Suomen ja Baltian venäjänkielisiä tärkeää kohdella hyvin
Suomen ja Baltian venäjänkielisiä tärkeää kohdella hyvin
Ukrainassa on kuulemma ryhdytty rajoittamaan venäjän kielen käyttöä. Näihin asti Ukrainan ukrainalaiset ovat yleisesti käyttäneet asioidessaan venäjän kieltä. Nyt Ukrainan venäläisetkin ovat vaihtamassa katukielensä ukrainaksi. Ukrainan kielen aikuisopetusta on lisätty ja tehostettu. Se on aiheellista ja tarpeellista.
Tällaisessa kehityksessä on kuitenkin vaaransa. Ei ole oikein eikä järkevää liittää yhteen kieliä, niiden puhujia ja poliittisia suuntauksia. Venäjän puhuminen ei tee ketään putinistiksi. Putinin puuhat eivät saisi saada ketään hylkäämään Dostojevskin kirjoja tai Tshaikovskin musiikkia. Eihän saksankielinen Hitlerkään ole himmentänyt Goethen runoutta tai Beethovenin musiikkia.
Meillä on tällä maapallolla englannin- ja espanjankielisiä demokraattisia valtioita ja surkeita diktatuureja. Kieli ei siis tee kenestäkään demokraattia tai epädemokraattia.
Sen sijaan kielellinen syrjintä voi ajaa ihmisiä toisilleen vihamielisiin kuppikuntiin. Nato-kumppaneina Suomen ja Baltian maiden on syytä kohdella asiallisesti venäjänkielisiä vähemmistöjään.
Jos venäjänkieliset eivät enää julkea käyttää asioidessaan ja kanssakäymisessään omaa äidinkieltään, he helposti jäävät omaan kielelliseen kuplaansa, vieraantuvat valtioidensa enemmistöstä ja alkavat suhtautua siihen vähitellen vihamielisesti.
Tällaista kehitystä osaltaan ehkäisee se, että venäjänkielisellä vähemmistöllä on omakielisiä lehtiä sekä radio- ja tv-ohjelmia, jotka välittävät asuinmaan näkemyksiä. Jos tällaisia tiedotusvälineitä ei ole, venäänkieliset saavat tietonsa vain Kremlin kanavilta.
Tässä mielessä olen hyvin kiitollinen siitä, että Yle ryhtyi tarjoamaan venäjänkielistä palvelua vuonna 1990, jolloin olin tuottajana panemassa sitä alulle.
Olisi todella vaarallista, jos Venäjä ryhtyisi tässä kärjistyneessä tilanteessa käyttämään Suomen ja Baltian venäjänkielisiä politiikkansa tukena eräänlaisena ”viidentenä kolonnana”.
Tällaisen kehityksen torjumiseksi on erinomaista, että Suomen eduskunnan valvomalla Ylellä on luotettava venäjänkielinen ohjelmapalvelu ja erinomaiset nettisivut: https://yle.fi/novosti
ASIASANAT: Kielipalvelut, Venäjä, Venäjänkieliset
Suomessa ja Baltiassa on venäjänkielisiä kohdeltu aina kuten muitakin.
Mitä vielä pitäisi tehdä?
Ilmoita asiaton viesti
> ”Suomessa ja Baltiassa on venäjänkielisiä kohdeltu aina kuten muitakin.
Mitä vielä tehtävä?”
En tarkoita virallista kohtelua. Säännökset ovat pysyneet ennallaan. Tarkoitan ihmisten suhtautumista venäjää puhuviin henkilöihin kaduilla ja baareissa. Olen kuullut heiltä, että vihaisia katseita on tullut, samoin kommentteja ohikulkijoilta. Tuollaiset pienet tapahtumat tuottavat pahaa mieltä ja venäjän kielen käytöstä luopumista.
Ilmoita asiaton viesti
Toisaalta harvat suomalaiset erottavat puhuttua venäjää ukrainasta, joten aika tarkkana pitää olla niiden vihaisten katseiden luomisessa.
Ilmoita asiaton viesti
> ”Toisaalta harvat suomalaiset erottavat puhuttua venäjää ukrainasta, joten aika tarkkana pitää olla niiden vihaisten katseiden luomisessa.”
Suomessa on tosiaan jo jokin verran ukrainalaisia, mutta venäläisiä on paljon enemmän. Suomalaiset eiät tosiaan helposi erota näitä kieliä toisitaan, mutta sama epäluulo saattaa silloin kohdistua ukrainalaisiin. Venäläisten syrjintää voi olla myös vaikkapa työhönotossa.
Baltiassa venäläiset ovat noiden maiden itsenäistymisestä alkaen olleet ”toisen luokan kansalaisia”. Nyt Venäjän Ukrainan-hyökkäyksen jälkeen he ovat ilmeisesti pudonneet ”kolmanteen luokkaan”.
Ilmoita asiaton viesti
”Baltiassa venäläiset ovat noiden maiden itsenäistymisestä alkaen olleet ”toisen luokan kansalaisia”. ”
Baltian maat olivat de facto toisen maailmansodan jälkeen ”Venäjän” miehittämiä alueita, joten likipitäen kaikki venäläiset ovat sinne miehittäjän tuoreeltaan siirtämiä tai heidän suoranaisia jälkeläisiään. Alkuperäiset balttikansat joutuivat miehityksen alla olemaan toisen (tai kolmannen) luokan kansalaisia omassa maassaan aina vuoteen 1990 asti.
En tunne sääliä venäläisten asemaan Baltiassa, sillä heille on kaikesta huolimatta annettu mahdollisuus kansalaisuuteen edellyttäen, että heillä on puhdas rikosrekisteri ja ovat opiskelleet täydellisen kansalliskielen taidon. Venäjälle muuttaminen on aina vaihtoehtona, jos ei viihdy.
Ilmoita asiaton viesti
> ”En tunne sääliä venäläisten asemaan Baltiassa, sillä heille on kaikesta huolimatta annettu mahdollisuus kansalaisuuteen edellyttäen, että heillä on puhdas rikosrekisteri ja ovat opiskelleet täydellisen kansalliskielen taidon. Venäjälle muuttaminen on aina vaihtoehtona, jos ei viihdy.”
Baltian maiden 1900-luun historia oli tosiaankin karmea. Baltteja kyydittiin Neuvostoliittoon ja venäläisiä kärrättiin tilalle. Se oli todella kammottavaa. Mutta demokraattisten valtioiden nykyisyyttä ei voida rakentaa kostoksi entisille vääryyksille. Baltiassa nykyään asuvat venäjänkiliset eivät ole vastuussa siitä, mitä joskus Stalinin kaudella tapahtui.
Jos koston ilmapiiriä pidetään vireillä, venäjänkielinen väestö alkaa ymmärrettävästi etsiä tukea sieltä, missä sitä on saatavilla eli Kremlin suunnalta. Jos heitä väheksytään oman maan tiedotusvälineissä, he ilman muuta etsivät ”omaa totuuttaan” Moskovan suunnalta. Heistä muodostuu jonkinlainen ainakin aluillaan oleva ”viides kolonna”.
Jos venäjän kielestä tulisi virallinen kieli esimerkiksi EU-maissa Virossa ja Latviassa, Venäjällä asuvat venäläisetkin alkaisivat huomata, että venäjän kieli ei välttämättä tarkoita yksinvaltaa ja korruptiota, vaan on myös venäjänkielisiä demokratioita. Se herättäisi myös Venäjän venäläiset oppositioon nykyistä Moskovan kleptokratiadiktatuuria vastaan.
Ilmoita asiaton viesti
Ei niissä maissa koston ilmapiiriin ole pyritty. Vaikka sellainenkin olisi sikäli inhimillistä, että kyse ei ole vain Stalinin ajan kyydityksistä, vaan todellakin aivan 90-luvun alkuun asti tapahtuneesta alkuperäiskansalaisten sorrosta.
70-luvulla Tallinnassa ollessani muuan eestiläinen tuttavani suostui vastahakoisesti tilaamaan minulle taksin osoitteeseensa ja ihmettelin hiukan miksi hän oli niin epäröivä. Taksi tilattiin venäjäksi. Kun astuimme molemmat kadulle taksin tultua, hyvästelimme siinä toisiamme suomeksi. Kun taksikuski kuuli tämän hän alkoi karjua venäjäksi, että ”tehän olette eestiläisiä, ei teikäläisiä taksilla kuljeteta!” Koska minulla oli tietty aikataulu, oli vain pakko nöyrästi oikaista ja vakuuttaa kuski siitä, että olen suomalainen.
Nyt ei kostoa ole vaadittu eikä toteutettu, vaan annetaan mahdollisuus assimiloitua yhteiskuntaan kulttuurisesti ja kielellisesti. Ei Baltian mailla ole mitään syytä antaa miehittäjien tekosten muuttaa niiden historiallista luonnetta.
Ilmoita asiaton viesti
> ”Nyt ei kostoa ole vaadittu eikä toteutettu, vaan annetaan mahdollisuus assimiloitua yhteiskuntaan kulttuurisesti ja kielellisesti. Ei Baltian mailla ole mitään syytä antaa miehittäjien tekosten muuttaa niiden historiallista luonnetta.”
Olet siis sitä mieltä, että Baltian venäjänkieliset olisi ”assimiloitava” maidensa ykköskielen käyttäjiksi. Minusta Suomen malli olisi inhimillisempi. Meillä yläluokka ja virkakunta puhuivat pitkään ruotsia. Tuota vähemmistöä ei ole kuitenkaan ”assimiloitu”, vaan ruotsi on Suomen toinen virallinen kieli.
Venäjän kieli on sitä paitsi laajalti käytetty kieli. Sitä ymmärtävät jotenkin myös ukrainalaiset ja puolalaiset. Se tekisi myös virolaista ja latvialaista EU-demokratiaa tunnetuksi maailman pinta-alaltaan suurimmassa maassa Venäjällä. Sellainen kehitys tekisi toivottavasti Venäjästä vähitellen eurooppalaisen demokratian.
Ilmoita asiaton viesti
Ymmärrät aivan hyvin, että historia ruotsin kieleen Suomessa on aivan erilainen, suorastaan päinvastainen kuin venäjän asema on Baltian maissa.
Nykyinen Suomen alue oli osa Ruotsia, sen itäinen lääni, eivätkä täkäläiset minkäänlaista valtiota tai hallintoa olleet muodostaneet. Valtakunnassa oli vain yksi kieli, jolla viralliset asiat hoidettiin. Siitä riippumatta, että Tukholmassa tiedettiin Österlandin saloseuduilla asustelevan jonkinlaisia metsäläisiä, jotka puhuvat jotain outoa kieltä. Tilanne heihin päin oli suurin piirtein sama kuin saamelaisten asema Suomessa joitakin vuosikymmeniä sitten.
Irtaantuminen Ruotsista Venäjän suuriruhtinaanmaaksi aiheutti kansallisen heräämisen suomalaisten keskuudessa ja vähitellen suomen kieli alkoi saada entistä virallisempaa asemaa. Viimeistään 1900-luvulle tultaessa voidaan sanoa, että suomen kieli oli saavuttanut tasavertaisen aseman ruotsin kanssa. Sen on katsottu riittävän eikä ole ollut mitään erityistä syytä alkaa makuleeraamaan ruotsin kieltä, sitä ainoata entistä virallista kieltä Suomen alueella. Kaksikielisyydellä on siis looginen historia.
Asuuhan Suomessa nytkin kymmeniä tuhansia venäjänkielisiä, mutta edelleenkään ei katsota akuutiksi puheenaiheeksi heidän kielensä virallistamista Suomessa. Kuten ei somalien tai kurdienkaan kohdalla.
Ilmoita asiaton viesti
> ”Ymmärrät aivan hyvin, että historia ruotsin kieleen Suomessa on aivan erilainen, suorastaan päinvastainen kuin venäjän asema on Baltian maissa.”
Ymmärrän kyllä, että Suomea ja Baltiaa ei voi suoraan verrata toisiaan tässä kieliasiassa. Mutta onhan meillä Suomessakin runsaasti ihmisiä ja kokonaisia puolueitakin, jotka eivät hyväksy ruotsin kielen asemaa täällä. Sitä paitsi ruotsinkielisten osuus väestöstä on Suomessa paljon pienempi kuin venäläisten osuus Virossa tai vallakin Latviassa.
Venäjän puhuminen ei tarkoita putinismia. Kyllähän samaa espanjan kieltä puhutaan vaikkapa Kuubassa, Meksikossa ja Argentiinassa.
Ilmoita asiaton viesti
> ”Asuuhan Suomessa nytkin kymmeniä tuhansia venäjänkielisiä, mutta edelleenkään ei katsota akuutiksi puheenaiheeksi heidän kielensä virallistamista Suomessa. Kuten ei somalien tai kurdienkaan kohdalla.”
Venäjänkielisten määrä Suomessa on kyllä vaatimaton Viroon ja vallankin Latviaan verrattuna. Vaikka kielelle ei annettaisikaan virallisen kielen asemaa, sen palveluja olisi pidettävä tärkeinä. Niinpä minusta mm. somalien ja kurdien pitäisi saada yleisradiopalveluja venäjänkielisten malliin. Se auttaisi heidän kunnollista kotoutumistaan ja työllisymistään.
Ilmoita asiaton viesti