Yhteiskunta: Mitä uskonto on – uskonnon merkityksestä

Planeettoja aurinkokunnassa. Kuva: Tiede-lehden julisteesta seinältä.

Maapallolla kansat ovat asettuneet elämään maittain. Kehitys on eri lähteiden mukaan ollut eri pituinen – minullakin on oma käsitykseni. Maapallo planeettana ja aurinkokunnan luontoplaneettana saattaa olla kuinka vanha se onkaan – teoriani mukaan eri käsityksiä maapallon iästä voi olla, koska aurinkokuntiakin näkyy olevan paljon. Oman aurinkokunnan tähti on lähiaurinkomme ja muiden kaukaisien aurinkokuntien tähti näkyy tähtenä yötaivaalla. Etäisyydet ovat avaruudellisia – mittavia. Linnunradoilla aurinkokunnat kiertänevät kehää omien ehkäpä vakioetäisyyksiensä päässä toisistaan. Aurinkokunnan planeettamalli on perinteinen – aurinko –  merkurius – venus – mars – ceres – jupiter – saturnus – uranus – neptunus – pluto ja muut aurinkoa kiertävät pienemmät planeetat. Ja mainoksessa sanotaan, että Jupiter on planeetoista suurin, mutta hampurilainen on leivistä maistuvin.

Lähemmin kerron aiheesta uskonnon merkitys kirjassani Kristillinen filosofia, mutta kirjassani sanon myös ihmisen olevan omassa kulttuurisessa kehityksessään (evoluutiossaan), ja tämä näkyy maiden kansojen geenistössä mm. ulkonäön ja elämäntapojen ilmenemänä. Eri kansojen ihmisillä on kansalle tyypillisiä käyttäytymis- ja ulkonäköpiirteitä. Karkeammin ulkonäkö (fenotyyppi) korostuu hyvin erilaisessa elämäntapaprosessissa kasvaneilla keskenään. Ihmislaji kuitenkin on oma lajinsa ihminen. Aiemmin on puhuttu ihmistä näiden ollessa eri rotuisia, mutta  nykyään tiedostavammassa globaalikulttuurissa voidaan jo puhua ihmistyypeistä, kun halutaan mainita näiden kansallisista ja alkuperämaansa ominaisuuksista.

Uskonto on elämäntapaoppia kussakin maassa ja sen jälkipolvien ihmiset saavat lahjana esivanhemmiltaan. Nämä ovat jo pitkälti omaksuneet sen elämäntavan, jolla maassa eläessä elämä kantaa sukupolvesta toiseen. Kun noudattaa maassa maan tapaa (joka usein pohjautuu erityisesti länsimaissa uskontoon), uudet sukupolvet ottavat vastaan kantaakseen vastuun omasta maasta ja sen tulevaisuudesta. Tämä toistuu vuosisadoista toiseen.

Länsimaissa noudatetaan kristillistä elämäntapaa, joka perustuu kristilliseen oppiin, uskontoon, kristinoppiin. Kristillisen elämäntavan kulmakiviä ovat lähimmäisenrakkaus ja yksiavioisuus. Yksiavioisuus tuli maan valkoiselle väestölle perhemalliksi, koska ennen yksiavioisuuden mallia ei elämä päässyt kehittymään maapallolla sitä kohti, joka jo ihmisten entisissä henkisissä maailmoissa oli ollut saavutettuna. Jo maapallon alun elämäntavan alusta saakka on ollut tarpeen noudattaa säädyllistä elämäntapaa ja sivistys on yläluokille ollut tärkeä osa elämää.

Näen oikeastaan maapallon historian ajanlaskussa piirteitä, jotka ovat olleet elämäntavan sivistystä kohti kulkua noin neljän tuhannen vuoden ajalta. Tämä johtuu siitä, että ennen esimerkiksi Egyptin ajan korkeasivistystä ihmiset eivät juuri tuottaneet enää kirjallista tietoa elämästään. Vasta Egyptin kukoistusajan jälkeen noin neljä tuhatta vuotta sitten on alettu tuottamaan kirjallista tietoa (jälleen). Tämän jälkeen on alettu tuottaa kirjaimistoja ja ääntämysperusteisesti kirjallista tietoa. Tunnettua on, että Egyptin vankoiksi ja pysyviksi tarkoitettuihin pyramidien seinämiin on kirjoitettu niin sanottua kuvakirjoitusta. Noissa kirjoituksissa on muistissa yleensä sama kaava, joka varioi hieman eri tilanteiden mukaan. Egyptissä, kuten tunnettua nykyäänkin, kokoontuivat maan päälle tulleet jumalat pitämään omaa neuvonpitoaan siitä, miten maanpäällinen elämä tulee sujumaan. Siksi kirjoituksissa toistuvassa kaavassa ilmaistaan eri elämänalkujen kestävyyttä. Jumalat kilpailivat siitä, miten heidän elämänsä sujuu ja miten pitkälle kunkin erilaisen alun mukaan. Uutta ihmisille oli se, että ihminen oli jo valmiiksi heidän maan päälle tultuaan (osa toki ollutkin) niin sanottua biologista elämää. Tätä haluttiin koetella, koska se vaikutti heihin itseensä nähden heikolta ja heiveröiseltä. Biologinen ihminen vaikutti aluksi siltä, että hänet on yhtä helppoa tappaa kuin mikä tahansa eläin. Kun jumalat ja ihmiset sitten saivat Egyptistä tarpeekseen, he alkoivat kansoittaa maata vähitellen länteen päin ja siltä ajalta on jo kirjoituksia ja monia jälkeen jääneitä todisteita ihmisten elämästä. Mesopotamian aikakauden tunnistaa muun muassa ruukuista. Ruukut ja maljakot ovatkin ensimmäisiä taideteoksia (ne on idän perintöä, kuten itämaiset tietäjät Raamatun kertomuksista), joiden tarkoituksena on ollut muistaminen elämästä toiseen elettäessä. Tämä on näihin meidän päiviimme saakka taiteen tuntijoiden ja taiteilijoiden muistileikkiä. Perhekuntia syntyi ja ihmisiä kuoli, elämä kuitenkin jatkui Mesopotamian jälkeen. Tästä kertoo Raamatun Vanha Testamentti.

Tultiin meidän nykyään (kirjoitan vuonna 2023) menneisyydessä ajanlaskun alkuun. Siitä lähtien ihmiset ovat maapallolla kirjanneet vuosilukuja ja siten voidaan viitata menneen tapahtumiin suoraan tapahtuman vuosiluvulla. Sitä ennen kulloinenkin hallitsija tai hallitsijat olivat nimellään takaamassa eri aikakausia.

Kristillinen oppi sai alkunsa ja kehittyi sittemmin kahden edellisen vuosituhannen myötä uskontona Jeesus Nasaretilaisen extreme-toimesta syntyä uudelleen kärsimyskuolemansa jälkeen. Me kristityt emme ole halunneet kuten nykyisessä tieteellisessä katsannossa olisi vaatimus toistaa temppu, jotta se olisi uskottava. Me kristityt rakastamme Jeesusta ja uskomme hänen ajanlaskun alun todistamaan asiaan, että elämä jatkuu kuoleman jälkeen. Jeesuksen kärsimyskuolema on kuvattu kirjallisuudessa ja etenkin Raamatussa, joten uskonto perustuu Raamatun sanomaan ja kristityt uskovat kirkon opetukseen elämän jatkumisesta.

Uskonto on siis lahja esivanhemmiltamme elää opin mukaan, jossa on todettu elämän jatkuminen. Uskominen on melko vaikeata, vaikka ihmisen sisäinen henkisyys ja sielu uskoa haluaakin. Usko ja uskonto ovat jatkuvasti koetuksessa toimeliaiden ja ajattelevien ihmisten maailmassa. Usko ja epäilys kulkevat käsikädessä. Kirjassani Kristillinen filosofia kerron nykyisen yhteiskuntaopin kannalta, mikä merkitys uskonnolla on länsitalouden kehityksessä ja ihmisten nykyisen elämäntavan perustana. Alueen, kunkin maan kulttuuri ja elämäntapa perustuu uskontoon, koska uskonto määrittää perhemallin, jota maassa noudatetaan. Tästä aiheesta lisää kirjoituksessani Perhesuhteet verkkosivustollani www.tyhjapaperi.fi.

Esivanhempamme eivät ole kahlinneet meidän jälkipolvien haaveita, unelmia, uskomuksia, näkyjä, toiveita, persoonaa ihmisenä uskonnon avulla, vaan he ovat näyttäneet meille jälkipolville, miten elämä sujuu perheinä kristillisen uskontotradition piirissä mitä parhaimmin. Kristillinen elämäntapa on tuottanut nykyisen hyvinvoinnin ja pohjoismaissa jopa hyvinvointiyhteiskuntamallin. Mainitsen pohjoismaat erikseen, koska täällä näkyy jopa Jeesuksen extreme selvimmin: elämme hyvin jäisessä ja kylmässä maassa ja täälläkin meillä on oikeus protestoida ja valittaa kohtaloamme, kuten ihmisinä olemme jo iäisyyksien ajan tottuneet. Sanan vapaus.

Mitä siis on uskonto? Se on oppia, jonka avulla elämme elämästä toiseen. Raamattuun on kirjattu vahvasti tärkeimmät varoitukset niistä vaaroista ja toimista, joilla elämä voidaan pilata. Kirkko pitää huolta Raamatun opista ja toimii esirukoilun ja pyhyyden avulla kristillisen elämäntavan vartijana.

Lukijalta pyydän anteeksi, että näin laajoja aihealueita kirjoitan tiiviisti ja siten joudun luottamaan lukijan intelligenssiin ymmärryksen osalta. Luen mielelläni tästä itsekin joskus, mitä uskonto on.

23.3.2023 Tarja Kaltiomaa

 

Edellinen kirjoitus Vapaavuorossa:

Onko taiteilijoitten työn rahoitus nykyaikaisen talouden mukaista? | Uusi Suomi Vapaavuoro

 

TarjaKaltiomaa
Espoo

Kirjailija, filosofi, runoilija, valokuvaaja: aiheena Kristillinen filosofia. Kirjoittelen omalle verkkosivustolleni Tyhjäpaperi UUSI OSOITE http://www.tyhjapaperi.fi kristillisyydestä nimenomaan filosofiana, ei uskontona. Kuulun evankelis-luterilaiseen seurakuntaan ja vaikutan seurakunnassa tavallisena seurakuntalaisena. Olen puolueisiin sitoutumaton, monipuoluediggari, seuraan politiikkaa ja yhteiskunnallista keskustelua maltillisesti. Jäsenyyksiä yhdistyksissä: Espoon Kirjailijat ry jäsen vuodesta 2013 (hallituksessa vuonna 2022), Soukan Kamerat ry hallituksen jäsen vuodesta 2014, yhdistyksen sihteeri, Luonnonfilosofian seura jäsen vuodesta 2013, Suomen Filosofinen yhdistys jäsen vuodesta 2013, kotiseutuyhdistys Kivenlahti-Stensvik ry kannatusjäsenyys. Olen yhteiskunta-aktiivinen seniorikansalainen ja eläkeläinen.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu