Vainotut
Maapallolla elää ihmiskunta, eläinkunta ja kasvikunta.
Digitaalisen kuvauksen ajoista saakka olen kuvannut luontoa ja keskittynyt luonnonkasvien kuvaamiseen. Toisinaan tuntuu siltä, että alan niiden kohtaloa ja taakkaa liikaakin kantaa ja elää mukana siinä, miten niihin ihmiset suhtautuu.
Elämieni varrella nyt ja ennen vanhaan olen poiminut joitakin luonnonkasveja enemmän omikseni kuin muita kukkia, ja niistä moni on jostakin syystä joutunut niin sanotulle vieraslajilistalle, vaikka ne eivät aiemmin ole olleet. Mikä saa ihmislajin vainoamaan minun mielestäni viattomia kukkasia? Tutkiskelin asiaa lähemmin parin kirjan ja netin avulla.
Huoleni listalle nousi neljä kasvia
jättipalsami
lupiini
kurtturuusu
horsma
Huoli on hyvä purkaa ja katsoin netistä listani ensimmäisen vainotun tilanteen vieraslajit.fi-sivustolta.
Siellä sanotaan näin:
”Lännenpalsami
Impatiens capensis
Vieraslajiluokittelusta
Kansallisesti haitalliseksi säädetty vieraslaji (Kansallinen vieraslajiluettelo)
Lännenpalsami on säädetty kansallisesti haitalliseksi vieraslajiksi. Haitallista vieraslajia ei saa päästää ympäristöön eikä tuoda Suomeen EU:n ulkopuolelta eikä myöskään toisesta EU-maasta, pitää hallussa, kasvattaa, kuljettaa, saattaa markkinoille, välittää taikka myydä tai muuten luovuttaa.”
Jättipalsami, josta olen olut huolissani ja jota paikkakunnallani on vainottu viikattein, ei ole edes listalla. Huoli siis saa jäädä. Ei saakaan, varmaankin tekoäly toi jättipalsamin listalle näkyviin.
Lupiinia ei ole listalla myöskään.
Kaunis kurtturuusu on vakiintunut kansallinen vieraslaji. Monen pölyttäjän ruokapaikka.
Horsmaa ei listoilla myöskään näy, vaikka jossakin someväittämässä sitäkin haitalliseksi oli mainittu.
Listauksen otsikot ovat:
Kansankielinen nimi
Tieteellinen nimi
Vakiintuneisuus
EU-luettelo
Kansallinen vieraslajiluettelo
Kasvintuhooja
Monen kasvin kohdalla lähes kaikki kohdat ovat ei ei ei ei ei – joten tuo vainoaminen näyttää siis vainoharhalta, johon ei ole syytä.
Listan kansalliset vieraslajit:
Kanadanvesirutto, jonka vakiintuneisuus on tuntematon
Hamppuvillakko
Tarhatatar (ja Japanintatar, Shahalintatar)
Lännenpalsami (ei jättipalsami)
Alaskanlupiini ja komealupiini
Kurtturuusu
Koska lista näyttäytyy internet-tietona, sitä on mahdollista päivittää sitä mukaa kuin harha- ja vainotieto elää. Tosin kaipa tämä kelpaa mieluummin näin kuin että siitä tehtäisiin mustaa valkoisella kirjaksi tai vihkoseksi luettelo. Moni ihminen ei käytä nettiä, niin nämä vainot katoavat taivaan tuuliin.
Suomi on Euroopan Unionin jäsen. Muulla Euroopan alueella asutus on paljon tiuhempaa kuin Suomessa, joten ihmisasutuksen leviämisasiana vainon ymmärtää siellä. Listalla on paljon EU-vainottuja kasveja. Kun vainottua kasvia esiintyy jollakin luontoalueella, grynderit saavat helposti kansalaiset hyväksymään luontoalueen rakentamisen piiriin.
Suomessa on pitkään ollut puolustettavia luontolajeja. Taistelevatko nämä listaukset keskenään kunnissa?
Minä en ole ihmisasutuksen vastustaja ja tuottaa aina jotakin niin sanottua turbulenssia, kun ihminen valtaa alaa luonnolta infrastruktuuriseksi omaksi alueekseen. Kuitenkin pitää tässäkin ottaa huomioon ihmisten tunteet, myös luontoa ja luontoarvoja puolustavien ihmisen tunteet.
Ihmisellä maailman asukkaana on aina oma näkökulmansa.
Omalla paikkakunnallani on sekä kerrostaloasutusta että omakotialueita.
Luonnonkukat ovat kerrostaloalueilla asuvien mielen virkistystä. Piha-alueita omistavilla on valta hoitaa omaa pihaansa omalla tavallaan.
Ihailen sitkeitä luonnonkasveja täällä karussa pohjoisessa maassa, jossa ne jaksavat vuodesta toiseen kukkia ihmisten iloksi.
Kun jokin alue on menetetty, kukkiminen jatkuu toisaalla. Varmaankin linnut siitä huolta pitävät. Annetaan kaikkien kukkien kukkia, ne tuovat väriä elämään.
Tiesitkö, että ilman aurinkoa, ei maan päällä olisi väriä?
24.7.2023 Tarja Kaltiomaa
Edellinen kirjoitukseni Vapaavuorossa:
Filosofia: Yhteiskunnallinen synteesi | Uusi Suomi Vapaavuoro
Kommentit (0)