Hajamietteitä Pariisin huikeista olympialaisista

Hajamietteitä Pariisin huikeista olympialaisista

# Pariisin olympialaisten huikeissa avajaisissa Seinen rannoilla sadesäällä esiintyi myös Klaus Mäkelän johtama orkesteri, jossa soitti mm. 16-vuotias suomalainen viulisti Fredrika Mikkola. Tuo avajaistapahtuma oli niin mahtava ja monipuolinen, että seuraavien kisojen järjestäjät joutuvat varmaan ongelmiin yrittäessään tarjota jotain vastaavaa.

# Olen seuraillut radiosta ja televisiosta hetkittäin Pariisin olympialaisten kilpailuja. Siellä tapahtuu uskomattoman paljon samanaikaisesti. Jos on todella urheiluhullu, näitä kisoja voi monin verroin paremmin seurata kotona radion ja television äärellä kuin siellä paikalla Pariisissa. Voi vaikka panna television yhdelle kanavalle ja läppärin toiselle ja kuunnella vielä radiosta kolmatta tapahtumaa.

Kun kuunteli suomalaisten urheiluselostajien ääntä, pani jo merkille pientä turhautumista. Mitaleita ei nimittäin ole tullut tähän mennessä yhtään. Haaleaa toivoa on vielä jäljellä, mutta kukaan ei enää jaksa uskoa ihmeeseen, vaikkapa siihen viimeiseen toivoon, keihäänheittoonkaan…

# Huomasin, etten tiedä enkä ymmärrä mitään monen lain säännöistä. Ratsastajia on upeaa katsella, mutta mistä ihmeestä he kilpailevat vai kilpailevatko hevoset?

Miekkailu on myös merkillinen laji. Eikö siinä voittajan pitäisi hoitaa vastustajansa ruumishuoneelle? Ja miten ihmeessä naisetkin ovat alkaneet nyrkkeillä? Jos nyrkeillä hakkaaminen on terveellistä, eikö olisi parempi, että hakattaisiin säkkiä tai vaikka ihmisrobottia, johon osuvien iskujen voima voitaisiin mitata nykytekniikalla. Niin sitten miestenkään ei tarvitsisi hakata toisiaan sairaalakuntoon.

Koripalloa ja lentopalloa taas katseltuani mielipiteeni niiden sääntöjen muutostarpeesta vahvistui. Koripallokorit ja lentopalloaidat olisi nostettava yli viiteen metriin, jotta ne eivät olisi vain goljattien lajeja. Tai sitten olisi perustettava sarjat eripituisille pelaajille. Niinhän nyrkkeilyssä ja painissakin on painoluokat.

Käsipallo on parempi peli kuin jalkapallo siinä mielessä, että maaleja syntyy. Amerikkalainen jalkapallo – vai mikä se pitkulaisella pallolla pelattava peli onkaan – on kuin pahennettu versio jalkapallosta. Siinä saa ottaa pallon käteen ja juosta kohti vastustajan päätyä. Puolustaja saa sitten mukiloida hyökkääjää aivan vapaasti. Ja pisteitä syntyy, kun ei ole maalivahteja jarruttamassa.

ASIASANAT: Olympialaiset, Pariisi, Urheilu