Hyvät, pahat ja rumat tunteet?
Hyvät, pahat ja rumat tunteet?
Usein, jopa psykologisessa kirjallisuudessa, puhutaan ”hyvistä” ja ” huonoista” tunteista.
Se on erhe. Se on väärin ja vaarallista, koska kaikilla tunteilla on tehtävänsä. Kaikki tunteita voi käyttää myös myönteisesti.
Kateuttakin voi käyttää siihen, että edistää itseänsä kohti kadehtimaansa ominaisuutta sen sijaan, että pyrkii latistamaan toista.
Tunteita voi käyttää myös väärin, mutta se ei ole sinänsä tunteiden vika. Kun tunteet ottavat (absoluuttisen) vallan, silloin voi puhua siitä, että tunteet vievät vaarallisille vesille. Salakavalasti tiedostamatta ne pystyvät muokkaamaan väkevästi myös ajattelumaailmaamme.
Oleellinen ongelma on tunteisiin juuttuminen. Kun tunne jää päälle, siitä voi seurata rumaa jälkeä.
Viha on kuvaava esimerkki. Viha on välillä hyvin tärkeä selvitymiskeino esimerkiksi omien rajojen puolustamisessa.
Kun viha on ylimitoitettua, kun se kohdistuu väärään osoitteeseen, kun se jää päälle, silloin viha on itseä ja muita tuhoava tunne. Hyvin tehokas tunne – kuten muutkin tunteet.
Kaikki tunteet ovat periaatteessa hyviä. Siinä mielessä tunteet ovat hyviä, että ne kaikki palvelevat jotain tarvetta. Ne ovat syntyneet ja kehittyneet ylen pitkän kehityshistoriamme aikana jostain jo liskoajoista lähtien suojelemaan ja auttamaan meitä.
Joskus, ja itse asiassa usein, tunteet kohdistuvat vääriin kohteisiin. Silloin kun niitä näin ”väärinkäytetään”, tunne voi aiheuttaa paljonkin vahinkoa. Mutta ei silloinkaan ongelma ole itse tunteessa vaan ”käyttäjässä” ja hänen ympäristössään.
Joskus, ja itse asiassa usein, päällimmäisen tunteen takana ja/tai sen vieressä on toinen tunne, joka on alkuperäinen tunne. Tietoisesti tai tiedostamatta voimme tuntea samaan aikaan täysin vastakkaisia tunteita. Viha-rakkaus lie tästä
tunnetuin esimerkki.
Joskus tunteet ovat suhteettoman suuria. Silloin tunne muuttuu hyvästä palvelijasta tyranniksi. Suhteeton pelko ja suhteeton viha ovat siitä surullisia esimerkkejä. Mutta siinäkään ongelma ei ole sinänsä tunteissa.
Tunteen piilottaminen tai vastustaminen johtaa usein sen voimistumiseen.
Tunteen hyväksyminen johtaa usein sen määräysvallan pienenemiseen.
Veikko Tarvainen
veikonvenytys.fi
30.4.2023
Kommentit (0)