Viha itseä vai toisia kohtaan?

Viha suuntautuu usein joko toiseen tai itseen. Syystä ja usein syyttä.

Jos ei voi, jos ei uskalla vihata toista, alkaa usein vihata itseä; näkee tilanteen virheet ja erheet vain itsessään.

Jos ei uskalla, jos ei kykene vihaamaan itseään erheistään, voi alkaa vihaamaan toista; näkee omat virheet vain toisessa.

Niin perusteettoman itsevihan kuin perusteettoman toisiin projisoidun, toisiin kohdistetun vihan noidankehän purkaminen on hyvin vaikeaa, muttei mahdotonta.

Paradoksaalisesti eli näennäisesti järjenvastaisesti isotkin tunteet voivat jäädä huomaamatta, tajuamatta. Tunteet eivät ole järkiasioita.

Usein itsevihaaja ei tunnista taipumustaan. Toisia perusteettomasti vihaava ei luonnollisesti näe itsessään vikaa.

Väliin viha on tarpeen kohtuullisissa mittasuhteissa, esimerkiksi omien rajojen puolustamisessa. Usein viha karkaa rengin roolista tyrannimaiseksi totaaliseksi isännäksi. Joko itseä tai muita kohtaan. Tai sekä että.

Veikko Tarvainen

veikonvenytys.fi

29.4.2023