Pakina: Ainut tie Isän tykö
Hänen ystävänsä Pekka tuli istumaan viereen ja huomasi heti, että Matilla oli jotain mielessään. ”Mikä painaa, Matti?” Pekka kysyi lempeästi.
Matti huokaisi syvään. ”Olen lukenut ja fundeerannut paljon uskosta ja Jumalasta, mutta en tunne päässeeni yhtään lähemmäs Häntä. Olenko missannut jotain olennaista?”
Pekka hymyili tietäväisesti. ”Matti, olet ajatellut asiaa kovin paljon, mutta Jumalaa ei voi lähestyä pelkästään järjellä ja pohdiskelulla. On yksi asia, jonka sinun täytyy vielä kokea, jotta sinusta voisi tulla Jumalan lapsi.”
Matti käänsi katseensa Pekkaan. ”Mikä se on?”
”Uudestisyntyminen,” Pekka vastasi vakavana. ”Kun ihminen uudestisyntyy, henki laskeutuu häneen, eikä se ole unta. Se on todellinen kokemus, joka muuttaa kaiken.”
Matti oli kuullut tästä ennenkin, mutta ei ollut varma, mitä se käytännössä tarkoitti. ”Mutta miten voin kokea sen? Miten voin tietää, että olen oikealla tiellä?”
Pekka nyökkäsi. ”Se on ainut tie Isän tykö, Matti. Jumalaa ei voi lähestyä omilla ehdoilla eikä fundeerauksilla. Meidän on annettava Hänelle elämämme ja uskottava Häneen täydestä sydämestämme.”
Matti raapi päätään. ”Mutta mistä löytyy niin hyvä Jumala, jota voisi lähestyä laittamatta aivoja narikkaan? Minä haluan ymmärtää, en vain uskoa sokeasti.”
Pekka hymyili leveästi. ”Ei hätää, Matti. Jeesus ei pyydä meitä jättämään aivojamme narikkaan. Hän antaa meille paremmat aivot kuin mitä meillä nyt on. Kun uskot Häneen ja annat Hänelle elämäsi, saat uuden ymmärryksen ja näkemisen lahjan, joka ylittää kaiken, mitä olet tähän mennessä kokenut.”
Matti katsoi ystäväänsä silmiin, ja ensimmäistä kertaa pitkään aikaan hän tunsi toivoa. Ehkä Pekka oli oikeassa. Ehkä hänen täytyi astua uskon tielle, jotta voisi löytää todellisen rauhan ja ymmärryksen.
Hän sulki silmänsä ja kuiskasi hiljaa rukouksen. ”Jeesus, ota minut vastaan. Anna minulle uusi elämä ja uudet aivot, jotta voisin ymmärtää ja tuntea sinut.”
Kun Matti avasi silmänsä, hän tunsi sydämessään rauhan, joka ylitti kaiken ymmärryksen. Hän tiesi, että tämä oli vasta alku, mutta se oli alku, joka johti hänet oikealle tielle – tielle, joka vei Isän tykö.
Niin se vain on, että ”me olemme Jumalan kämmenellä”, huomaammepa sitä tai ei. Ja näin on oikein hyvä!
Ilmoita asiaton viesti
Näin se menee Teuvo Moisa. Olet näköjään itse kokenut tuon asian, muuten ei voisi kirjoittaa tuolla tavoin
Ilmoita asiaton viesti
Tässä vielä Teuvon aiheeseen liittyvää
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/erkki-latvala/haavoittuneen-rintamamiehen-uskoontulo/
Ilmoita asiaton viesti
Tarkoitus oli kritisoida uskonnon dogmaattisuutta, mutta ei ilmeisesti onnistunut.
Ilmoita asiaton viesti
Ei onnistunut kun siinä oli aivan oikeita asioita
Ilmoita asiaton viesti
Yritin tuoda esiin sitä, että ”ottamalla Jeesus vastaan” annetaan jollekin taholle, käytännössä yhdelle tai useammalle ihmiselle, valta päättää monista asioista, jotka kannattaisi oikeasti päättää itse. Kenelläkään ei ole parempaa tietoa Jumalasta kuin jollakin toisella, koska Jumalaa ei voi havaita mitenkään. Vielä vähemmän siitä, mitä Jumala haluaa, koska Jumala ei puhu kenellekään.
Ilmoita asiaton viesti
Mutta ei siitä kenellekään ole haittaa ollut, jos ovat Jeesuksen vastaan ottaneet. Mutta monelle hyötyä mm on viinanjuonti loppunut ja perhe- elämä tullut järjestykseen
Ilmoita asiaton viesti
Suunnilleen tätä ajan takaa:
Mitä pahaa on dogmaattisuudessa?
ChatGPT sanoi:
ChatGPT
Dogmaattisuudessa on useita ongelmallisia piirteitä, jotka voivat olla haitallisia sekä yksilölle että yhteiskunnalle:
Ajattelun jäykkyys: Dogmaattisuus edellyttää tiukkaa pitäytymistä tietyissä uskomuksissa tai periaatteissa, mikä estää joustavan ajattelun ja kyvyn tarkastella asioita eri näkökulmista. Tämä jäykkyys voi johtaa siihen, että henkilö tai ryhmä hylkää uusia tietoja tai argumentteja, jotka voisivat haastaa tai laajentaa heidän käsityksiään.
Kriittisen ajattelun tukahduttaminen: Dogmaattinen ajattelutapa ei kannusta kyseenalaistamaan omia uskomuksia tai arvioimaan niitä uudelleen. Tämä voi estää kriittisen ajattelun kehittymistä, mikä on olennaista päätöksenteossa ja ongelmanratkaisussa. Kun ihmiset eivät ole valmiita kyseenalaistamaan omia uskomuksiaan, he saattavat tehdä päätöksiä, jotka perustuvat virheellisiin tai vanhentuneisiin käsityksiin.
Suvaitsemattomuus ja polarisaatio: Dogmaattisuus voi johtaa suvaitsemattomuuteen eriäviä mielipiteitä kohtaan. Kun uskomukset pidetään ehdottomina totuuksina, ne, jotka ajattelevat toisin, saatetaan nähdä vihollisina tai uhkina. Tämä voi lisätä yhteiskunnallista polarisaatiota ja estää rakentavan vuoropuhelun eri ryhmien välillä.
Oppimisen ja kehittymisen estäminen: Dogmaattisuus estää oppimista ja henkistä kasvua, koska se sulkee pois mahdollisuuden tarkastella uusia ideoita tai näkökulmia. Yksilön tai yhteisön kasvu ja kehitys vaativat avoimuutta oppimiselle ja valmiutta muuttaa näkemyksiä uusien todisteiden tai kokemusten perusteella.
Innovaatioiden tukahduttaminen: Dogmaattisuus voi estää innovaatioita ja luovaa ajattelua. Innovaatioiden syntyminen edellyttää rohkeutta kyseenalaistaa vallitsevat normit ja ajatella uudella tavalla. Dogmaattinen ajattelutapa, joka pitää kiinni perinteisistä uskomuksista tai toimintatavoista, voi estää uusien ideoiden ja ratkaisujen kehittymisen.
Yhteisöllisyyden heikentyminen: Dogmaattisuus voi heikentää yhteisöllisyyttä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta, jos ihmiset eristäytyvät tiukkoihin ajatuskouluihin tai ryhmittymiin. Tämä voi johtaa ryhmien välisten suhteiden heikkenemiseen ja yhteiskunnallisten konfliktien lisääntymiseen.
Mahdollisuus väärinkäytöksiin: Dogmaattisuus voi antaa vallanpitäjille työkalun oikeuttaa toimia, jotka muutoin olisivat kyseenalaisia. Kun uskomuksia ei kyseenalaisteta, on helpompi manipuloida ihmisiä hyväksymään epäeettisiä tai epäoikeudenmukaisia päätöksiä ja käytäntöjä.
Dogmaattisuus, joka tukahduttaa avoimuuden, keskustelun ja kriittisen ajattelun, voi siten olla haitallista sekä yksilöille että yhteisölle. Se estää kehitystä ja ymmärrystä, lisää jakautuneisuutta ja voi johtaa epäoikeudenmukaisiin tai epäeettisiin käytäntöihin.
Ilmoita asiaton viesti
Joillekin käy että eivät ymmärrä evankeliumin vapautta, vaan menevät ns. Lain- alle
Tiedän tällaisia tapauksia. Eri asia on sitten syntitottumukset, niistä meidän jokaisen on tehtävä parannusta
Ilmoita asiaton viesti
Voiko armon alla oleva ihminen katsoa pornoa?
Ilmoita asiaton viesti
Syntiluettelon tekeminen on hankalaa että mitä saa tehdä ja mitä ei. Mutta porno jää mieleen pyörimään eikä sekään ole hyväksi
Oliko se Roomalaiskirje toinen luku. ” pakanatkin joilla lakia ei ole luonnostaan tekevät mitä laki vaatii koska laki on kirjoittu heidän sydämeensä joka myöten tai vastaan todistaa tekivätkö oikein vai väärin”
Eli mitä saa tehdä ja mitä ei on hankalia juttuja, mutta Raamattu kehoittaa kuuntelemaan omantunnon ääntä
Ilmoita asiaton viesti
Minulle ei nykyään tule lainkaan huono omatunto pornon katselusta. Ollessani kristitty, koin pornon ongelmaksi, koska saatoin katsoa sitä tuntikausia. Nykyään katson pornoa vähemmän kuin ollessani kristitty.
Ilmoita asiaton viesti
Paavali sanoo ”laki otti käskysanasta aiheen ja petti minut”
Olisiko se sitä mistä pappi Kalevi Lehtinen sanoi jos haluat tupakasta eroon ja hoet en polta en polta niin pian poltat
Ymmärtäisin että jos keskittyy liikaa yksityiseen asiaan ja omavoimaisesti yrittää siitä eroon asia paisuu ja suurenee omassa mielessä . Pitäisi heittää kaikki murheet Jeesuksen päälle niin kuin sanassa sanotaan. Myönnän ei asiat ole helppoja
Ilmoita asiaton viesti