Vaihtoehto tiedeuskolle: järki ja suhteuttaminen olemassa olevaan tietoon

Aloitin kesän 2021 alussa lukea kirjaa Muistiin painettu Kansalliskirjaston aarteita (jota lämpimästi suosittelen itsenäiseen aikuisopiskeluun Suomen kulttuurihistorian alalta) ja luin myös muistiinpanoja tehden professori emerita Katri Karasman kirjaa AIKKA-puun omenia.

Kirjoitus ”Vaihtoehto tiedeuskolle: järki ja suhteuttaminen olemassa olevaan tietoon” on saanut jatkoa 4.9.2024 otsikolla Tarinoitten maailma.

Omia teemojani julkisessa keskustelussa filosofia alalla ja myös suomen kielen historian ja filosofian puitteissa ovat usko, toivo ja rakkaus, jotka ovat kirjani Kristillinen filosofia perusteemoja.

Katrin kirjasta tykkään kovasti. Kehuja kirjasta ja muistakin Katrin kirjoista minulta riittää sekä ystävyydellä, lämmöllä myös hieman kritiikkiä. Kritiikki ei nyt koske Katria tai Katrin kirjaa, vaan kulttuurivalumaa uskosta tieteeseen. Suomalaisina suomen kielen rajallisuus on totta. Suomen kieli ei kata kaikkia maailman eikä nykymaailman kummallisuuksia, vaan on alun alkaen hyvin vanhana kielenä luonto (luonti) kieli. Sen vuoksi meidän suomalaisten tulee tätä kulttuuriaarrettamme vartioida ja varjella huolella.

Tänään lueskelin muistiinpanojani, joita olen tehnyt mm. AIKKA-puun omenia lueskellessani 19.5.2021. Kirja Muistiin painettu Kansalliskirjaston aarteita jäi kesälomaksi pöydälle, jolloin sen paikan lomakirjana valtasi Eila Pennasen Pyhä Birgitta. Koko kesän olen viettänyt Pyhän Birgitan matkassa.

Kritiikin sana kohteena valuma tieteestä uskoon:

Tiede on nykyään uskottava                                 Taide, uskonto luovuus

Vallankäyttö                                                                                                           VAARA!

JULKISESSA MEDIASSA YLEISÖLLE MYYDÄÄN AJATUSTA, ETTÄ TIETEESEEN

TULEE NYKYÄÄN USKOA!?!?!

Tämä näkyy mm. kirjassa AIKKA-puun omenia niin, että yleisö odottaa

tieteeltä uskottavuutta, totuutta.

Yllämainittuun vaatimukseen uskoa tieteeseen vastaan internetissä pyynnöllä lukea kirjoitukseni Mittausvirhe, Mittausvirhe II, Mittausvirhe III ja Mittausvirhe IV. On hyvä että itsenäiset aikuisopiskeluni ovat saaneet useita viikkoja lomailla, koska tänään sain OIVALLUKSEN, joka ainakin itseäni tuossa tieteeseen uskomisen vaatimuksessa helpottaa:

VAIHTOEHTO USKOLLE TIETEESEEN:

JÄRKI, SUHTEELLISUUDEN TAJU,

SUHTEELLISTAMINEN, SUHTEUTTAMINEN OLEMASSA OLEVAAN TIETOON

Maailmamme on luomakunta, kuten Raamatussa sanotaan. Tämän maailman jatkuvuus on myös luovaa työtä, luontia ja luovuutta ihmisinä, taidettakin, elämän taitoa, uskoa elämään ja jatkuvuuteen. Tämä tarkoittaa aitoa uskoa, toivoa ja rakkautta, siis USKONTOA, joka uskonto on meidän ihmisten yhteinen hanke ja sopimus uskoa siihen elämäntapaan, joka yhteisessä uskonnossamme kristinusko on yhdessä sovittu. Uskonto määritellään niin, että uskonto on elämäntapa elämästä toiseen elettäessä. Meillä länsimaisilla ihmisillä on rikas uskonto kirkkoineen ja kirkon työntekijöineen, jotka huolehtivat kuolemattomasta sielustamme (kuten kirjallisuudessa usein on sanottu). Ihminen on ruumiin ja hengen kokonaisuus. Kirjassani Kristillinen filosofia valotan elämän jatkuvuuden käsitettä nykyihmisten kielellä, suomen kielellä, joka käsittää sen sanavaraston, joka itselläni on nykyään ja jolla kielellä olen asiasta nyt suomalaisille voinut kertoa. Tiede tutkii olemassa olevaa maailmaa. Uskonnon piirissä on sallittua uskoa, tieteen piirissä kritiikin kuuluu olla sallittua.

Kielen tutkimuksen kannattaa ottaa huomioon kielen alueellinen, historiallinen ja kulttuurinen sidonnaisuus. Kaikilla kielillä voi laulaa haikeita lauluja, mutta kaikilla kielillä ei voi kaikkia totuuksia laukoa.

Syksy siis saa ja opinnot jatkuvat. Olen ottanut tosissaan suomalaisen kansalliskirjailijan Minna Canthin kehotuksen jatkaa opiskelua kaiken ikää sen jälkeen, kun perusopetuksessa on saanut opiskelun taidot.

Toisen suomalaisen kirjailijan Katri Karasman kirja on ollut tämän tärkeän oivalluksen kantimena. Nykyaika on mitä oivallisinta aikaa ratkoa ja korjata ongelmia. Olemme ennen näkemättömän tietolähteen äärellä ollessamme tietokoneen äärellä ja kun noin kädenojennuksen päässä on suuri suomalainen kirjakokoelma. Kirjoja voi saada ystäviltä ja niitä voi tilata eri vuosikymmeniltä antikvaari.fi-palvelusta. Itsenäinen ajattelu mielestäni ihmiselle alkaa mahdollistua vasta varttuneella iällä. Siihen asti saattaa olla itsenäiseen ajatteluun nähden liian sidoksissa kaikkeen muuhun. Varttuneempaa elämänikää kuuluisi kunnioittaa enemmän kuin nykyään, mm. rahalla. Ihmiset tekevät paljon työtä eläkkeellä, mutta pieni eläke ei aina tunnu riittävän kaikkeen tarvittavaan. Kannatan eläkkeen lisäksi kansalaispalkka-kehitystä, josta kirjoitan useissa ajankohtaiskirjoituksissani. Se on mahdollista, esteet ovat ihmisten asenteissa enemmän kuin rahataloustekniikassa nykyään.

Mitä haittaa tai vaaraa tiedeuskosta on? Kirjassani Kristillinen filosofia, jonka olen kirjoittanut vuosina 2001 – 2005 kirjoitan maailman puolesta, että suurin vaara maapallolle (maailmalle, ihmisen maailmalle) on tiede, tieteellinen tieto. Tänään vilkaisin digitaalista päivälehteä ja tuo on tullut todeksi. Maailman puolesta ei ole toimittajilla muuta kuin huonoa sanottavaa. Se on tiedeuskon seurausta.

6.10.2021 Tarja Kaltiomaa

Tarinoitten maailma

Tieteellisin keinoin on mahdotonta todistaa kaikkea ihmisten maailman asioita.

Sen vuoksi tarvitaan edelleen myös uskoa ja uskontoa.

Maailman ja ihmisten vuoksi, usko ja uskominen tulevat jatkossakin olemaan tarpeellisia. Ihminen – ei edes tiedemies tai tiedenainen – voi nykyisten tieteellisten todistamisen kriteerein todistaa kaikkea sitä, mitä ihmisten maailman sijoittuminen lähiaurinkokuntana on aika-avaruudellisesti. Ihminen voi mieltää aika-avaruudellisen sijoittumisen tarpeellisuuden, jotta maailman jatkuminen voi olla hyväksytty asia. Tietämiseen ja ymmärtämiseen tarvitaan sanavarasto, jonka avulla tietoa käsitellään. Sanavaraston luominen, sellaisten sanojen luominen ja tuominen esille, joiden avulla voidaan käsitellä abstrakteja asioita ja joiden avulla abstrakteista asioista voidaan keskustella, oli ennen ajanlaskun alkua filosofi Sokrateen työtä. Tästä aiheesta olen tehnyt muistilapun, jonka esitän tähän.

Sokrates siis vanhan muistinsa avulla alkoi kirjata ylös sellaisia abstrakteja sanoja, joita tarvittiin sen ajan viisaiden ihmisten keskusteluun. Miete vanhasta maailmasta todistaa mielestäni sitä, että ihmiset ovat peräisin aiemmista maailmoista kuin maapallo ja aurinkokunta. Vanhoissa maailmoissa on ollut jo tieteellistä tietoa ja keskustelua, kirjallisuutta ja viisautta. Vanhojen maailmojen lopussa tuosta kaikesta on ollut luovuttava ja on pitänyt luoda maapallolla kaikki uudelleen, jopa sanavarasto vähitellen.

Aiheesta lisää kirjoituksessa Lukemisen historiaa.

Ihmisten maailma perustuu luovuuteen ja tarinoihin. Sekä uskonnolliset että tieteelliset todistelut ja kirjoitukset perustuvat tarinoihin ja ovat tarinoita. Tiede nojaa omissa uskomuksissaan siihen, mitä maapallolla on ja mitä he voivat toistaa uskoakseen omia väittämiään. Näin he ovat maailman sivu vahvistaneet maapallon fysiikan lakeja. Maapallo on aurinkokunnan kiviplaneetta, niin sanottu todellisuusmaailma. Lähiavaruuden tutkimus on nyt 2000-tuhatluvun alussa alussa vasta. Luonnehdin tätä asiaa myös sanavaraston kautta. Jotta voi olla havaintoja, keskustelua ja muistiin merkitsemistä, tarvitaan sanoja. Lähiavaruuden ymmärrykseen on olemassa jo sanastoa ja siitä kerron artikkelissa Eräänlainen johdatus tähtitietoon.

Maailma on alusta saakka ollut niin sanotusti miesten ja naisten maailma – ja toisinaan myös naisten ja miesten maailma. Tämä seikka ei ole uutta nykyaikanakaan.

Jos päällisin puolin nykyään olisi niin, että miesväki suhtautuu vähättelevästi esimerkiksi horoskooppeihin ja siten eivät perehdy edes horoskooppitietämyksen sanastoon, he olisivat miehinä ja muuten viisaina ihmisinä ulkona tähtitieteen ihmeistä. Horoskoopit, näyt ja visiot ovat olleet tiedettä ihmiskunnan maapallon aiemmissa kehitysvaiheissa. Horoskoopin avulla johdateltiin kuninkaita ja hallitsijoita tekemään järkeviä päätöksiä. Horoskooppitietämys on perustunut suureksi osaksi tähtitaivaitten tarkasteluun, johon on ollut erityisiä tieteilijöitä. Tähtitaivas resonoi ja vastaa ihmisen pyrkimykseen tietää asioiden syy-yhteyksistä – vielä nykyäänkin. On olemassa hieno sivusto astro.fi, jossa on paljon aika-avaruuden ja muun avaruuden tietämystä ja sanastoa. Johdatuksena tähtitieteen saloihin ja sanoihin sivusto on sekä viihteellinen että informatiivinen. Maapallomme ei ole yksin avaruudessa, vaan vastaavia aurinkokuntia, joissa on maapallo ja vastaavat planeetat kuin omassa aurinkokunnassamme näyttää hyvänä kirkkaana tähtiyönä olevan runsaasti. Sen mukaan elämää on runsaasti. Avaruudessa. Aika-avaruudessa.

Kuuntelin eilen radiota, jossa ihmiset ovat rohjenneet ottaa askeleita edellä mainitun tietämisen suuntaan.

Maapallolle syntyneet ihmiset ovat olleet melko aggressiivisia mielenlaadultaan, joten heidän sanavarastonsa ja sanojen tulkinta on lähes vihamielistä. Uudempia vanhan kirjallisuuden tutkimus saattaa jatkossa tuottaa ihmiskunnan vaiheista maapallolla uutta näkemystä maapallon kestävyyteen ja mahdollisuuksiin ihmisten elämänalustana, kun tulkinta nykyään voi olla jo rauhanomaista ja myönteistä. Paha mieli on saattanut nähdä asiat negatiivisemmin kuin olisi ollut tarpeen. Tällaista asiaa voi tutkiskella myös yksilökohtaisesti. Jos on huolestunut, peloissaan tai vihoissaan, melko hyvät asiat saattavat näyttäytyä huonompina kuin ovatkaan.

Maapallolla elämisen mystiikkaa on runsaasti tässä tarinoitten maailmassa. Minullekin nykyajan itseoppineena antropologina on runsaasti uuden oivalluksen ja näkemyksen riemua vain jopa television katselemisen myötä, kun voi ymmärtää monia aiemmin tietämyksen ulkopuolelle jääneitä asioita elokuvien ja sarjaohjelmien valossa, television hämärässä ja harmaassa valossa.

Vaikka olen jo niin sanottu ikäihminen, täytin tänä kesänä 70 vuotta, opiskelen itselleni uusia ja tärkeitä asioita. Pidän kesän aikana perustamaani uutta blogisivua, jossa näkyy, että opinnot verkkosivujen luojana ovat vasta alkuvaiheissaan. Työ kuitenkin on niin mielenkiintoista, että kirjoittelen sisältöä sivulle, jota samalla pyrin myös rakentamaan. Se on kuin asuisi keskeneräisessä rakennuksessa, niin sanotusti. Tervetuloa kuitenkin lukemaan ajatuksiani nykyajan mielenkiintoisista antropologian havainnoistani sivulle www.kvalifysiikkaantropologia.blog.

4.9.2024 Tarja Kaltiomaa