puolesta. Keskustelussa väisteltiin voimakkaasti ihmisten elämän rahoittamista. Ihmisten elämän rahoitusmallit lienevät kansainvälisesti melko uusia asioita. Taloudessa on totuttu siihen, että rahan sijoittamisella pitäisi tuottona olla rahaa. Tämä asia pitäisi voida finanssiteknisesti hoitaa, koska ihmisten elämänlaadun ja elämän jatkuvuuden kannalta rahan sijoittamiselle pitäisi voida hyväksyä tuotoksi monia elämänlaatua kohentavia tuottoja, kuten palveluja, viihtyisää ympäristöä, luonnonsuojelua. Ihmisen elämän rahoituksen pitäisi tulla itsestäänselvyydeksi, ihmiselämästä maapallolla on kysymys.

Pitkään suomalaisten asenteissa rahan suhteen on korostunut nuoriso. On ajateltu, että kun sijoittaa rahaa nuorisoa kiinnostaviin kohteisiin, tuottoa voidaan saada sijoitetulle rahalle. Näin onkin varmasti. Vanhusväestön määrä eliniän pidennettyä on kasvanut, joten rahoituksen tulisi kiirehtiä myös vanhempia ihmisiä kiinnostaviin kohteisiin. Pulmana vain näyttää olevan sekä liian suuret että liian pienet eläkkeet. Vapaaherruus eläkeläisenä on ihmiskunnan evoluutiossa melko uusi haaste. Ihmiset nykyelämätietämyksen varassa yrittävät kokea yhden elämänsä aikana kaiken mahdollisen ja pyrkivät elämään viimeiset vuotensa etelän rannoilla. Yllätys lienee monille, että elämä jatkuu henkisenä hemmona ja missä kuolee, siellä tavallisesti myös syntyy. Kulttuuripiiri saattaa kuin huomaamatta vaihtua. Sen vuoksi ehkä monet paluumuuttajat omaavat suomalaista henkeä, mutta ulkomaalaisen olemuksen. Fenonyymi suomalainen, fenotyyppi ulkomaalainen.

7 (10) Raha kiertää

Rahan olemukseen kuuluu sen kiertäminen ja nykyään tänne saakka myös sen kieltäminen. Pääomittumista on tapahtunut sekä kvartaalitalouden vuoksi, että myös suhtautumisessa omistamiseen ja rahaan vuoksi. Pääomittuminen ei liene kaiken kaikkiaan paha asia, ellei se olisi hieman kiusallinen asia. Kun rahaa valuu yhteiskunnasta, se ei ole yhteiskunnallisessa rahakierrossa mukana. Näitä asioita kansainvälisessä finanssipolitiikassa kannattaa katsoa. Yhteiskunta tuottaa pääomiin maan ja kansalaisten syömärahaa, joka pääomittuessaan uhkaa jumiutua, jos rahaa olisi liian vähän liikkeellä. Näistä asioista olen kirjoittanut useita kirjoituksia aiemmin.

Totuttua finanssipolitiikkaa on rahoittaa teollisuutta ja sitä myöten ihmisten elämää näiden palkan maksun muodossa. Jos teollisuuden tarve tuottaa tavaraa vaihtelee, silti ihmisten elämää tulisi kyetä rahoittamaan. Työn teettämisen tarve saattaa vähetä, koska infrastruktuurisesti työn tekemisen tarve vähenee. Silti ihmiset tarvitsevat rahaa elääkseen teollisessa yhteiskunnassa, länsitaloudessa. Rahoitusjärjestelmiä kehittämällä tämä onnistuu.

Kansaneläke on ensimmäinen suomalainen rahoituspumppu. Kansantalous tuottaa tarvittavan rahan kansalaisten elantoon. Kun rahoituspumppu eli rahoitusjärjestelmä on luotu, sitä kannattaa jatkaa kansantaloudellisista syistä.

Ihmisten elämän arvo on todettu aivan viime kuukausina. Poliitikot ovat huolissaan ihmisten terveydestä eikä elämän arvoa kukaan kiistä. Koska ihmiselämä jälleen kerran ihmisen evoluutiossa on voitu todeta arvokkaaksi, nykyaikaisessa talousajattelussa ihmiselämää voidaan hyvällä syyllä pitää myös rahoittamisen arvoisena. Rahoitusjärjestelmien ja muunkin yhteiskunnallisen toiminnan toimivuus ja tuottaminen tarkoittaa työtä, työn tekemisen tarvetta. Näin syntyy toisiaan puskevia lainalaisuuksia työn ja rahan ja ihmiselämän jatkuvuuden turvaamiseen.

8 (10) Globaalit kansantaloudet

Maailman maat sijaitsevat eri alueilla ja geopoliittisesti erilaisilla alueilla. Sama talousmalli ei päde kaikkialla ja kansat ja maat ovat ja pysyvät erilaisina. Tästä asiasta suomalaisilla julkisuudessa puhujilla näyttää olevan erilainen käsitys nykyään. Televisiota katsellessa saattaa saada käsityksen, että kaikkialla pitäisi olla niin kuin Suomessa on asiat.

Suomalaiset rakastavat puheessaan iskulauseita, niin sanottuja sloganeita. Näitä viljellään keskusteluissa myös kansainvälisellä tasolla. Suomalaisilla itsellään näyttäisi olevan piilossa heidän henkinen vahvuutensa, joten he tietämättään levittävät käsitystä, että joka paikassa ihmiset ja mahdollisuudet olisivat kuin Suomessa. Kansallamme on kuitenkin erityinen henkinen menneisyys, josta he voisivat jo tietää niin halutessaan. Toivottavasti pelättävissä ei ole liian raskaita vastuita kansainvälisesti, mutta länsitaloudessa sinänsä on paljon samoja tarpeita ja piirteitä kuin Suomen taloudessa.

9 (10) Teoria kansantalouksista kristillisessä elämänpiirissä

Teoriani kansantaloudesta ja myös tarpeesta rahoittaa ihmiselämää myös suoraan on todennäköisesti uusi teoria, joka perustuu kirjoihini Kristillinen filosofia.

Teoria on hyvin laaja ja monipuolinen ja moninäkökohtainen, joka pyrkii kartoittamaan ihmiselämän jatkuvuuden maapallolla ja myös avaruudellisemmin galakseilla. Einsteinin suhteellisuusteorian taustalla on tarve tuottaa avaruudellinen malli ihmiselämän avaruudelliselle jatkuvuudelle. Suhteellisuusteorian mukaan avaruudellisesti(kin) ihmiselämä toteutuu suhteessa ihmiseen, ihmisen olentoon. Tämä teoria saa jäädä elämään ja tarkkailtavaksi jatkossa.

Kristillinen elämäntapa tuottaa ihmiselämää, jossa liikakansoitus ei ole uhkana. Biologisen ihmisen elämä on joskus nähty olevan uhka elämänalustan kestävyydelle. Tätä meidän ihmisinä ja ihmiskuntana tulee jatkuvasti tarkkailla.

Filosofisesti erilaisten talousjärjestelmien taustalla vaikuttaa ihmisten monet asenteet. Nämä ovat tietenkin tasapainottelua ihmiselämän jatkuvuuden ja taloudellisten lainalaisuuksien suhteen. Liikakansoitus on globaalisti nähtävä uhka, joka suomalaisessa julkisessa keskustelussa jätetään täysin huomiotta. Tämän vuoksi huolta saattaa herättää suomalaisten julkinen seksuaalimyönteisyys. Viittaan antropologiseen väittämään, jossa luonnonkansat sallivat syntymän heimoon tai kylään vain korvaamaan edesmennyttä heimon tai kylän jäsentä. Kun näin on käynyt, sallitaan nuoren parin yhtyä ja tuottaa tilalle uusi jäsen. Länsimaissa kristillinen elämäntapa ja kulttuuri tilastollisen summittaisesti palvelee tätä kontrollia. Avioliitto miehen ja naisen välillä on yhteiskunnallinen sopimus, joka on länsimaisen elämäntavan kulmakivi ja mahdollistaja.

Muita asennepareja ja väittämiä poliittisessa ja julkisessa keskustelussa ovat oikea ja vasen. Tämä on oivallinen talouspoliittinen tasapainolauta, jolla mitataan yksityisen ja julkisen talouden tilaa kulloinkin. Tasapainotusta tähänkin asiaan voidaan tuottaa hyvällä veropolitiikalla. Nykyajan filosofisessa keskustelussa on tiedepainotteisuutta pelkän uskonnollisuuden sijaan. Tiedettä tarvitaan torjumaan ihmiselämän uhkia, uskontoa tarvitaan perinteiden vaalimiseen ja luovuuteen. Tasapainolautana tieteen ja uskonnon välillä toimii taide.

Tasa-arvo käsitteenä on luotu keskusteluun miehen ja naisen tasa-arvosta avioliitossa. Kyse siis alun perin on ollut kahden ihmisen välisestä tasa-arvosta heidän keskinäisessä elämässään, jolloin sukupuolikysymyksenä tilanne on neutraali: mies ja nainen. Nykykeskustelussa ja politiikassa käsite tasa-arvo otettiin kaikkia koskevaksi ohjenuoraksi. Sillä on saatu aikaan paljon hyvää, mutta kestävässä kehityksessä tuo arvotus jättää ulkopuolelle niitä kehitysmahdollisuuksia, joita taloudenpidon yläohjaus on perinteisesti tuottanut. Vähintään rinnalle kannattaa keskustelussa nostaa käsite ihmisarvo, joka on käyttökelpoisempi kansainvälisessä julkisessa keskustelussa, jotta suomalaisten maailmanvastuutaakka ei nouse liialliseksi.

10 (10) Suuri teoria taustalla vaikuttamassa

Maanpäällisessä elämässä vaikuttaa taustalla suuri teoria ihmisen nykyelämästä ja ihmisen henkisestä menneisyydestä. Meillä nykyihmisillä on tuo kaikki jo näkyvissä, mutta jos emme tiedä teoriaa tarpeeksi hyvin, emme ehkä näe tarpeeksi. Teoria on kokonaisuudessaan kirjoitettu kirjoihini Kristillinen filosofia.

Nykyelämä on maanpäällisen elämän tavoitetila. Ihmiselämässä on paljon hyvää, mutta on siinä pahaakin. Se on elämän ja jatkuvuuden laki.

Nykyajan ihmisten velvollisuus on oppia tietämään teoria maapallon elämästä. Tämän ovat velvoittaneet ajanlaskun alun esivanhempamme, josta velvoituksesta alettiin lukea vuosia tarkemmin kuin koskaan aiemmin. Ennen ajanlaskun alkua maapallolla aikaa mitattiin hallitsijoiden valtakausina. Nykyajan poliitikot tulevat tehtäviinsä ja lähtevät niistä niin usein, että onpa hyvä, että aikaa mitataan vuosilukuina, sentään. Menneisyyden esivanhemmillamme on ollut paljon viisautta. Kun teoriani on luettu, tämäkin asia ymmärretään paremmin kuin nyt vielä tällä kirjoitushetkellä.

Kun teoria maapallosta ja ihmisistä tiedetään, ihmiset eivät ainakaan vahingossa tuhoa tätä hyvää elämänalustaa, luontoplaneettaa.

26.1.2021 Tarja Kaltiomaa, kirjailija ja filosofi

Kirjoitus on puolustuspuhe tuottaa Kristillisen filosofia -kirjani pahvikirjoiksi.

Kuva jutun jäsentelyvaiheesta tänään kirjoituspäivänä. Doodlasin aamulla jäsentelyn pienille muistilapuille.

 

0
TarjaKaltiomaa
Espoo

Kirjailija, filosofi, runoilija, valokuvaaja: aiheena Kristillinen filosofia. Kirjoittelen omalle verkkosivustolleni Tyhjäpaperi ( http://www.kolumbus.fi/tyhjapaperi ) kristillisyydestä nimenomaan filosofiana, ei uskontona. Kuulun evankelis-luterilaiseen seurakuntaan ja vaikutan seurakunnassa tavallisena seurakuntalaisena. Olen puolueisiin sitoutumaton, monipuoluediggari, seuraan politiikkaa ja yhteiskunnallista keskustelua maltillisesti.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu