Valokuvaus: valokuvien kehityksestä yli 200 vuotta

Nyt jo useita vuosia, noin vuodesta 2013 alkaen, ollessani kamerakerhon jäsen, valokuvaus on kuulunut arkeeni ja juhlaani elämässä aiempaa vahvemmin. Toki valokuvasin jo filmikameran aikaan noin vuodesta 1987 alkaen. Silloin perheonneni täyttyi ja tuli tarpeelliseksi tallentaa perhekuvia albumeihin. Filmikameraa hallinnoidessani ihmeellistä muistaakseni oli, olinko hankkinut 24 kuvan rullan vai 36 kuvan rullan filmiä. Valokuvauksessa oli hurja säästämisen meininki. Onneksi olin työssä käyvä nuori nainen, jolla oli varaa ostaa filmiä ja käyttää valokuvausliikkeiden palveluita filmien kehittämiseen. En kuvaajana ole filmiaikana enkä sen jälkeenkään kovin kunnianhimoinen valokuvien kehittämiseen itse. Osaan kuitenkin mielikuvituksessani valokuvien kehittämisen euforiaa tuntea.

Vuonna 2014 kirjoitin kirjoituksen Valokuva vai edikuva, laitan linkin:

Valokuva ja edikuva | Uusi Suomi Vapaavuoro

Tuolloin olin varovainen kuin tottumaton jäällä kulkija kevätjäillä kirjoittaessani aiheesta, jossa saattaa olla eriäviä mielipiteitä valokuvausharrastuksen piirissä.

Nyt tänään kamppailin kerhon Facebook-sivulla yrittäen julkaista siinä kuvaa, jonka robotiikka luultavasti tunnistaa plagiaatiksi. Minun pitäisi varmaankin tuntea syyllisyyttä asiasta, mutta päällimmäisenä tunteena on uteliaisuus.

Mikä on valokuva nykyään?

Valokuva

Mielestäni perusvalokuva digikuvauksen aikana on kameran omilla säädöillä ja kalibroinnilla tuotettu valokuva, jota ei enää tietokoneella muokata. Tämä on niin sanottu luonnollinen valokuva. Monet digitaaliset kuvat sekä vanhat paperille tuotetut valokuvat ovat luonnollisia valokuvia. Jo filmikuvauksen aikaan alkoi tulla tarvetta kuvien käsittelyyn ja silloin on otettu käyttöön kaikki askartelun menetelmät: sakset, liimaa, pahvit, kartongit jne. Näitä kuvankäsittelytaitoja tarvittiin mainos- ja taidekuvien tekemiseen. Luonnollisen kuvan ottaja luottaa kulloiseenkin luonnon valaistukseen. Toki ammattilaiskuvauksessa käytetään lisävalaistusta ja salaman käyttökin lienee sallittua.

Edikuva

Edikuvaksi olen sanonut digitaalista valokuvaa, johon on tehty muokkausta tietokoneella.

Raw-kuva

Raw-kuva saadaan kamera-asetusten ollessa valinnassa raw-kuva ja silloin muistilevylle tallentuu tiheäpixelinen kuva, joka on kuvan tiedostokooltaan suuri. Kuva vie levyllä enemmän tilaa kuin jpg-formaatissa kameran muistikortille tallentuva kuva. Raw-kuvat on tarkoitettu muokattavaksi. Niitä muokataan jatkokäsittelyssä eri tarkoituksiin ja niistä saadaan helposti myös suurikokoisia kuvia kuten julisteita ja tarkkoja mainoskuvia jne. Raw-kuvia käytetään yleisesti ammattilaiskuvauksissa.

Kuvan muokkaaminen ei pidä olla asia, jota hävetään. On selvää, että taidekuvien, mainoskuvien ja muiden ammattilaiskuvien ei oleteta olevan tietokoneella käsittelemättömiä kuvia. Valokuvien muokkaaminen on paitsi ammattilaiskuvaajille välttämättömyys nykyään myös harrastajakuvaajien osaamista ja taitoa. Ja usein valokuvakilpailuissa käsitellyt kuvat menestyvät luonnollisia, käsittelemättömiä kuvia paremmin. Se vähitellen on tuottanut harrastuksen piirissä yhä enemmän hyväksyntää kuvien käsittelyyn.

Digikuva

Ja sitten tupsahtaa ilmoille digikuva. Digikuva on nykyaikaisen tietotekniikan uusi prinsessa. Uutta some-ohjelmissa on niin sanottu digitaide. Valokuvamuotoon voidaan tietokoneella tallentaa piirustuksia, valokuvayhdistelmiä, print screen -kuvia. Kuvamuotoja tallentamista varten on useita.

Kuvien tallennusmuoto

Kamera-asetus jpg-kuvat, raw-kuvat

Muut kuvamuodot

(.PNG, .JPG, .JPEG, .BMP, .GIF, .TIFF,

1-värinen bittikartta, 16-, 24-, 256-)

Kuvamuotojen säilytys ja muuttaminen

Internetistä löytyy auliisti tietoa, kun valitsee hakusanaksi yllämainittuja kuvatiedostopäätteitä. Kurkkasin juuri Googlen avulla ja löysin tietoa mm. .png-tiedostosta. Sitä sanotaan häviämättömäksi tiedostomuodoksi, jossa kuvan laatu ei muutu kuvaa suurennettaessa tai pienennettäessä. Osa näistä kuvatyypeistä on ollut kuvankäsittelyn alkuhistorian hämäristä saakka mukana digikuvatyyppeinä. Tutuin minulle on ns. tiff-kuva, joka on alun alkaen asiakirjasta skannattu digikuva.

Valokuvauksen harrastajalle internet on tyhjentymätön aarrearkku, josta löytyy suuren luokan tiedosta pieniin valokuvauksen yksityiskohtiin jokaiselle jotakin apua. Omaa harrastustaan voi syventää ja kehittää etsimällä tietoa aktiivisesti.

Olen kuvausharrastajana still-kuvien ystävä. Oma maailmansa kuvauksessa aukeaa liikkuvan kuvan harrastajille. Uskon still-kuvauksen ja still-kuvien pitävän paikkansa maailmassa kaikessa teknisessä kehityksessäkin. Itselläni alkaa olla jo ns. ikänäköä, joten huomaan, että kaikkein sävyisimmät yksityiskohdat eivät enää avaudu niin, että huomaisin eroa esimerkiksi kahden .jpg-kuvan pakkauskoon tuomissa yksityiskohdissa. Tämä on yksi syy siihen, että oikeastaan kamerakerhossa kannattaa harrastaa oman tasonsa mukaisesti liikaa syyllistymättä väittelyyn kuvien laadusta. Kukin näkee maailman ja kuvamaailman omalla tavallaan.

Kommentit ja korjaukset näihin kuvamuotokäsityksiini oikein tervetulleita!

Törmäsinkö siis robotiikkaan, kun kuvaani ei hyväksytty some-sivulle? Osasiko kuvantunnistus huomata, että kuva, jonka yritin tallentaa Facebook-sivulle, ei ollut ottamani valokuva, vaan se oli screen print -kuvasta tehty digikuva?

17.3.2022 Tarja Kaltiomaa

Kuva ”kaapattu” screen print -toiminnolla Suomen valokuvataiteen museon verkkosivulta. Digikuvan muodostus: Tarja Kaltiomaa

Edellinen kirjoitukseni tällä blogipalstalla Alussa oli sana – mitä on nyt:

Alussa oli sana – mitä on nyt | Uusi Suomi Vapaavuoro

Tuonkin jutun kuvitus on jonkinlaista valokuvauksen filosofiaa. Kuvat ovat vapaasti ulkotilassa olevia taideteoksia muistaakseni vuoden 2014 Helsingin sambajuhlilta. TK

 

 

 

 

TarjaKaltiomaa
Espoo

Kirjailija, filosofi, runoilija, valokuvaaja: aiheena Kristillinen filosofia. Kirjoittelen omalle verkkosivustolleni Tyhjäpaperi UUSI OSOITE http://www.tyhjapaperi.fi kristillisyydestä filosofisen näkemyksen ja kirjan Kristillinen filosofia perusteella. Kuulun evankelis-luterilaiseen seurakuntaan ja vaikutan seurakunnassa tavallisena seurakuntalaisena. Olen puolueisiin sitoutumaton, "monipuoluediggari", seuraan politiikkaa ja yhteiskunnallista keskustelua maltillisesti. Jäsenyyksiä yhdistyksissä: Espoon Kirjailijat ry jäsen vuodesta 2013 (hallituksessa vuonna 2022), Soukan Kamerat ry hallituksen jäsen vuodesta 2014, yhdistyksen sihteeri, Luonnonfilosofian seura jäsen vuodesta 2013, Suomen Filosofinen yhdistys jäsen vuodesta 2013, kotiseutuyhdistys Kivenlahti-Stensvik ry kannatusjäsenyys. Olen kirjailija ja yhteiskunta-aktiivinen seniorikansalainen, eläkkeellä atk-uran jälkeen.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu