Vaihtoehto tiedeuskolle: järki ja suhteuttaminen olemassa olevaan tietoon

SFY:n vuosikollokviota kuunnellessani piirsin graafin hetkestä nyt valistuksen ajan filosofien toiveiden ollessa toteutuneena. Piirros: Tarja Kaltiomaa

Aloitin kesän alussa lukea kirjaa Muistiin painettu Kansalliskirjaston aarteita (jota lämpimästi suosittelen itsenäiseen aikuisopiskeluun Suomen kulttuurihistorian alalta) ja luin myös muistiinpanoja tehden Katri Karasman kirjaa AIKKA-puun omenia.

Omia teemojani julkisessa keskustelussa filosofia alalla ja myös suomen kielen historian ja filosofian puitteissa ovat usko, toivo ja rakkaus, jotka ovat kirjani Kristillinen filosofia perusteemoja.

Katrin kirjasta tykkään kovasti. Kehuja kirjasta ja muistakin Katrin kirjoista minulta riittää sekä ystävyydellä, lämmöllä myös hieman kritiikkiä. Kritiikki ei nyt koske Katria tai Katrin kirjaa, vaan kulttuurivalumaa uskosta tieteeseen. Suomalaisina suomen kielen rajallisuus on totta. Suomen kieli ei kata kaikkia maailman eikä nykymaailman kummallisuuksia, vaan on alun alkaen hyvin vanhana kielenä luonto (luonti) kieli. Sen vuoksi meidän suomalaisten tulee tätä kulttuuriaarrettamme vartioida ja varjella huolella.

Tänään lueskelin muistiinpanojani, joita olen tehnyt mm. AIKKA-puun omenia lueskellessani 19.5.2021. Kirja Muistiin painettu Kansalliskirjaston aarteita jäi kesälomaksi pöydälle, jolloin sen paikan lomakirjana valtasi Eila Pennasen Pyhä Birgitta. Koko kesän olen viettänyt Pyhän Birgitan matkassa.

 

Kritiikin sana kohteena valuma tieteestä uskoon:

Tiede on nykyään uskottava                                 Taide, uskonto luovuus

Vallankäyttö                                                                                                           VAARA!

 

JULKISESSA MEDIASSA YLEISÖLLE MYYDÄÄN AJATUSTA, ETTÄ TIETEESEEN

TULEE NYKYÄÄN USKOA!?!?!

 

Tämä näkyy mm. kirjassa AIKKA-puun omenia niin, että yleisö odottaa

tieteeltä uskottavuutta, totuutta.

 

Yllämainittuun vaatimukseen uskoa tieteeseen vastaan internetissä pyynnöllä lukea kirjoitukseni Mittausvirhe, Mittausvirhe II, Mittausvirhe III ja Mittausvirhe IV. On hyvä että itsenäiset aikuisopiskeluni ovat saaneet useita viikkoja lomailla, koska tänään sain OIVALLUKSEN, joka ainakin itseäni tuossa tieteeseen uskomisen vaatimuksessa helpottaa:

VAIHTOEHTO USKOLLE TIETEESEEN:

JÄRKI, SUHTEELLISUUDEN TAJU,

SUHTEELLISTAMINEN, SUHTEUTTAMINEN OLEMASSA OLEVAAN TIETOON

Maailmamme on luomakunta, kuten Raamatussa sanotaan. Tämän maailman jatkuvuus on myös luovaa työtä, luontia ja luovuutta ihmisinä, taidettakin, elämän taitoa, uskoa elämään ja jatkuvuuteen. Tämä tarkoittaa aitoa uskoa, toivoa ja rakkautta, siis USKONTOA, joka uskonto on meidän ihmisten yhteinen hanke ja sopimus uskoa siihen elämäntapaan, joka yhteisessä uskonnossamme kristinusko on yhdessä sovittu. Uskonto määritellään niin, että uskonto on elämäntapa elämästä toiseen elettäessä. Meillä länsimaisilla ihmisillä on rikas uskonto kirkkoineen ja kirkon työntekijöineen, jotka huolehtivat kuolemattomasta sielustamme (kuten kirjallisuudessa usein on sanottu). Ihminen on ruumiin ja hengen kokonaisuus. Kirjassani Kristillinen filosofia valotan elämän jatkuvuuden käsitettä nykyihmisten kielellä, suomen kielellä, joka käsittää sen sanavaraston, joka itselläni on nykyään ja jolla kielellä olen asiasta nyt suomalaisille voinut kertoa. Tiede tutkii olemassa olevaa maailmaa. Uskonnon piirissä on sallittua uskoa, tieteen piirissä kritiikin kuuluu olla sallittua.

Kielen tutkimuksen kannattaa ottaa huomioon kielen alueellinen, historiallinen ja kulttuurinen sidonnaisuus. Kaikilla kielillä voi laulaa haikeita lauluja, mutta kaikilla kielillä ei voi kaikkia totuuksia laukoa.

Syksy siis saa ja opinnot jatkuvat. Olen ottanut tosissaan suomalaisen kansalliskirjailijan Minna Canthin kehotuksen jatkaa opiskelua kaiken ikää sen jälkeen, kun perusopetuksessa on saanut opiskelun taidot.

Toisen suomalaisen kirjailijan Katri Karasman kirja on ollut tämän tärkeän oivalluksen kantimena. Nykyaika on mitä oivallisinta aikaa ratkoa ja korjata ongelmia. Olemme ennen näkemättömän tietolähteen äärellä ollessamme tietokoneen äärellä ja kun noin kädenojennuksen päässä on suuri suomalainen kirjakokoelma. Kirjoja voi saada ystäviltä ja niitä voi tilata eri vuosikymmeniltä antikvaari.fi-palvelusta. Itsenäinen ajattelu mielestäni ihmiselle alkaa mahdollistua vasta varttuneella iällä. Siihen asti saattaa olla itsenäiseen ajatteluun nähden liian sidoksissa kaikkeen muuhun. Varttuneempaa elämänikää kuuluisi kunnioittaa enemmän kuin nykyään, mm. rahalla. Ihmiset tekevät paljon työtä eläkkeellä, mutta pieni eläke ei aina tunnu riittävän kaikkeen tarvittavaan. Kannatan eläkkeen lisäksi kansalaispalkka-kehitystä, josta kirjoitan useissa ajankohtaiskirjoituksissani. Se on mahdollista, esteet ovat ihmisten asenteissa enemmän kuin rahataloustekniikassa nykyään.

Mitä haittaa tai vaaraa tiedeuskosta on? Kirjassani Kristillinen filosofia, jonka olen kirjoittanut vuosina 2001 – 2005 kirjoitan maailman puolesta, että suurin vaara maapallolle (maailmalle, ihmisen maailmalle) on tiede, tieteellinen tieto. Tänään vilkaisin digitaalista päivälehteä ja tuo on tullut todeksi. Maailman puolesta ei ole toimittajilla muuta kuin huonoa sanottavaa. Se on tiedeuskon seurausta.

6.10.2021 Tarja Kaltiomaa

 

 

 

0
TarjaKaltiomaa
Espoo

Kirjailija, filosofi, runoilija, valokuvaaja: aiheena Kristillinen filosofia. Kirjoittelen omalle verkkosivustolleni Tyhjäpaperi ( http://www.kolumbus.fi/tyhjapaperi ) kristillisyydestä nimenomaan filosofiana, ei uskontona. Kuulun evankelis-luterilaiseen seurakuntaan ja vaikutan seurakunnassa tavallisena seurakuntalaisena. Olen puolueisiin sitoutumaton, monipuoluediggari, seuraan politiikkaa ja yhteiskunnallista keskustelua maltillisesti.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu