Onko Helsinki ”pikku Pietari” tsaarin saappaiden juuressa?

Onko Helsinki ”pikku Pietari” tsaarin saappaiden juuressa?

Keisarinnankivi, tuo tsaarin ajan patsas vuodelta 1835, seisoo entisellä paikallaan. Keisarivallan kaaduttua venäläiset matruusit poistivat patsaan huipulta Venäjän kaksipäisen vaakunakotkan 17.4.1917. Ne kuitenkin palautettiin paikalleen vuonna 1993.

Tuntuu omituiselta katsella Kauppatorilta Presidentinlinnan Suomen lippuja, jotka liehuvat Venäjän kaksipäisen vaakunakotkan juuressa. Tämä erikoinen näkymä kohtaa ulkomaalaisia turisteja, jotka astuvat ensimmäistä kertaa laivasta ulos Suomen kamaralle.

Omituista on myös se, että Suomen valtakunnan ykköspaikalla Senaatintorilla seisoo Venäjän tsaari Aleksanteri II. Hänen saappaidensa juuressa Suomen ministerit, professorit ja muut kansalaiset kävelevät Senaatintorilla. Tosin Aleksanteri II:n aikana suomettunut Suomen suuriruhtinaskunta sai valtiopäivänsä koolle ja jopa oman rahan. Mutta maailmalla sama tsaari tunnetaan ennen kaikkea Puolan kapinan kukistajana ja Varsovan pyövelinä. Puola oli ”tuon ajan Ukraina”.

Tietenkin sivistysvaltio kunnioittaa historiaansa. Historiaa on tosiaan syytä kunnioittaa ja myös ottaa siitä opiksi. Mutta miksi kunnioitamme vain Venäjän keisarikuntaa, joka kaappasi Suomen Ruotsilta?

Miksi Helsingin keskustassa ei ole juuri mitään, mikä muistuttaisi ajasta, jolloin Suomi oli Itä-Ruotsi? Helsingin perusti Ruotsin kuningas Kustaa Vaasa vuonna 1550.  Onko Helsinki tosiaan ”pikku Pietari”, niin kuin entisessä pääkaupungissa Turussa sanotaan?

Jos historiaa kunnioitetaan, miksi sitten Leninin muistomerkit poistetaan joka puolelta, mm. Kotkasta aivan hiljattain? Lenin sentään piileskeli ystäviensä luona Helsingissä kesällä 1917, järjesti sitten vallankumouksen ja hoiti Suomelle sitä kautta itsenäisyyden tunnustuksen 31.12.1917. Leninin niskoille ei ole oikein heittää Stalinin syntejä.

Ja miksi Maailmanrauha-patsas poistettiin Hakaniemestä kenties lopullisesti? Tuon patsaan saimme Neuvostoliitolta, jota johti silloin varsinainen rauhan mies Mihail Gorbatshov. Hän ei ryhtynyt sotimaan edes 9.11.1989, jolloin Berliinin muuri murtui,  mikä oli Putinin mielestä ”aikamme suurin geopoliittinen katastrofi”.

Tallinnassa siirrettiin neuvostoaikainen Pronssisoturi-patsas paraatipaikalta hautausmaalle vuonna 2007. Siitä käytiin aikamoista polemiikkia. Viron suuri venäjänkielinen vähemmistö oli enimmäkseen tätä muutosta vastaan.

Patsaiden sijoittelussa kannattaisi ottaa oppia Tampereelta. Siellä on Mannerheimin patsas. Mutta se on sijoitettu esikaupunkiin pusikkoon, jossa vain harva sitä edes huomaa. Sattuneesta syystä tamperelaiset eivät tykkää Mannerheimista.

Patsaita ei pidä kaataa eikä rikkoa. Ne edustavat yleensä historiaa, jotain määrättyä aikakautta. Niille pitää hankkia sopiva paikka hiukan syrjemmältä tai sitten historialle omistetuissa museoissa.

 

ASIASANAT: Muistomerkit, Neuvostoliitto, Venäjä

 

Kuva 1: Näkymä Helsingin Kauppatorilta. Kuva: Timo Uotila.

 

+1
TimoUotila1
Sitoutumaton Helsinki

Vapaa journalisti, Ylessä vuoteen 2002, nykyään mm. Australian SBS Radion ja ulkosuomalaislehtien avustaja.
Historian loppututkinto Helsingin yliopistosta.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu