Onko Helsinki ”pikku Pietari” tsaarin saappaiden juuressa?
Onko Helsinki ”pikku Pietari” tsaarin saappaiden juuressa?
Keisarinnankivi, tuo tsaarin ajan patsas vuodelta 1835, seisoo entisellä paikallaan. Keisarivallan kaaduttua venäläiset matruusit poistivat patsaan huipulta Venäjän kaksipäisen vaakunakotkan 17.4.1917. Ne kuitenkin palautettiin paikalleen vuonna 1993.
Tuntuu omituiselta katsella Kauppatorilta Presidentinlinnan Suomen lippuja, jotka liehuvat Venäjän kaksipäisen vaakunakotkan juuressa. Tämä erikoinen näkymä kohtaa ulkomaalaisia turisteja, jotka astuvat ensimmäistä kertaa laivasta ulos Suomen kamaralle.
Omituista on myös se, että Suomen valtakunnan ykköspaikalla Senaatintorilla seisoo Venäjän tsaari Aleksanteri II. Hänen saappaidensa juuressa Suomen ministerit, professorit ja muut kansalaiset kävelevät Senaatintorilla. Tosin Aleksanteri II:n aikana suomettunut Suomen suuriruhtinaskunta sai valtiopäivänsä koolle ja jopa oman rahan. Mutta maailmalla sama tsaari tunnetaan ennen kaikkea Puolan kapinan kukistajana ja Varsovan pyövelinä. Puola oli ”tuon ajan Ukraina”.
Tietenkin sivistysvaltio kunnioittaa historiaansa. Historiaa on tosiaan syytä kunnioittaa ja myös ottaa siitä opiksi. Mutta miksi kunnioitamme vain Venäjän keisarikuntaa, joka kaappasi Suomen Ruotsilta?
Miksi Helsingin keskustassa ei ole juuri mitään, mikä muistuttaisi ajasta, jolloin Suomi oli Itä-Ruotsi? Helsingin perusti Ruotsin kuningas Kustaa Vaasa vuonna 1550. Onko Helsinki tosiaan ”pikku Pietari”, niin kuin entisessä pääkaupungissa Turussa sanotaan?
Jos historiaa kunnioitetaan, miksi sitten Leninin muistomerkit poistetaan joka puolelta, mm. Kotkasta aivan hiljattain? Lenin sentään piileskeli ystäviensä luona Helsingissä kesällä 1917, järjesti sitten vallankumouksen ja hoiti Suomelle sitä kautta itsenäisyyden tunnustuksen 31.12.1917. Leninin niskoille ei ole oikein heittää Stalinin syntejä.
Ja miksi Maailmanrauha-patsas poistettiin Hakaniemestä kenties lopullisesti? Tuon patsaan saimme Neuvostoliitolta, jota johti silloin varsinainen rauhan mies Mihail Gorbatshov. Hän ei ryhtynyt sotimaan edes 9.11.1989, jolloin Berliinin muuri murtui, mikä oli Putinin mielestä ”aikamme suurin geopoliittinen katastrofi”.
Tallinnassa siirrettiin neuvostoaikainen Pronssisoturi-patsas paraatipaikalta hautausmaalle vuonna 2007. Siitä käytiin aikamoista polemiikkia. Viron suuri venäjänkielinen vähemmistö oli enimmäkseen tätä muutosta vastaan.
Patsaiden sijoittelussa kannattaisi ottaa oppia Tampereelta. Siellä on Mannerheimin patsas. Mutta se on sijoitettu esikaupunkiin pusikkoon, jossa vain harva sitä edes huomaa. Sattuneesta syystä tamperelaiset eivät tykkää Mannerheimista.
Patsaita ei pidä kaataa eikä rikkoa. Ne edustavat yleensä historiaa, jotain määrättyä aikakautta. Niille pitää hankkia sopiva paikka hiukan syrjemmältä tai sitten historialle omistetuissa museoissa.
ASIASANAT: Muistomerkit, Neuvostoliitto, Venäjä
Kuva 1: Näkymä Helsingin Kauppatorilta. Kuva: Timo Uotila.
Olen samaa mieltä, patsaat pitäisi jättää paikoilleen muistuttamaan ajasta. jolloin ne on tehty. ”Maailmanrauhan” piilottelu on suomettuneisuuden ajan ja Neuvostoliiton Suomea kohtaan harjoittaman painostuksen piilottelemista. Ei se ollut mikään Gorban lahja vaan patsaasta oli sovittu jo aikaisemmin, ja vastaanotto Ilaskiveä myöten hyvin neuvosto-retoriikkaa.
Aleksanteri II:n patsas herättää kyllä paljon väärinkäsityksiä. Senhän pystyttivät isänmaalliset kansallismieliset sortokaudenkauden alla muistutuksena autonomian Suomelle luvatuista vapauksista.
Sen viereen pitäisi panna opaste kertomaan taustat.
Ilmoita asiaton viesti
> ”Aleksanteri II:n patsas herättää kyllä paljon väärinkäsityksiä. Senhän pystyttivät isänmaalliset kansallismieliset sortokaudenkauden alla muistutuksena autonomian Suomelle luvatuista vapauksista.
Sen viereen pitäisi panna opaste kertomaan taustat.”
Historian tuntijat kyllä tietävät, että Aleksanteri II:n patsas pystytettiin valtakunnan paraatipaikalle vuonna 1994 vastalauseena hänen seuraajansa Aleksanteri III:n aikana alkaneelle venäläistämis- ja sortokaudelle. Patsas on suomalaisten kuvanveistäjien tyylikäs luomus.
Mutta kuinka moni suomalainen, saati ulkomaalainen, tuntee tuon historian? Maailmalla Aleksanteri II tunnetaan itsevaltiaana, joka mm. kukisti julmasti puolalaisten kapinan. Millä silmällä ulkomaalaiset turistit katsovat tuota patsasta? Se on helppo arvata.
Ilmoita asiaton viesti
1894 pikemminkin:)
Minusta olisi kyllä aika naurettavaa, jos suomalaiset rupeaisivat poistelemaan patsaitaan sillä perusteella, että ”mitä ulkomaalaisetkin sanovat”.
Ilmoita asiaton viesti
> ”Minusta olisi kyllä aika naurettavaa, jos suomalaiset rupeaisivat poistelemaan patsaitaan sillä perusteella, että ”mitä ulkomaalaisetkin sanovat”.”
On äärimmäisen tärkeää tietää, mitä meistä maailmalla ajatellaan ja sanotaan. Sen kuvan pohjalle me rakennamme politiikkamme, taloutemme, sanalla sanoen kaiken.
Ilmoita asiaton viesti
”On äärimmäisen tärkeää tietää, mitä meistä maailmalla ajatellaan ja sanotaan. Sen kuvan pohjalle me rakennamme politiikkamme, taloutemme, sanalla sanoen kaiken.”
Sanonpa vain, että huh huh. Jos ottaisin tämän tosissani, niin sanoisin, että lauseesi edustaa sellaista kansallisen itsetunnon itsemurhaa, että suomettuminen on pikku juttu siihen verrattuna.
Huh huh uudestaan.
Ilmoita asiaton viesti
> ”Sanonpa vain, että huh huh. Jos ottaisin tämän tosissani, niin sanoisin, että lauseesi edustaa sellaista kansallisen itsetunnon itsemurhaa, että suomettuminen on pikku juttu siihen verrattuna.”
Kyllä meidän suomalaisten tässä globaalissa maailmassa pitää ajatella sitä, miltä Suomi näyttää kauempaakin katsottuna. En ainakaan minä halua edustaa venäläis-tsaristista Suomea.
Ilmoita asiaton viesti
Kun Suomi oli suomettunut, kukaan ei välittänyt mitä muut ajattelivat.
Ilmoita asiaton viesti
> ”Kun Suomi oli suomettunut, kukaan ei välittänyt mitä muut ajattelivat.”
Suomalaiset ovat kyllä olleet aina kiinnosuneita siitä, mitä meistä ajatellaan maailmalla. Suomettuneisuuden kausilla sitä kyllä harmiteltiin, mutta mölyt yritettiin pitää mahassa.
Ilmoita asiaton viesti
Taistolaiset eivät pitäneet mölyjään mahassa.
Minun täytyi useasti amerikkalaisille vastata kysymykseen:
Onko Suomi kommunistinen maa.
Ilmoita asiaton viesti
Ei tunnekaan.
Olin joskus Helsinki-kiertoajelulla ja edes opas ei kertonut tuota. Sanoi vain jotain sen suuntaista että ”se pystytettiin koska suomalaiset tykkäsivät niin paljon tsaarista”.
Siksi siihen pitäisikin panna opastus.
Arvaan kyllä, että valtaosa turisteista ei tiedä mitään Puolan kapinan kukistamisesta saati yhdistä patsasta siihen.
Ilmoita asiaton viesti
Eivätkä useimmat suomalaiset taida tietää, jotta Suomen Kaarti kunnostautui lyömällä puolalaisia olan takaa, sieltä tuotiin useampia Yrjön Ristejä. Siinä mielessä patsas sopii H.kiin mainiosti.
Ilmoita asiaton viesti
> ”Eivätkä useimmat suomalaiset taida tietää, jotta Suomen Kaarti kunnostautui lyömällä puolalaisia olan takaa, sieltä tuotiin useampia Yrjön Ristejä. Siinä mielessä patsas sopii H.kiin mainiosti.”
On totta, että eräät suomalaiset upseerit saivat tsaarilta kiitosta osallistuttuaan Puolan kapinan kukistamiseen. Suomi oli noihin aikoihin melko ”suomettunut” suuriruhtinaskunta. Sillä ansiolla saatiin sitten lisää oikeuksia, jopa oma raha. Toisin kävi Puolalle, joka ryhtyi kapinoimaan.
Ilmoita asiaton viesti
> ”Olen samaa mieltä, patsaat pitäisi jättää paikoilleen muistuttamaan ajasta. jolloin ne on tehty. ”Maailmanrauhan” piilottelu on suomettuneisuuden ajan ja Neuvostoliiton Suomea kohtaan harjoittaman painostuksen piilottelemista. ”
Maailmanrauha-patsas paljastettiin aikana, jolloin Neuvostoliitto ja sen ympärille rakennettu Varsovan liitto hajosivat. Se oli juuri aikaa, jota vastaan Putin käy imperialistista kampanjaansa. Maailman rauha on todella arvokas asia. Sitä vastaan Putin taistelee näinä päivinä. Tuo patsas on siis protesti Putinin Ukrainaan hyökkäämistä vastaan.
Ilmoita asiaton viesti
Patsaasta oli sovittu vuonna 1983 ja sen paljastustilaisuus oli viimeisiä neukkukauden jäänteitä suomalaisten puolelta. Venäläiset olivat jo sillin huomanneet ajan muuttuneen, mm. Ilaskivi ei vaan puhe oli vanhaa kunnon suomettuneisuusjargonia.
”Tuo patsas on siis protesti Putinin Ukrainaan hyökkäämistä vastaan.”
Oh-hoh!
Tulkintasi, että sillä olisi jotenkin kunnioitettu uutta aikaa ja Gorban glasnostia ja satelliittien vapautumista on kyllä aika kaukaa haettu.
Ilmoita asiaton viesti
> ”Tuo patsas on siis protesti Putinin Ukrainaan hyökkäämistä vastaan.”
Oh-hoh!
Tulkintasi, että sillä olisi jotenkin kunnioitettu uutta aikaa ja Gorban glasnostia ja satelliittien vapautumista on kyllä aika kaukaa haettu.”
Minun pointtini tässä blogissa on ennen kaikkea se, että kun me kerran pidämme paraatipaikoilla suomettuneen Suomen suuriruhtinaskunnan tsaarien patsaita, miksi emme sietäisi edes esikaupunkien pusikoissa neuvostokauden suomettuneen Suomen muistomerkkejä. Historiallemme me emme mitään enää voi. Se on otettava vastaan sellaisenaan.
Ilmoita asiaton viesti
Tässä kohtaa voitaisiin ainakin huputtaa nuo patsaat. Muilta osin päätöksiä voidaan tehdä myöhemmin. Patsaat ovat kuitenkin historiasta kertovia elementtejä, jotka voitaisiin varustaa informatiivisin opastekyltein. Mutta tällä hetkellä niitä ei kukaan halua nähdä, infolla tai ilman.
Maailmanrauhaa en jää kaipaamaan, vaikka se kertookin irvokkaasti suomettumisen historiasta. Siinä patsaassa ei ollut rauhasta tai rauhanaatteesta tietoakaan.
Ilmoita asiaton viesti
> ”Tässä kohtaa voitaisiin ainakin huputtaa nuo patsaat. Muilta osin päätöksiä voidaan tehdä myöhemmin. Patsaat ovat kuitenkin historiasta kertovia elementtejä, jotka voitaisiin varustaa informatiivisin opastekyltein. Mutta tällä hetkellä niitä ei kukaan halua nähdä, infolla tai ilman.”
Erinomaisia pointteja. Olen samalla kannalla.
Ilmoita asiaton viesti
Huputtaa patsaat? Oikeasti?
Blogistia mukaellen, mitähän ulkomaalaiset siitäkin ajattelisivat kun Helsingin paraatipaikoilla on patsaat huputettuina?
Ilmoita asiaton viesti
> ”Huputtaa patsaat? Oikeasti?
Blogistia mukaellen, mitähän ulkomaalaiset siitäkin ajattelisivat kun Helsingin paraatipaikoilla on patsaat huputettuina?”
Huputtaminen on erinomainen idea. Patsaiden kaataminen, rikkominen ja tervaaminen ovat kulttuuriarvojen tuhoamista. Oli hieno idea varustaa Hakanimenrannan Maailmanrauha-patsas Ukrainan lipuilla ja tunnuksilla. Olisi väärä ratkaisu piilottaa kokonaan tuo patsas, joka edustaa erästä Suomen historian vaihetta. .
Ilmoita asiaton viesti
Eiköhän tsaarin valtaistuinkin ole Helsingissä, niin että huoli on kokonaan muualla kuin Suomessa?
Ilmoita asiaton viesti
Eikö Helsingissä ole mitään, mikä muistuttaisi meitä yhteisestä ajastamme Ruotsin kanssa, osana Ruotsia. Mielestäni suurin nähtävyys tästä muistuttaa, Suurkirkko, jonka rakennutti Ruotsin kuningatar Ulrika Eleonora, vanh. Suomalaiset ihmisinä ovat nykyään kuin potilas leikkauksen jälkeen heräämössä. Paljon olemme suomalaisina saaneet aikaan täällä suomaallamme ja nuo aikaansaannokset on tehty työn avulla. Olemme samalla opetelleet lukemaan, kirjoittamaan ja laskemaan, luoneet omaa sivistystämme ja talouttamme. Mm. työeläkejärjestelmä lienee ainoalaatuista rahoitustoimintaa ja siitä voimme olla ylpeitä. Ja monesta muusta asiasta myös. Tilastojen mukaan olemme samalla myös tehneet itsemme ja toisemme onnellisiksi! Eikö siinä ole saavutusta kerrakseen itsenäisyytemme 100 vuoden tuloksena.
Ilmoita asiaton viesti
”Mielestäni suurin nähtävyys tästä muistuttaa, Suurkirkko, jonka rakennutti Ruotsin kuningatar Ulrika Eleonora, vanh.”
– Jos tuon virkkeen lukee oikein hyväntahtoisesti, voi ajatella 1800-luvulla venäläisellä rahalla ja saksalaisella suunnittelulla toteutetun Nikolainkirkon edustavan Suomen yhteyttä Ruotsiin.
Ulriika Eleonooran kirkko sijaitsi likipitäen samalla paikalla, mutta se purettiin uuden monumenttikeskustan tieltä 1800-luvun alkupuolella.
Ilmoita asiaton viesti
Sama kirkko kuitenkin, asiasta on torilla muistomerkki:
https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/osallistu-ja-vaikuta/ota-yhteytta/hae-yhteystietoja/toimipistekuvaus?id=23247
Engelin päätyöksi muodostui luterilaisen pääkirkon, Nikolainkirkon (nyk. Helsingin tuomiokirkko), suunnittelu.
Arkkitehti Engelin takana (kaiken takana on nainen) toimi Familien Sinebrychoff rahoittajana. Tästä tarinaa: https://viisitahtea.com/juoma/olut/sinebrychoffin-200-vuoden-historia-on-ehtymaton-tarinoiden-tynnyri-joka-toimii-hyvana-pohjana-julistuksille-ja-manifesteille/
Olut on ollut Suomessa menestystuote ja sen avulla on uskottavasti luotu rahoituspohjaa Suomen taloudelle. Pelkkä olut ei tietenkään ole ollut ainoa rahoitusperuste. Sittemmin on monipuolinen puuteollisuus alkanut kantaa korttaan kekoon Suomen talouden hyväksi ja tietenkin monenlainen teknologiateollisuus laivanrakennuksesta nykyiseen tietotekniikkaosaamiseen saakka. Vähiten ei ole ollut Suomen taloutta kantamassa toimiva verotus.
Helsingin keskustassa on tieten tahtoen paljon muistamista maamme alkuperän osalta. Emme kansalaisina ole niin kovin itsenäisiä olleet kuin nykysuomalaiset mielellään mielisivät. Naapurituella tämä maa on luotu. Ruotsista olemme perineet uskonnon, jota on yhdessä ruotsalaisten kanssa muokattu kristilliseksi evankelis-luterilaiseksi traditioksi jo noin viidensadan vuoden ajan – siksi Suurkirkko muistoksi. Idän perintöä on pitkä raja Venäjän kanssa, mikä velvoittaa meidät suomalaiset rauhan äänen kannattajiksi aina.
Ilmoita asiaton viesti
> ”Ruotsista olemme perineet uskonnon, jota on yhdessä ruotsalaisten kanssa muokattu kristilliseksi evankelis-luterilaiseksi traditioksi jo noin viidensadan vuoden ajan – siksi Suurkirkko muistoksi. Idän perintöä on pitkä raja Venäjän kanssa, mikä velvoittaa meidät suomalaiset rauhan äänen kannattajiksi aina.”
Onko nuo lukuisat Venäjän vallan muistomerkit siis ymmärrettävä Suomen suomettuneisuuden ilmauksiksi? Onko niillä siis ylistetty tsaareja, jotta idästä ei ryhdyttäisi kiusaamaan ”kilttiä” Suomea?
Ilmoita asiaton viesti
> ”Ulriika Eleonooran kirkko sijaitsi likipitäen samalla paikalla, mutta se purettiin uuden monumenttikeskustan tieltä 1800-luvun alkupuolella.”
Nykyinen Tuomiokirkko tosiaan rakennettiin vasta Venäjän vallan aikana, joten sitä ei voi pitää Ruotsin vallan muistomerkkinä.
Ilmoita asiaton viesti
Kokonaisuuteen vaikuttanee sekin, että Ruotsin miehitysvallan aikaan Suomen ”pääkaupunki” oli Turku, eikä Helsinki.
Ilmoita asiaton viesti
> ”Kokonaisuuteen vaikuttanee sekin, että Ruotsin miehitysvallan aikaan Suomen ”pääkaupunki” oli Turku, eikä Helsinki.”
Tämä on hyvin oleellinen pointti. Turku oli tosiaan pääkaupunki Ruotsin vallan aikana. Nimenomaan Turussa Helsinkiä pilkattiin ”pikku Pietariksi”. Helsingissä taas on vältelty Ruotsin vallan muistoja. Helsinki oli silloin pikkukaupunki, vaikka olikin perustettu Vantaan suulle jo v. 1550. Turku halusi omia Ruotsin vallan ajan symbolit. Siksi Helsingille jäi vain Venäjä. Ja Mannerheim palveli 30 vuotta tsaarin armeijaa… Siksi marskin patsas sopii hyvin Helsingin tunnelmiin…
Ilmoita asiaton viesti
> ”Eikö Helsingissä ole mitään, mikä muistuttaisi meitä yhteisestä ajastamme Ruotsin kanssa, osana Ruotsia. Mielestäni suurin nähtävyys tästä muistuttaa, Suurkirkko, jonka rakennutti Ruotsin kuningatar Ulrika Eleonora, vanh.”
Tuo Helsingtin Tuomikirkko rakennettiin nykymuotoonsa Venäjän vallan aikana. Engelin suunnitteleman kirkon rahoittajia oli Sibebrychoffin perhe, joka oli tullut Suomeen Venäjältä. Tuota Tuomiokirkkoa ei voi pitää Ruotsin vallan muistomerkkinä muutoin kuin siinä mielessä, että se on luterilainen eikä ortodoksikirkko.
Tässä blogissani ihmettelen sitä, että Helsingin muistomerkeissä kerrotaan näkyvästi Venäjän vallan ajasta. Sen sijaan Ruotsin vallasta kertomassa ei juuri ole patsaita. Ja kuitenkin Suomi sai kulttuurinsa ja valtiomuotonsa Ruotsilta. Ne säilyivät Suomessa koko Venäjän vallan ajan. Mutta muistomerkeillä sitä ei ole huomioitu.
Ilmoita asiaton viesti
”Mutta muistomerkeillä sitä ei ole huomioitu.”
– Pitää matkustaa maakuntiin, ennen kuin löytää Pietari Brahen patsaan:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Pietari_Brahen_patsaat
Ilmoita asiaton viesti
> ”– Pitää matkustaa maakuntiin, ennen kuin löytää Pietari Brahen patsaan:”
Noinhan se on. Helsinki on saanut leiman tsaarien määräämänä pääkaupunkina. Ja tuota leimaa on hankala pestä pois. Vallankin Varsinais-Suomessa se on yhä muistissa.
Ilmoita asiaton viesti
Ihan kuin suomalaiset tosiaan olisivat heräämässä. He kulkevat suomalaisina katselemassa kaupungin muistomerkkejä kuin turistit ikään.
Kyllä Suurkirkko on muisto maamme yhteisestä ajasta Ruotsin kanssa. Ulrika Eleonora on kuningatar, joka tämän on suomalaisille ja Suomelle taannut ja halunnut.
Keskustelussa puhutaan Ruotsin miehitysajasta. Se ei ole ollut miehitys, vaan tämä itäinen Ruotsi on kuulunut alueena Ruotsiin. Samoin on Venäjän vallan ajalla, tämä maa-alue on ollut osana Venäjää tosin maana, jossa kansalaiset ovat autonomian avulla opetelleet itse hallinnoimaan maa-aluetta ja sen kansalaisia. Nykyaika demokratian ja tasavallan aikana tuo hallinnointiin uusia piirteitä, jolloin mm. vaaleissa kullakin kansalaisella on yksi ääni (= tasavalta).
Suosittelen, että nuo ihmettelyn aiheeksi nousseet muistimerkit pidetään ennallaan. Kansakunnan muisti on rehellisimmillään, kun se on aitoa. Ei muistia pidä eikä muistomerkkejä riisua pois. Emmehän tahdo kansakuntana olla kuin dementikko ilman menneisyyttään?
Ilmoita asiaton viesti
”Suosittelen, että nuo ihmettelyn aiheeksi nousseet muistimerkit pidetään ennallaan.”
Juuri niin. Yritetään olla sortumatta ylilyönteihin.,
Ilmoita asiaton viesti
Ylilyönteihin taipumusta Suomella kyllä on.
Johtuneeko siitä, että Suomi on nuori valtio?
Muistaako vielä kukaan kun kaikkein kiivaimmat
halusivat repiä Väinämöaiheisen maalauksen
kansallismuseossa tai kun teloitiuskohtaus
haluttiin lyodä 100-vuotis juhlakolikkoon.
Ilmoita asiaton viesti
< "Ylilyönteihin taipumusta Suomella kyllä on.
Johtuneeko siitä, että Suomi on nuori valtio?"
Helsingin ylilyönti on siinä, että täällä hehkutetaan vain Venäjän keisariaikaa.
Ilmoita asiaton viesti
> ”Suosittelen, että nuo ihmettelyn aiheeksi nousseet muistimerkit pidetään ennallaan.”
Juuri niin. Yritetään olla sortumatta ylilyönteihin.,”
Olen samaa mieltä. Mutta silti ihmettelen, miksi Helsingissä näköjään palvotaan vain Venäjän keisarikunnan aikaa ja unohdetaan kaikki muut tärkeät aikakaudet.
Ilmoita asiaton viesti
En tietenkään tiedä, mutta Suomessa on ollut vain kaksi aikakautta, Ruotsin ja Venäjän. Ruosin aikaiset patsaat ym ovat Turussa ja Venäjän aikakuden muistomerkit ovat Helsingissä.
Ehkä joku on tutinut tätä asiaa.
Ilmoita asiaton viesti
> ”Suomessa on ollut vain kaksi aikakautta, Ruotsin ja Venäjän. Ruosin aikaiset patsaat ym ovat Turussa ja Venäjän aikakuden muistomerkit ovat Helsingissä.”
Taitaa tosiaan olla niin, että Suomi on jakautunut tässäkin asiassa: Turussa kiitellään Ruotsin kuninkaita, jotka tekivät Turusta pääkaupungin, ja Helsingissä tsaareja jotka siirsivät pääkaupungin Helsinkiin. On vain näin Ukrainan sodan aikoina kiusallista, että ulkomaanvieraat saapuvat laivalla Helsinkiin, jossa Suomen lippu liehuu Venäjän kaksipäisen kotkan juuressa.
Ilmoita asiaton viesti
> ”Suosittelen, että nuo ihmettelyn aiheeksi nousseet muistimerkit pidetään ennallaan. Kansakunnan muisti on rehellisimmillään, kun se on aitoa. Ei muistia pidä eikä muistomerkkejä riisua pois. Emmehän tahdo kansakuntana olla kuin dementikko ilman menneisyyttään?”
Minäkään en kaataisi enkä rikkoisi noita muistomerkkejä. Ihmettelen vain, miksi Helsingistä puutuvat Ruotsin valtaan liittyvät muistomerkit, vaikka kaupunki on Kustaa Vaasan perustama. Ihmettelen myös sitä, että Leninillä ei ole täällä muistomerkkiä, vaikka tuolla miehellä oli kiinteät suhteet Helsinkiin kesällä 1917. Ja hän allekirjoitti Suomen itsnäisyyden tunnustuksen 31.12.1917. Ja miksi Maailmanrauha-patsas vietiin kenties lopullisesti pois Hakaniemen rannasta, vaikka tuo patsas kuvastaa Suomen ja Neuvostoliiton Yya-suhteita. Historiaahan nekin olivat.
Ilmoita asiaton viesti
Tällainen uutinen on tullut Eurovision välityksellä Puolasta:
Puola poisti torstaina 27. lokakuuta neljä Neuvostoliiton puna-armeijan muistomerkkiä osana kampanjaa julkisten tilojen ”dekommunisoimiseksi”, kertoi maan instituutti, joka tutkii sota-ajan ja kommunismin aikaisia rikoksia.
Kansallisen muiston instituutin mukaan muistomerkkejä purettiin neljässä puolalaisessa kaupungissa: Glubczycessa, Byczynassa, Bobolicessa ja Staszowissa.
Vuonna 2016 säädetyn dekommunisaatiolain nojalla Puola aikoo poistaa kaikki kommunistiset symbolit ja nimet, jotka ”mainostavat kommunismia tai muita totalitaarisia järjestelmiä”.
Sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan aiemmin tänä vuonna, puolalaiset paikalliset viranomaiset ovat purkaneet noin 20 muistomerkkiä, kertoivat puolalaiset uutistoimistot.
Enpä usko, että Puolassa on yhtään Aleksanteri II:n muistomerkkiä hävitettäviksi.
Ilmoita asiaton viesti
Helsingin Sanomissa on 2.11. pääkirjoitus, jossa kerrotaan, että Tampere näyttää Helsingille mallia. Kaupungin ilme on kohentunut, kun autoja on pantu maan alle tunneleihin ja parkkiluoliin ja keskustaan on tullut Nokia-areenan kaltaisia vetonauloja. Ja sitten vielä ratikka…
Tutku on jäänyt kauas taakse…
Varmaankin Tampereen valttina on se, että pönöttävät kuningas- ja keisaripatsaat puuttuvat. Ja Mannerheimkin on kätketty esikaupungin pusikoihin…
Ilmoita asiaton viesti