Putin oli Leningradin katupoika ja Pietarin apulaispormestari

Putin oli Leningradin katupoika

ja Pietarin apulaispormestari

Olen näinä uuden eurooppalaisen sodan pelottavina päivinä lukenut amerikkalaisen The New York Times -lehden kirjeenvaihtajana Moskovassa toimineen Steven Lee Myersin tietokirjaa Uusi tsaari, Vladimir Putin ja hänen Venäjänsä, suomentanut Seppo Raudaskoski (Bazar 2016, 2. painos 2018). Kirjasta on julkaistu 28.12.2016 näissä Vapaavuoroissa Jukka Raustian  mainio lukukokemus: https://vapaavuoro.uusisuomi.fi/jukkaraustia/228525-lukukokemus-steven-lee-myers-uusi-tsaari-vladimir-putin-ja-hanen-venajansa/

Halusin tietää erityisesti Kremlin valtiaan Vladimir Vladimirovitsh Putinin lapsuudesta Leningradissa. Vladimirin Vladimir-isä oli haavoittanut jalkansa ja melkein menettänyt henkensä taisteluissa Hitlerin saksalaisia vastaan. Perheellä oli pari sodassa menehtynyttä lasta. Vähävarainen perhe eli Leningradin keskustassa pienessä ja hyvin puutteellisessa asunnossa, jonka he joutuivat vielä jakamaan toisen perheen kanssa.

Vuonna 1952 syntynyt Vladimir oli pienikokoinen poika, joka joutui kiusatuksi mutta joka puolusti itseään väkivaltaisesti. Hän halusi ilmoittautua tiedustelupalvelun KGB:n koulutukseen jo 16-vuotiaana. Silloin elettiin vuotta 1968, jolloin Neuvostoliiton ja Varsovan liiton joukot kukistivat verisesti Tshekkoslovakian, jossa pyrittiin ”demokraattiseen sosialismiin”.  Nuoren Putinin mielestä Brezhnev teki oikein kukistaessaan ”kapinan”.

Olin Leningradissa vuonna 1968 opettelemassa Ylen tarpeisiin lisää venäjän kieltä. Olin hyvin vastahakoinen lähtemään tuolloin Tshekkoslovakian nujertamisen aikoihin Neuvostoliittoon. Lähdin kuitenkin ja sain oikean kuvan Neuvostoliiton ”demokratian” tasosta. Ei ole mahdotonta, että olisin kohdannut nuoren Putinin Leningradin keskustassa kulkiessani.

Vladimir Putin ei itse ollut kokenut Leningradin hirvittävän piirityksen aikoja. Mutta hänen lähipiirissään noista tapahtumista kuuli päivittäin. Tuo tilanne varmaankin pani Vladimirin ajattelemaan, että Neuvostoliitto ja erityisesti Pietari oli kokenut toisessa maailmassa vääryyttä. Siksi hän halusi työskennellä turvallisuuspalvelussa KGB:ssä ja ajaa Neuvostoliiton etuja.

Siksi myös Neuvostoliiton hajoaminen oli Putinin mielestä ”historian suurin katastrofi”. Tuon katastrofin korjaamisesta on kysymys, kun Venäjä on hyökännyt Ukrainaan. Hyökkäyksen vaikutukset olivat Putinille kuitenkin varmasti karmea sokki. Venäjä on nyt täydellinen hylkiövaltio, jolla ei ole yhtään ystävää.

Steven Lee Myersin teos kertoo ilmeisen rehellisesti Putinin lapsuudesta ja nuoruudesta Leningradissa. Tiedot perustuvat erittäin monipuolisiin ja luotettaviin lähteisiin. On vaikea kuvitella, että kukaan nykyvenäläinen tutkija uskaltaisi lähestyä julkaisuissaan näin arkaa aihetta.

Putin eli siis lapsuutensa Suomen lähellä Leningradin kaupungissa. Tässä 751-sivuisessa kirjassa ei kyllä mainita mitään Suomesta. Edes Kekkosen tai Koiviston nimiä ei löydy laajasta hakemistosta.

Putin oli kuitenkin Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen vuodesta 1991 Pietarin kaupungin pormestarin Anatoli Sobtshakin neuvonantaja ja apulaispormestari. Tuossa tehtävässä hän vieraili useita kertoja Suomessa, erityisesti Pietarin ystävyyskaupungissa Turussa. Minäkin kävin joskus aikoinani Sobtshakin tiedotustilaisuuksissa. Siellä varmaan näin Putininkin. Kukaan ei kyllä silloin osannut kuvitella, mikä hänestä vielä tulisi.

Kirjassa onkin Lehtikuvan ottama kuva Eduskunnasta, jossa Sobtshak ja Putin vierailivat. Eduskunnassa vierailun isäntänä toimi – Paavo Väyrynen.

Turku on nyttemmin poistanut Vladimir Putinin laatan merimuseo Forum Marinumista. Syynä on Venäjän hyökkäys Ukrainaan. Turku on myös katkaissut ystävyyskaupunkisuhteensa Pietarin kaupunkiin.

Suomi on pieni maa, jossa puhutaan outoa kieltä. Siksi on ymmärrettävää, että Suomi jää kansainvälisessä politiikassa helposti huomaamatta. Jos tästä kirjasta julkaistaan uusi ja ajanmukaistettu painos, presidentti Sauli Niinistöä tuskin voidaan sivuuttaa. Hänhän kävi Ukrainan sodan kiihdyttyä tapaamassa ensin Yhdysvaltain presidenttiä Joe Bidenia ja otti sitten 11.3. puhelun maailman hylkimälle pahikselle Vladimir Putinille.

 

P.S.

Arkkipiispa Vikström jyräsi Putinin jalkapallossa 1994

Ostin 16.3. Iltalehden, jossa on mielenkiintoinen juttu Vladimir Putinista. Hän  pelasi Pietarin apulaispormestarina ystävyyskaupungissa Turussa vuonna 1994 jalkapallo-ottelun. Sen vastustajan joukkuueessa pelasi arkkipiispa John Vikström. Kaiken lisäksi Vikström ja Putin törmäsivät ottelussa ja Putin sai kylkeensä pysyvän vamman. Arkkipiispan joukkue voitti ottelun 2-1.

”Harva on Putinia pysäyttänyt jalkapallokentällä tai muuallakaan. Turussa teimme sen. Enää ei Putinia tönittäisi.” Noin Iltalehden jutun kirjoittaja Anni Saarela kertoo emeritusarkkipiispan sanoneen. https://www.iltalehti.fi/jalkapallo/a/e544d087-78d3-42a0-88a8-bae3afe9842b

Nyt siis kuitenkin kerrotaan, että Putinin muistolaatta on poistettu Turun merimuseosta. Ja kaiken lisäksi Turku on sanonut irti ystävyyskaupunkisuhteensa Pietarin kaupungin kanssa. Niin järeästi mannerlaatat ovat liikkuneet sen jälkeen, kun Putin aloitti 24.2.2022 hyökkäyksen Ukrainaan.

 

ASIASANAT: Putin, Suomi, Ukraina, Venäjä

+3
TimoUotila1
Sitoutumaton Helsinki

Vapaa journalisti, Ylessä vuoteen 2002, nykyään mm. Australian SBS Radion ja ulkosuomalaislehtien avustaja.
Historian loppututkinto Helsingin yliopistosta.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu