Australia on niin kaukana – mutta niin lähellä

Australia on niin kaukana – mutta niin lähellä

# Australia-päivää vietetään 26. tammikuuta. Itse päivän teema on noussut vuosi vuodelta enemmän tikun nokkaan. Australian alkuasukkaat, alkuaustralialaiset, aboriginaalit, ovat joka vuosi protestoineet kansallispäivän viettämistä muistoksi siitä, miten britit v. 1788 saapuivat Sydneyn rantaan ja alkoivat ottaa tuota ”maailman suurinta saarta” eli itse asiassa kokonaista mannerta haltuunsa.

Australiaan on aihetta kiinnittää huomiota juuri tammikuun 26. päivänä – kunnes sen tilalle valitaan uusi päivämäärä. Uuden kyselytutkimuksen mukaan Australia-päivän päivämäärän hyväksyy 60 %. Ankaria vastustajia on 35 %.

Monesti alkuaustralialaisia ei siirtomaavallan alkuaikoina pidetty edes varsinaisina ihmisinä. Ei siis ole ihme, että he ovat joka vuosi järjestäneet protestimielenosoituksia Australia-päivänä. He kutsuvat tätä päivämäärää ilmauksella Invasion Day eli hyökkäyksen, häirinnän ja valloituksen päivä.

Australia-päivää ei ole koskaan juhlittu samalla pönöttävällä tavalla kuin Suomen itsenäisyyspäivää, jota kansa viettää television ääressä katsomassa presidentin kättelyä edusmiestensä kautta. Australia Day osuu tuolla eteläisellä mantereella kuumaan kesäaikaan. Päivää vietetään – jos vietetään – yleensä ulkona grilliuunin äärellä.

Australia-päivänä uudet kansalaiset saavat juhlallisissa seremonioissa kansalaisoikeutensa. Tällä kertaa 16 000 uutta australialaista vannoi asiaan liittyvän valan.

On aivan mahdollista, että Australia alkaa ennen pitkää viettää kansallispäivää jollakin toisella päivämäärällä, kunhan sellainen löydetään. Australia Day tuli viralliseksi kansallispäiväksi vasta v. 1994. Ilmankos en muista sitä vietetyn kovin juhlallisesti 1980-luvulla Sydneyssä ja Brisbanessa.

Helsingin Sanomat: https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005539048.html

# Olemme Australia-päivän sopivuudesta mitä mieltä tahansa, tämä päivämäärä 26.1. on kuitenkin se ajankohta, jolloin fokus kääntyy tuohon eteläiseen mantereeseen, joka on monella mittarilla mitattuna yksi maailman harvoista jonkinlaisista demokratioista, joita voidaan Uuden-Seelannin ja Kanadan ohella verrata jopa pohjoisiin ”hyvinvointivaltioihin” Ruotsiin, Norjaan, Tanskaan, Islantiin – ja Suomeen.

Vuonna 2021 Yhdysvallat solmi Australian ja Britannian kanssa ns. AUKUS-sopimuksen lähinnä Kiinan nousevaa uhkaa vastaan. Samalla Australian ja EU:n suhteet hetkeksi viilenivät, kun Australia tilasi sukellusveneitä Yhdysvalloista ja perui samalla Ranskan kanssa tehdyn kaupan.

Australia taistelee ihmissalakuljetusbisnestä vastaan

# Australia ottaa mielellään vastaan maahanmuuttajia. Australia on nimittäin ”maa johon mahtuu”.  Työperäiset ja elinkeinoelämän tarpeisiin sopivat siirtolaiset saavat vaikeuksitta maahanmuuttoluvan. Samoin Euroopasta otetaan määräaikaisella työviisumilla vastaan ”reppumatkailijoita” korjaamaan ”sopuhintaan” Australian valtavien maatilojen satoa. Juuri tänä vuonna ”reppumatkailijoiden” tuloa on yritetty edistää maksuja helpottamalla. Meidänkin poikamme on koulutovereineen ollut tuollaisella matkalla.

Australiaan on myös alkanut pyrkiä Aasian hädänalaisista maista merten yli venepakolaisia hiukan samaan malliin kuin Eurooppaan Afrikan ja Lähi-idän väkeä. Erona on vain se, että Australiaan pyrkivät joutuvat ylittämään laajempia merialueita kuin Eurooppaan pyrkijät.

Sekä Australiaa että EU-maita koskee ihmisoikeussäännös, jonka mukaan rajalle asti päässeet hädänalaiset on otettava vastaan. Sivistyneimmät EU-maat ovat noudattaneet tätä sääntöä.

Australiaan päästäkseen turvapaikanhakijoiden on ylitettävä valtavia merialueita ja otettava suuria riskejä. Australialaisten velvollisuutena oli pelastaa merihätään joutuneita. Tuollaisia tilanteita sattui usein. Australian linjana on ollut, että turvapaikanhakijoita ei lasketa Australian vaan veneet yritetään käännyttää kaukana rannasta. Monesti se ei onnistunut, vaan maahanpyrkijät vietiin Joulusaarelle ja sieltä Australian kustantamille leireille Papua-Uuden Guinean Manus-saarelle tai Nauru-saarelle.

Australian turvapaikkapolitiikka eroaa siis EU:n linjasta. Australia ei uskalla ottaa vastuulleen avomereltä valtavaa venepakolaistulvaa. Maahanpyrkijöistä ei tulisi loppua, jos hädänalaiset saisivat tietää, että Australia on valmis ottamaan vastaan ja huolehtimaan myös merenkulun turvallisuudesta. Se toisi yhä heikompia ja vaarallisempia aluksia merelle. Ja se loisi loistavat markkinat ihmissalakuljetusbisnekselle, jota käyttävät hyväkseen rikkaimmat ja terveimmät, eivät eniten avun tarpeessa olevat. Heidät pitäisi poimia lähtömaista ja auttaa mielellään siellä.

Australian valtion monikulttuuriradio SBS

# Australia on ykkösmaa koko maailmassa maahanmuuttajien radiopalvelussa heidän omalla kielellään. Australian valtion SBS Radiolla on nykyään yli 60 kieltä valikoimassaan. Niiden joukossa on suomi.

Tietokoneella tai kännykällä voi kuunnella maailman suurimman maahanmuuttajaradion, Australian valtion SBS:n, suomenkielisen lähetyksen, jota toimittaa Sydneyssä Karl Mattas. Olen avustanut näitä lähetyksiä Suomi-raporteillani 30 vuotta.

Ohjelmassa kerrotaan mm. Australia-päivän vietosta vuonna 2022 ja maan koronatilanteesta.

Suomi-raportissani kerron mm. aluevaalien tuloksista ja Suomen ajankohtaisesta Nato-keskustelusta.

Tuoreimman lähetyksen voi kuunnella tästä:  https://www.sbs.com.au/language/finnish?language=fi

SBS Radion suomenkielisellä lähetyksellä on Facebook-sivut:
https://www.facebook.com/sbs.finnish?fref=ts.

Avustan säännöllisesti myös Melbournessa ilmestyvää Suomi-lehteä, jota toimittaa Risto Söder Melbournessa.

ASIASANAT: Australia, Maahanmuuttajat, Radio

0
TimoUotila1
Sitoutumaton Helsinki

Vapaa journalisti, Ylessä vuoteen 2002, nykyään mm. Australian SBS Radion ja ulkosuomalaislehtien avustaja.
Historian loppututkinto Helsingin yliopistosta.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu