Vuoden 1905 poliittinen suurlakko ja vuoden 2024 poliittinen lakko

Osa suurlakkokomitean jäsenistä yhteiskuvassa.

Kun kiivaillaan poliittisista lakoista, kannattaisi pohtia rauhallisesti historiaa.

Mitä seurauksia oli Suomen suurimmasta poliittisessa yleislakosta eli suurlakosta vuonna 1905?

Ensimmäinen venäläistämiskausi päättyi.

Suomi sai yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden. Näin luovuttiin harvainvaltaisesta säätyvaltiopäiväjärjestelmästä ja Suomi sa parlamentaariseen demokratian perustuvan Eduskunnan. Toki tätä kaikki häiritsi pahasti se, että ylin päätösvalta pysyi Venäjän keisarilla eli tsaarilla.

Yleinen ja yhtäläinen äänioikeus oli mullistava uudistus. Naiset saivat äänioikeuden. Köyhät saivat äänioikeuden. Ruotsinkielisen aatelisten ja papiston valta väheni.

Ulkoparlamentaarinen toiminta loi Suomessa parlamentarismin perustan. Sen puolesta käytiin kova ja aktiivinen taistelu.

Kun Venäjän järjestysvalta paljolti lamaantui Venäjän suurlakon vuoksi, alkoi Suomeen syntyä omia järjestyskaarteja järjestysvaltatyhjiön täyttämiseksi. Näin syntyivät joksikin aikaan työväestön punakaarteja ja säätyläisten ylioppilaskaarteja. Eli vuoden 1918 siemeniä oli siltä osin kylvetty.

Nyt hallitus pyrkii kutistamaan poliittiset lakon korkeintaan päivän mittaisiksi. Se on herättänyt voimakasta vastustusta, koska sen koetaan merkitsevän kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien eli demokratian kaventamista.

Ennen vaaleja nykyiset puolueet eivät puhuneet mitään kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien rajoittamisesta. Jos puolueet olisivat luvanneet kutistaa poliittiset lakot korkeintaan päivän mittaisiksi, todennäköisesti noiden puolueiden kannatus olisi ollut vähäisempää ja niin meillä olisi tänään erivärinen hallitus.

Jotta parlamentaarinen demokratia voi säilyä elävänä on tärkeää, että parlamentin ulkopuolella kansalaisilla on mahdollisimman suuret vapaat vaikutusmahdollisuudet laillisen toiminnan rajoissa.

Veikko Tarvainen

29.3.2024

veikonvenytys.fi

Wikipedian tiivistelmä suurlakosta:

”Suurlakko oli Venäjän keisarikunnassa ja sen hallintaan kuuluneessa Suomen suuriruhtinaskunnassa loka–marraskuussa 1905 tapahtunut laaja, vallankumouksellinen yleislakko.

Suomessa tapahtuma oli suomalaisten yhteinen kansannousu Venäjän keisarikuntaa vastaan ja samalla osa 1900-luvun alussa suomalaisten kesken käytyä sisäpoliittista valtataistelua.

Suurlakko johti ensimmäisen venäläistämiskauden päättymiseen ja sääty-yhteiskunnan muuttumiseen parlamentaarisen kansalaisyhteiskunnan suuntaan.

Viimeksi mainitun suhteen toteutuivat yleinen ja yhtäläinen äänioikeus sekä kansanedustuslaitoksen eli eduskunnan perustaminen Suomeen. Korkein poliittinen valta jäi kuitenkin Venäjän keisarin ja keskushallinnon haltuun.”

https://fi.wikipedia.org/wiki/Vuoden_1905_suurlakko

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu