Tsaarilla on patsas paraatipaikalla, Leninillä ei edes nimikkopuistoa
Tsaarilla on patsas paraatipaikalla, Leninillä ei edes nimikkopuistoa
Venäjän yksinvaltias Vladimir Putin on lausunut useasti, että Neuvostoliiton romahtaminen oli ”maailmanhistorian suurin katastrofi”. Se riisti Moskovan komennosta Varsovan liiton maat ja myös neuvostotasavallat. Jeltsin ei nimittäin vuonna 1991 huomannut ottaa Gorbatshovin koko valtakuntaa hallintaansa vaan vain Venäjän federaation.
Asioita pohdiskellessaan Putin ja entinen presidentti Medvedev ovat huomanneet, että virheen teki jo Vladimir Lenin, joka järjesti Ukrainalle oman hallinnon ja Suomelle jopa itsenäisyyden Svinhufvudin ja kumppaneiden pyynnöstä 31.12.1917. Ilmankos Leningrad ei ole enää Leningrad vaan Pietari.
Miksi siis Helsingissä pitäisi muuttaa Lenininpuiston nimi Ukrainan murhenäytelmän vuoksi? Leninhän juuri järjesti Ukrainallekin itsehallinnon.
Lenin suostui Suomen itsenäisyyteen
Lenin vietti melkoisia aikoja Suomessa ystäviensä luona tsaareja paossa. Täältä hän lähti veturin lämmittäjäksi naamioituneena ja järjesti Pietarissa vallankumouksen. Ja ennen kaikkea hän se myönsi Suomelle itsenäisyyden vuoden 1917 viimeisenä päivänä. Ei ole mitään perustetta syyttää Leniniä Stalinin rikoksista.
Juuri Lenin ansaitsisi Helsinkiin ilman muuta oman puistonsa. Vaikka emme hyväksykään Leninin talousoppeja, meidän on oltava rehellisiä ja annettava hänelle kiitos Suomen itsenäisyyden tunnustamisesta. On sanottu, että hänellä oli ketunhäntä kainalossa. Mutta niinhän joka ikisellä poliitikolla on päätöksiä tehdessään.
Lenininpuisto sai nimensä jo 53 vuotta sitten. Jos nimistön kuuluu kuvastaa aikakauttaan niin kuin historioitsijat edellyttävät, olemmehan säilyttäneet Helsingin pääkadulla Aleksanteri-keisarin nimen. Ja kuljemmehan me Helsingin paraatipaikalla keisari Aleksanteri II:n patsaan juuressa. Euroopassa tuo keisari tunnetaan Varsovan pyövelinä. Puola oli lännen silmissä silloin samanlaisen murhenäytelmän uhri kuin Ukraina tänään.
Kaiken lisäksi Suomen olohuoneessa Kauppatorilla juodaan kahvia pölkyn päässä kiiltelevän Venäjän vaakunan, kaksipäisen kotkan juuressa. Se poistettiin paikaltaan jo kansalaissodan aikana mutta tuotiin jostain kumman syystä takaisin.
Minun muinainen kouluni Ressu perustettiin vuonna 1891 Vladimirinkadulle. Kiitos Helsingin kaupungin nimistöstä vastaaville, että tuo katu sentään on nykyään Kalevankatu.
Blogeja samasta aihepiiristä:
https://vapaavuoro.uusisuomi.fi/timouotila1/onko-helsinki-pikku-pietari-tsaarin-saappaiden-juuressa/
Kuva: Timo Uotila, akvarelli.
ASIASANAT: Helsinki, Lenin, Tsaarit
Kas kun ei Kerenskin puisto..
https://www.youtube.com/watch?v=-K0BWeJFTY4
Ilmoita asiaton viesti
> ”Kas kun ei Kerenskin puisto..”
Kerenski ei minun tietääkseni luvannut Suomelle itsenäisyyttä. Siinä se.
Ilmoita asiaton viesti
”On sanottu, että hänellä oli ketunhäntä kainalossa.”
Että kumman kannalla Lenin mielestäsi Suomen suhteen oli, itsenäisyyden vai sosialistisen vallankumouksen?
Ilmoita asiaton viesti
Juuri näin – Leninillä & rosvokoplalla oli juuri tuolloin vielä kädet täynnä työtä Venäjänmaalla, vallankumousta seuranneen sisällissodan lopputulos ei ollut vielä kirkossa kuulutettu. Lenin laskelmoi että Suomi ”hoideltaisiin” myöhemmin, mitä Venäjä yrittikin tukiessaan Suomen punakapinaa.
Ilmoita asiaton viesti
> ”Juuri näin – Leninillä & rosvokoplalla oli juuri tuolloin vielä kädet täynnä työtä Venäjänmaalla, vallankumousta seuranneen sisällissodan lopputulos ei ollut vielä kirkossa kuulutettu. Lenin laskelmoi että Suomi ”hoideltaisiin” myöhemmin, mitä Venäjä yrittikin tukiessaan Suomen punakapinaa.”
Suomi pelastautui turvautumalla Saksaan. Jos Saksa olisi voittanut, Suomi olisi saanut saksalaisen kuninkaan. Mutta Yhdysvallat puuttui sotaan, Saksa hävisi ja Suomesta tuli tasavallta. Meillä oli luojan lykkyä ensimmäisessä maailmansodassa.
Ilmoita asiaton viesti
> ”Että kumman kannalla Lenin mielestäsi Suomen suhteen oli, itsenäisyyden vai sosialistisen vallankumouksen?”
Kyllä hän varmaan oli sosialistisen vallankumouksen kannalla. Mutta siitä huolimatta meidän on syytä olla hänelle kiitollisia, että saimme itsenäisyyden. Sen avulla vältyimme primitiivisen neuvostokommunisimin kauhuilta.
Ilmoita asiaton viesti
Kerenski ehdottomasti vastusti Suomen itsenäisyyttä.
Ilmoita asiaton viesti
> ”Kerenski ehdottomasti vastusti Suomen itsenäisyyttä.”
Kerenski tosiaan vastusti Suomen itsenäisyyttä, tsaareista nyt puhumattakaan. Kuitenkin Mannerheim yritti vaikuttaa Venäjän sisällyssodan aikana tsaarinvallan palauttamiseksi. Hänhän oli palvellut tsaareja 30 vuotta.
Ilmoita asiaton viesti
Koulusi Ressu perustettiin vuonna 1891 (ei siis 1991).
Olen suunnilleen samaa mieltä eli V.I.Lenin hengaili niin monessa paikkaa Helsingissä että joku paikka voisi omistaa hänelle. Ei tosin juuri lähelläkään tätä nykyistä Lenininpuistoa milloinkaan.
Itselle on tutuin Leninin oleskelu Oulunkylässä v. 1907 ja sitten toisen kerran myöhemmin. Tarkalleen ottaen Oulunkylä ei ollut Helsinkiä vaan oma kuntansa vielä tuolloin. Itse vietin siellä lapsuuteni ja nuoruuteni. Silloin vielä oli pystyssä se Winstenin neitien täyshoitola Havulinna jossa Lenin piileskeli salanimellä. Talo purettiin joskus 1970 – luvulla. Muistan kun vuonna 1964 Anastas Mikojan porukoineen kävi töllistelemässä taloa mustien autojen letkassa. Mielenkiintoista ajatella että maailman historiaa suunniteltiin tuolla ja kävihän Lev Trotskikin vierailulla myöskin.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Villa_Havulinna_(Oulunkyl%C3%A4)
Ilmoita asiaton viesti
Miten olisi assan kusiputka? Vladimir Iljitšin Suuren helpotuksen muistomerkki.
Ilmoita asiaton viesti
> ”Miten olisi assan kusiputka? Vladimir Iljitšin Suuren helpotuksen muistomerkki.”
Ei huono ehdotus. Leninille siis patsas tai ainakin muistolaatta asemahalliin.
Ilmoita asiaton viesti
Helsingistä hän lähti Pietariin ja piti kuuluisan puheensa suoraan junasta. Muistaakseni Suomi lahjoitti junaa kuljettaneen veturin NL:lle joskus 70-luvun alussa.
Ilmoita asiaton viesti
Ajat ovat muuttuneet, Tampereen Lenin-museokin:
Länsimaiden ainoa Lenin-museo avaa uuden erikoisnäyttelyn: pääosissa Boris Jeltsin ja oligarkkivallan synty – ”Emme ole saaneet ruplarahoitusta, eivätkä näyttelymme todellakaan palvele Kremlin asiaa”
Lenin-museo perustettiin toisen maailmansodan jälkeen Tampereen työväentalolle, jossa Lenin ja Stalin tapasivat toisensa ensimmäisen kerran vuonna 1905. Museo yhdistyi vuonna 2014 Työväenmuseo Werstaan kanssa, minkä jälkeen Werstas uudisti vanhan museon täysin.
Kallio muistuttaa, että Lenin-museo käsittelee nyt itänaapurin historiaa kriittisellä otteella, tuomitsee Venäjän hyökkäyksen ja lahjoittaa jokaisesta museokävijästä euron Ukrainan lapsille ja perheille Unicefin kautta.
https://www.tamperelainen.fi/paikalliset/4532200
Ilmoita asiaton viesti
> ”Lenin-museo käsittelee nyt itänaapurin historiaa kriittisellä otteella, tuomitsee Venäjän hyökkäyksen ja lahjoittaa jokaisesta museokävijästä euron Ukrainan lapsille ja perheille Unicefin kautta.”
https://www.tamperelainen.fi/paikalliset/4532200
Kiitos, Seija, tärkeästä tiedosta. Tampere on oikealla asialla. Ilmankos se on monesti valittu Suomen ykköskaupungiksi. Kun Helsinki poistaa Leninin nimen syrjäiseltä puistoltakin, Tampereen keskustassa on Lenin-museo, joka kaiken lisäksi esittelee Venäjää kriittisessä valossa ja kerää rahaa Ukrainan murhenäytelmän uhreille. Tässä tulevat ylistävät kiitokset Tampereelle!!!
Ilmoita asiaton viesti
Tampereen Työväentalo on historiallinen paikka, siellä Lenin ja Stalin tapasivat toisensa ensimm. kertaa v. 1905.
Lavrovhan jo kirosi Leninin, kun antoi Suomelle itsenäisyyden, sitä suurempi syy häntä muistaa.
Ilmoita asiaton viesti
Niin no, ei se nyt ihan Tampereen keskustassa ole, Hämeenpuiston varrella työväentalossa eikä sitä juuri huomaakaan. Venäläiset turistit siellä kävivät Neuvostoliiton aikana, kulkivat rautatieasemaa vastapäätä olleesta hotellista parijonossa kaupungin läpi, opas edellä ja vahti perässä.
Minun mielestäni sen Helsingin puiston voisi nimetä suunnittelijansa, puutarha-arkkitehti Maj-Lis Rosenbröijerin mukaan.
https://www.mfa.fi/kokoelmat/arkkitehdit/maj-lis-rosenbroijer/
Tämä on på svenska, mutta ainakin jos on puutarhoista kiinnostunut niin kannattaa katsoa: Ohjelma Maj-Lis Rosenbröijeristä, joka oli yksi maamme eturivin arkkitehdeistä ja vaikuttajista puutarhasektorilla.
https://areena.yle.fi/1-50105962
Ilmoita asiaton viesti
> ”Minun mielestäni sen Helsingin puiston voisi nimetä suunnittelijansa, puutarha-arkkitehti Maj-Lis Rosenbröijerin mukaan.”
Tuo puisto voitaisiin hyvin nimittää Rosenbröijerille.
Lenininpuisto voisi olla vaikka Hakaniemessä, jossa Lenin asui ennen vallankumousta peräti poliisimestari Kustaa Rovion luona. Wikipediassa on pitkä lista osoitteita, joissa Lenin on asunut Suomessa 1905-1917. Tässä muutamia vuodelta 1917:
10. elokuuta – 23. syyskuuta 1917 Helsinki.
Sörnäisten rantatie 1 B. Asui poliisimestari Kustaa Rovion luona.
Fredrikinkatu 64. Asui metallityöläisten liittoaktiivin Arthur Useniuksen luona.
Töölönkatu 46. Asui veturinkuljettaja Arthur Blomqvistin luona.
23. tai 24. syyskuuta – lokakuu 1917. Vilkkeenkatu 17 ja Aleksanterinkatu 15 Viipuri.
Asui Työ-lehden päätoimittaja Evert Huttusen sekä lehtimies Juhani Latukan asunnoissa. Palasi lokakuussa Eino Rahjan saattamana Pietariin.
Ilmoita asiaton viesti
> ”Koulusi Ressu perustettiin vuonna 1891 (ei siis 1991).”
Pyydän anteeksi tätä lipsahdustani. Tiedän kyllä tuon vuosiluvun, sillä olin juhlimassa 125-vuotiasta Ressua vuonna 2016, kirjoitin muistelmiakin juhlakirjaan.
Pyydän myös anteeksi, että blogini otsikkoon tuli ensin lyöntivirhe. Olin väsynyt lähettäessäni sen liikkeelle.
Ilmoita asiaton viesti
> ”Itselle on tutuin Leninin oleskelu Oulunkylässä v. 1907 ja sitten toisen kerran myöhemmin. Tarkalleen ottaen Oulunkylä ei ollut Helsinkiä vaan oma kuntansa vielä tuolloin. Itse vietin siellä lapsuuteni ja nuoruuteni. Silloin vielä oli pystyssä se Winstenin neitien täyshoitola Havulinna jossa Lenin piileskeli salanimellä. Talo purettiin joskus 1970 – luvulla. Muistan kun vuonna 1964 Anastas Mikojan porukoineen kävi töllistelemässä taloa mustien autojen letkassa. Mielenkiintoista ajatella että maailman historiaa suunniteltiin tuolla ja kävihän Lev Trotskikin vierailulla myöskin.”
https://fi.wikipedia.org/wiki/Villa_Havulinna_(Oulunkyl%C3%A4)
Kiitos mielenkiintoisista tiedoista. Lenin asui Helsingissä ystäviensä luona myös Hakaniemessä ja Pasilassa. Tampereella hän kävi jo vuonna 1905.
Ilmoita asiaton viesti
Muistaakseni Helsingin poliisipäällikkö vielä piilotteli häntä ohranalta.
Ilmoita asiaton viesti
Tykkäys siitä, että rohkenee esittää valtavirran vastaisen mielipiteen (vaikken siihen välttämättä yhdykään).
Ei kai muuten Putin sentään ”maailmanhistorian suurimmaksi katastrofiksi” ole Neuvostoliiton hajoamista sanonut?
Ilmoita asiaton viesti
> ”Ei kai muuten Putin sentään ”maailmanhistorian suurimmaksi katastrofiksi” ole Neuvostoliiton hajoamista sanonut?”
Putin tarkoittaa koko sitä kehitystä, joka alkoi Berliinin muurin murtumisesta 9.11.1989. Siihen saakka Moskova oli halllinnut koko laajaa Nevostoliittoa ja sen etupiiriä Itä-Saksaa myöten. Putin on isovenäläinen shovinisti.
Ilmoita asiaton viesti
Niin niin. Pointtini oli, että minun tietääkseni Putin on puhunut *viime vuosisadan* suurimmasta *geopoliittisesta* katastrofista.
Ilmoita asiaton viesti
> Vastaus kommenttiin: #144103
”Niin niin. Pointtini oli, että minun tietääkseni Putin on puhunut *viime vuosisadan* suurimmasta *geopoliittisesta* katastrofista.”
Tuota ilmausta hän saattoi käyttää. Käytännössä se tarkoittaa Berliinin muurin murtumisen jälkeistä aikaa.
Ilmoita asiaton viesti
Lenin oli boshevikki, eikä mikään porvarillinen nationalisti. Aatehistoriaa tuntemattomien on usein vaikea ymmärtää, että hän uskoi kommunistiseen vallankumoukseen, eikä pitänyt sen toteutumista pelkästään Venäjällä mitenkään mahdollisena, muu maailma piti saada mukaan. Stalin uskoi nk. sosialismiin yhdessä maassa. Eivät bolshevikit olleet mitään isovenäläisiä imperialisteja, kuten nykyään usein esitetään.
Ilmoita asiaton viesti
Lenin kai sanoi, että jos eräiden kommunistien pintaa raaputtaa, löytää isovenäläisen sovinistin (siis chauvinistin), mistä päätellen aatteiden kannattajat eivät olleet selkeästi erillään.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä, ja hän siis sitä itse vastusti.
Ilmoita asiaton viesti
> ”Lenin kai sanoi, että jos eräiden kommunistien pintaa raaputtaa, löytää isovenäläisen sovinistin (siis chauvinistin), mistä päätellen aatteiden kannattajat eivät olleet selkeästi erillään.”
Tuo oli Leniniltä hyvin sanottu.
Ilmoita asiaton viesti
> ”Lenin oli boshevikki, eikä mikään porvarillinen nationalisti. Aatehistoriaa tuntemattomien on usein vaikea ymmärtää, että hän uskoi kommunistiseen vallankumoukseen, eikä pitänyt sen toteutumista pelkästään Venäjällä mitenkään mahdollisena, muu maailma piti saada mukaan. Stalin uskoi nk. sosialismiin yhdessä maassa. Eivät bolshevikit olleet mitään isovenäläisiä imperialisteja, kuten nykyään usein esitetään.”
Totta. Eivät bolshevikit olleet mitään isovenäläisiä imperialisteja, kuten nykyään usein esitetään. Putin sen sijaan näyttää olevan isovenäläinen sovinisti.
Ilmoita asiaton viesti
Tuntuu lieväti sanottuna omituiselta, että Yhdysvaltain presidentti Joe Biden joutuu tänään 13.7. vaeltelemaan Presidentinlinnan ja Kaupungintalon edustalla Kauppatorilla Venäjän kaksipäisen kotkan alla. Harmittaa, että ”Suomi-neito” Havis Amandakin on remontissa.
Ilmoita asiaton viesti
’Minusta tuo kaksipäinen kotka on oikein hieno historiallinen muistomerkki. Olimmehsn toistasataa vuotta Venäjän tsaarin vallan alla.
Onhan ruotsinvallan ajalta tuhansia muistomerkkejä eri puolilla Suomea.
Teurastaja Lenin, hänen bolsevikkirosvokopla ja seuraajat sen sijaan ei onneksi koskaan saaneet Suomea haltuunsa.
Ilmoita asiaton viesti
> ”Teurastaja Lenin, hänen bolsevikkirosvokopla ja seuraajat sen sijaan ei onneksi koskaan saaneet Suomea haltuunsa.”
Lenin kuoli jo 1924, joten ei hän ehtinyt tehdä yhtä paljon pahaa kuin monet muut johtajat. En ole kuullut Leniniä kutsuttavan teurastajaksi. Sen sijaan Aleksanteri II tunnetaan nimellä Varsovan teurastaja. Siksi puolalaiset turistit kauhistuvan nähdessään hänen patsaansa Senaatinorilla.
Suomen kaupungeista Turussa on paljon muistoja Ruotsin kaudelta, Helsingissä kovin vähän, vaikka Kustaa Vaasa perusti kaupungin.
Itsenäisen Suomen ”pääkaupunki” on Tampere, jossa vierastetaan kuninkaita ja tsaareja. Mannerheimin patsaskin on sijoitttu puskiin kauas keskustasta.
Ilmoita asiaton viesti
Kuulut ilmeisesti niihin jotka ovat menneet ”historian halpaan” – sinulle Lenin lienee se mukava setä Iljitš, älykkö ajattelija.
On se kumma kun historian tuntemus perustuu mielikuviin, ei faktoihin.
Aina kun mainitaan diktaattori, kaikille tulee mieleen ensimmäisenä Hitlerin hirmuteot. Harva mainitsee Stalinin ensimmäiseksi, vielä harvempi ylipäänsä Leninin.
Tiedätkö mikä on keskeisin ero rotalla ja oravalla? No orava on hoitanut markkinointinsa paremmin.
https://www.outono.net/elentir/2020/04/22/lenin-numbers-data-and-images-of-the-crimes-of-the-first-communist-dictator/
Ilmoita asiaton viesti
> ”Kuulut ilmeisesti niihin jotka ovat menneet ”historian halpaan” – sinulle Lenin on ilmeisesti se mukava setä Iljitš, älykkö ajattelija.”
Minulla ei todellakaan ole mitään harhakuvitelmaa siitä, mitä Lenin ja muut diktaattorit ovat tehneet. Karmeaa tarinaa se on. Lenin sattuu nyt kuitenkin olemaan ainoa diktaattori, joka on antanut vihreää valoa Suomen itsenäisyydelle. Se on paljon se. Lenin on myös ainoa diktaattori, jolla oli suuri joukko suomalaisia ystäviä ja tukijoita vuosina 1905-1917. Lenin asui noina vuosina useita kuukausia Suomessa piilossa tsaarinvallalta.
Ilmoita asiaton viesti
”Lenin on myös ainoa diktaattori, jolla oli suuri joukko suomalaisia ystäviä ja tukijoita.”
Luulenpa että Hitlerillä oli määrällisesti paljon enemmän, 1000-kertaisesti enemmän suomalaisia tukijoita 1933-1944.
Tuolloin ei tietysti tiedetty vielä keskitysleireistä eikä juutalaisvainoista.
Hitlerin julkisuuskuva oli pitkälti edistyksellinen, moderni valtionjohtaja.
Tämä käy ilmi paitsi historian kirjoista, monesta proosateoksesta ja matkakuvauksesta. Jopa vasemmistolaiset kirjailijat olivat ”myytyjä”. Lue vaikka Olavi Paavolaisen ”Risti ja hakaristi” ja ”Kolmannen valtakunnan vieraana”, tai Helvi Hämäläisen ”Säädyllinen murhenäytelmä”.
Aitoa aikakaiskuvausta.
Leniniä piilottelivat Suomessa muutama hassu kommunisti. ”Ystäviä” tietysti kertyi sitten enemmän kun Lenin oli jo maannut balsamoituna mausoleumissa 60 vuotta – vasemmistolaisen Suomen myötä.
Ilmoita asiaton viesti
> ”Luulenpa että Hitlerillä oli määrällisesti paljon enemmän, 1000-kertaisesti enemmän suomalaisia tukijoita 1933-1944.”
Tuntuu jotenkin kohtuuttomalta puhua samalla kertaa Hitleristä ja Leninistä.
Tämä koko keskustelu lähti liikkeelle siitä, että valtakunnan paraatipaikalla, jossa ovat juuri koolla Yhdysvaltain presidentti ja pohjoismaiset pääministerit, kuljetaan Venäjän kaksipäisen kotkan alla ja tsaarin patsaan saappaiden juuressa. Samaan aikaan halutaan muuttaa Lenininpuiston nimi, vaikka tuo pikku puisto on kaukana keskustasta eikä siellä ole edes Leninin patsasta.
Kuitenkin Lenin, ei yksikään tsaaresista, lupasi Suomelle itsenäisyyden. Hän muuten myös järjesti Ukrainalle erikoishallinnon. Ja kuitenkin Leniniä ei haluta sietää edes puiston nimessä Ukrainan murhenäytelmän takia.
Leninin patsaita on jo ehditty kärrätä pois paikoiltaan mm. Kotkassa ja Turussa. Tätä entisten keisarien pokkurointia minä en ymmärrä.
Ilmoita asiaton viesti
En osaa antaa arvoa Leninin ”lahjalle”, kun hänellä oli se antaessa pistooli toisessa kädessä selän takana.
Venäjä halusi kaapata Suomen. Kommunistisen Venäjän ja Suomen välillä vallitsi sotatila Tarton rauhaan vuoden 1920 loppuun saakka.
Ilmoita asiaton viesti
En osaa antaa arvoa Leninin ”lahjalle”, kun hänellä oli se antaessa pistooli toisessa kädessä selän takana.
Venäjä halusi kaapata Suomen. Kommunistisen Venäjän ja Suomen välillä vallitsi sotatila Tarton rauhaan vuoden 1920 loppuun saakka.”
Minä kyllä arvostan Leninin ”lahjaa” enemmän kuin tsaarien ”lahjoja”. Kuitenkin tsaarien monumentit seisovat valtakunnan paraatipaikoilla. Leninille ei haluta edes antaa puiston nimeä, vaikka hän vietti pitkiä aikoja Suomessa ystäviensä luona.
Ilmoita asiaton viesti
Lenin osoitteet Suomessa
[15][14]
5. marraskuuta 1905. Vironkatu 7 Helsinki.
Asui Helsingin yliopiston professori Gunnar Castrénin luona.
6. marraskuuta 1905 – 23. tammikuuta 1906. Liisankatu 19. Helsinki.
Asui venäjän kielen lehtori Vladimir Smirnovin luona. Tapaaminen kirjailija Maksim Gorkin kanssa myöhemmin.
12–17. joulukuuta 1905. Hämeenpuisto 28 Tampere.
Osallistui bolševikkien konferenssiin Tampereen työväentalolla.
3–7. marraskuuta 1906. Hämeenpuisto 28 Tampere.
Osallistui 1. yleisvenäläiseen konferenssiin Tampereen työväentalolla.
maaliskuun alku – 20. marraskuuta 1906. Villa Vasa, Kuokkala.
Asui Venäjän sosiaalidemokraattisen työväenpuolueen edeltävän edustajakokouksen neuvottelujen aikana puoluetyöntekijöiden luona.
maalis–huhtikuu 1906. Vuorimiehenkatu 35 Helsinki.
Asui nimellä tohtori Weber sosialistiopiskelijoiden Väinö Hakkilan ja Severi Alanteen luona.
toukokuu 1906. Hanko.
Asui muutaman päivän yleisvenäläisen konferenssin jälkeen salaamistarkoituksessa Hangon satamassa.
6. elokuuta – 21. elokuuta 1906.Viipuri.
Työskenteli Proletari-sanomalehden toimituksessa.
21-23. heinäkuuta 1907. Keskuskatu 33 ja Rautatienkatu 9, Kotka.
Osallistui yleisvenäläiseen konferenssiin Kotkan työväentalolla. Asui kivenveistäjä Vantusen luona.
11. elokuuta 1907. Pikiruukki 5. Viipuri.
Osallistui neuvotteluun, joka koski moskovalaisessa poliisivankilassa kuolleen Nikolai Schmidtin perintöä.
5-12. maaliskuuta 1907. Lastenkodinkatu 5 Helsinki .
Osallistui 3. yleisvenäläiseen konferenssiin.
marraskuu 1907, Kommunlnajakatu 31 Viipuri.
Asui Aleksandr Schliechterin asunnossa Saunalahdessa Viipurissa.
marraskuu 1907, Ylänkötie 8 Oulunkylä Helsinki.
Asui pensionaatti Villa Havulinnassa[16] nimellä tohtori Müller[17](rakennus on purettu).
joulukuu 1907, Puutarhakatu 12. Viipuri.
Asui Valter Borgin talossa ennen muuttoa Tukholmaan.
4. kesäkuuta – 10. heinäkuuta 1917, Neivolaselvennä
Asui Vladimir Bontš-Brujevitšin huvilalla.
elokuu 1917, Jalkalan taajamassa, Kivennavalla[18]
asui Pekka Parviaisen talossa.
7-8. elokuuta 1917, Lahti.
Asui Työmies-lehden kirjeenvaihtajan Akseli Kosken asunnossa.
9-10. elokuuta 1917 K. H. Wiikin katu, Malmi, Helsinki.
Asui yhden yön kansanedustaja K. H. Wiikin huvilassa (rakennus on purettu).
10. elokuuta – 23. syyskuuta 1917 Helsinki.
Sörnäisten rantatie 1 B. Asui poliisimestari Kustaa Rovion luona.
Fredrikinkatu 64. Asui metallityöläisten liittoaktiivin Arthur Useniuksen luona.
Töölönkatu 46. Asui veturinkuljettaja Arthur Blomqvistin luona.
23. tai 24. syyskuuta – lokakuu 1917. Vilkkeenkatu 17 ja Aleksanterinkatu 15 Viipuri.
Asui Työ-lehden päätoimittaja Evert Huttusen sekä lehtimies Juhani Latukan asunnoissa. Palasi lokakuussa Eino Rahjan saattamana Pietariin.
Lenin ei ollut diktaattori. Wikipedian mukaan ”Diktaattori (lat. dictator, ’sanelija’) on johtaja, jolla on diktatuurissa rajaton hallintavalta usein vallananastuksen perusteella.[1] Diktaattorit ovat usein karismaattisia, ja heidän ympärilleen on myös rakennettu johtajakultti. Moni diktaattori on perustanut valtansa tueksi väkivaltakoneiston, jonka avulla he pystyvät valvomaan kansaansa ja vainoamaan vihollisiaan.”
Toki Neuvosto-Venäjä oli diktatuuri, mutta ei Lenin ollut mikään yksinvaltias, vaan yksi johtajista; Trotski, Stalin, Zinovjev, Kamenev, Kollontai…
Ilmoita asiaton viesti
> ”Toki Neuvosto-Venäjä oli diktatuuri, mutta ei Lenin ollut mikään yksinvaltias, vaan yksi johtajista; Trotski, Stalin, Zinovjev, Kamenev, Kollontai…”
Kiitos, Pekka, mielenkiintoisesta tietopaketista. Tuosta muhkeasta listasta näkee, miten tiiviit Leninin suhteet Suomeen olivat. Leninillä ja suomalaisilla oli yhteinen tavoite: päästä eroon tsaarien vallasta.
Ilmoita asiaton viesti
Tampereen Kyttälänkadulla on Leninin yöpymisestä laatta.
https://ekstrat.tampere.fi/ekstrat/taidemuseo/muistomerkit/lenin2.html
Ilmoita asiaton viesti
> Vastaus kommenttiin: #144135
”Tampereen Kyttälänkadulla on Leninin yöpymisestä laatta.”
https://ekstrat.tampere.fi/ekstrat/taidemuseo/muistomerkit/lenin2.html
Kiitos, Seija, mielenkiintoisesta tiedosta. Tampereella siis muistetaan Leniniä tälläkin tavalla. Lieneekö Helsingin Hakaniemessäkin Leninin asuinpaikasta kertova laatta?
Ilmoita asiaton viesti
Tampereella kerrottiin että venäläisiä turisteja vietiin valokuvaamaan Kyttälän purettaviksi määrättyjä puutaloja, kaipa katsomaan sitä laattaakin.
Helsingin Sörkässä tämän mukaan on laatta
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_V._I._Leninin_patsaista_ja_muistomerkeist%C3%A4_Suomessa
Ilmoita asiaton viesti
> ”Tampereella kerrottiin että venäläisiä turisteja vietiin valokuvaamaan Kyttälän purettaviksi määrättyjä puutaloja, kaipa katsomaan sitä laattaakin.
Helsingin Sörkässä tämän mukaan on laatta”
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_V._I._Leninin_patsaista_ja_muistomerkeist%C3%A4
Kiitos, Seija, erittäin mielenkiintoisista tiedoista. Tämäkin kertoo sitä, miten paljon Leninillä oli suhteita Suomeen.
Ilmoita asiaton viesti
”Tämäkin kertoo sitä, miten paljon Leninillä oli suhteita Suomeen.”
Kiinnostus sen sijaan on lopahtanut – muistelin että Tampereen Lenin-museo oli jossain vaiheessa konkurssin partaalla ja Wikipediasta löytyi tämä:
Moskovan Lenin-keskusmuseon suljettua ovensa 1993 Tampereen museo jäi maailman viimeiseksi säännöllisesti toimivaksi Lenin-museoksi. Myös Tampereen museon kävijämäärät romahtivat ja se joutui lakkautusuhan alle; Helsingin Lenin-muistohuone suljettiin 1995.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Lenin-museo
– Ans kattoo toimiiko neuvostoturistien jäljiltä uudistettuna, tukineen Ukrainalle.
PS. Wikipediassa on myös virtuaalikierros vanhaan Lenin-museoon
https://www.virtualtampere.com/lenin-museo
Ilmoita asiaton viesti
> ”Kiinnostus sen sijaan on lopahtanut – muistelin että Tampereen Lenin-museo oli jossain vaiheessa konkurssin partaalla ja Wikipediasta löytyi tämä:”
Kiitos, Seija, tosi kiinnostavista linkeistä. Lenin-museosa on kuulemma nyt näyttely, jossa kerrotaan kriittisesti oligarkkien Venäjästä. Suomi-Venäjä-Seura on Venäjällä julistettu vaaralliseksi ulkomaiseksi agentiksi.
Ilmoita asiaton viesti
” Suomi-Venäjä-Seura on Venäjällä julistettu vaaralliseksi ulkomaiseksi agentiksi.”
Jopas oli uutinen. Siihen olisi kommentti, mutta kun Vapaavuorossa politiikka ei ole suotavaa:)
Ilmoita asiaton viesti
> Vastaus kommenttiin: #144158
” Suomi-Venäjä-Seura on Venäjällä julistettu vaaralliseksi ulkomaiseksi agentiksi.”
”Jopas oli uutinen. Siihen olisi kommentti, mutta kun Vapaavuorossa politiikka ei ole suotavaa:)”
Kulttuuriahan tämä vain on, tarkemmin sanottuna kulttuurihistoriaa, melkein kulttuuripolitiikkaa…
Ilmoita asiaton viesti
Olkoon menneeksi, tuli nääs mieleen mikä puolue on dominoinut puheenjohtajuutta.
Vanhalle tamperelaiselle on kuitenkin jäänyt mieleen ne neukkujen parijonoletkat kävelemässä Hämeenkadulla ”pyhiinvaellusmatkalla” Lenin-museoon.
Ikäni mä muistan niistä jonoista nuorena näkemäni tantan, jolla oli päässään kulunut tekoturkismyssy, lyllerön vartalonsa yllä liian kireä ja liian lyhyt ruskea tyköistuva ulsteri ja jalassaan tamperelaisittain sanottuna karseet, pohkeista kireät talvisaappaat. – Siinäkin valkeni että itänaapurissa ei mennyt niin kuin Näin naapurissa.
Ilmoita asiaton viesti
> ”Siinäkin valkeni että itänaapurissa ei mennyt niin kuin Näin naapurissa.”
Minä taas jouduin tutustumaan Neuvostoliiton arkeen Ylessä tapaillessani neuvostoliittolaisia journalisteja ja pannessani tuottajana alulle Ylen venäjänkielisiä lähetyksiä vuodesta 1990. Nykyään nuo lähetykset tarjoavat päivittäin suomalaista näkökulmaa venäjän kielellä joka päivä klo 16:50 Yle tv 1:ssä.
Ilmoita asiaton viesti
NL:ssa sanottiin, että Lenin ei ollut tiedemies – tiedemies olisi kokeillut teorioitaan ensin rottiin.
Ilmoita asiaton viesti
> ”NL:ssa sanottiin, että Lenin ei ollut tiedemies – tiedemies olisi kokeillut teorioitaan ensin rottiin.”
Kyllä sen noinkin voi sanoa. Meidän kannaltamme oli hyvä, että hän suostui Suomen itsenäistymiseen. Se pelasti meidät hänen ihmiskokeiltaan. Kiitos siitä hänelle.
Ilmoita asiaton viesti
Olen kuullut, että Venäjän valtion tarina on ollut kautta aikojen pyrkiä alistamaan kaikki naapuruskansat sen hallinnan alle. Liekö ajatus jo vanhempi kuin Iivana Julma?
Ilmoita asiaton viesti
> ”Olen kuullut, että Venäjän valtion tarina on ollut kautta aikojen pyrkiä alistamaan kaikki naapuruskansat sen hallinnan alle. Liekö ajatus jo vanhempi kuin Iivana Julma?”
Useimmat Venäjän johtajat ovat olleet isovenäläisiä sovinisteja. Poikkeus oli Lenin, jota Putin ja Medvedev ovat moittineet itsenäisyyden myöntämisestä Suomelle ja itsehallinnon myöntämisestä Ukrainalle.
Ilmoita asiaton viesti
Jos tsaarin patsaalla viitataan Senaatintorin Aleksanteri II:n patsaaseen, se on juuri oikealla paikalla. Patsaanhan pystyttivät suomalaismieliset isänmaalliset tahot vastatoimena sortopolitiikalle ja venäläistämiselle, ja se oli sortovuosien mielenosoitusten näyttämö.
Varmasti Suomen väärinymmärretyimpiä patsaita.
Kuvan Keisarinnankiven taas poisti venäläinen sotaväki vallankumouksen jälkeen. Suomi tarkisti erikseen Neuvostoliitolta, että näillä ei ole mitään patsaan uudelleen pystytystä vastaan.
Ilmoita asiaton viesti
> ”Jos tsaarin patsaalla viitataan Senaatintorin Aleksanteri II:n patsaaseen, se on juuri oikealla paikalla. Patsaanhan pystyttivät suomalaismieliset isänmaalliset tahot vastatoimena sortopolitiikalle ja venäläistämiselle, ja se oli sortovuosien mielenosoitusten näyttämö.
Varmasti Suomen väärinymmärretyimpiä patsaita.”
Aleksanteri II:n patsas paljastettiin Helsinkiin tosiaankin vuonna 1894 kiitoksena tsaarille, joka oli antanut Suomelle takaisin valtiopäivät ja oman rahan. Se oli samalla näpäytys seuraaville tsaareille, jotka olivat aloittaneet venäläistämispolitiikan.
Ikävä kyllä Aleksanteri II:lla on toisenlainen maine Euroopassa, jossa hänet muistetaan Puolan kapinan kukistajana ja Varsovan pyövelinä. Suomalaisten on vaikea selittää paikalla kulkeville ulkomaalaisille turisteille, että Aleksanteri II olikin ”hyvä mies”.
Ilmoita asiaton viesti
Joo ymmärrän tuon. Siinä pitäisi olla jokin kyltti selostamassa.
Ilmoita asiaton viesti
> ”Kuvan Keisarinnankiven taas poisti venäläinen sotaväki vallankumouksen jälkeen. Suomi tarkisti erikseen Neuvostoliitolta, että näillä ei ole mitään patsaan uudelleen pystytystä vastaan.”
Mitä ihmeen syytä suomalaisilla oli pystyttää uudelleen tuota patsasta
enää vallankumuksen jälkeen, kun Suomesta oli tullut itsenäinen valtio?
Ilmoita asiaton viesti
”emme hyväksykään Leninin talousoppeja, meidän on oltava rehellisiä ja
annettava hänelle kiitos Suomen itsenäisyyden tunnustamisesta”
Typerä ehdotus. Ei mitään Lenin- tai Stalin-muistomerkkejä Suomeen.
Lenin ”antoi” Suomelle itsenäisyyden, koska ei siinä tilanteessa
muuta voinut. Stalin kyllä yritti ottaa tosissaan Suomen itsenäisyyden
pois, mutta ei kyennyt siihen. ”Antoihan” Lenin itsenäisyyden Ukrainallekin.
Ja se siitä, piste!
Ilmoita asiaton viesti
> ”Lenin ”antoi” Suomelle itsenäisyyden, koska ei siinä tilanteessa
muuta voinut. Stalin kyllä yritti ottaa tosissaan Suomen itsenäisyyden
pois, mutta ei kyennyt siihen. ”Antoihan” Lenin itsenäisyyden Ukrainallekin.
Ja se siitä, piste!”
Kiitos kommentista. Lenin tosiaan suostui Suomen itsenäisyyteen 31.12.1917 neuvoteltuaan Svinhufvudin kanssa. Kiitos ja kunnia siitä Leninille, jolla oli joukko ystäviä Suomessa. Lenin oli yhtä tuskastunut Venäjän tsaarinvaltaan kuin hänen suomalaiset ystävänsä, kun he kävelivät Helsingin Kauppatorilla kaksipäisen kotkan siipien alla. .
Ilmoita asiaton viesti
”Kiitos ja kunnia siitä Leninille, jolla oli joukko ystäviä Suomessa.”
Luuletko ukrainalaisten kiittävän Leniniä itsenäisyydestä.
Leninille ei kuulu mitään kiitosta ja kunniaa Suomesta. Leninillä ei ollut ystäviä Suomessa, oli vaan joukko suomalaisia vallankumouksellisiä ja rikollisia.
Tätä Leninin osoittamaa ystävyyttä Suomelle on jauhettu suomalaisiin
kalloihin koko Jatkosodan jälkeisen ajan ja sentakia Suomessa on paljon ns. ”hyödyllisiä idiootteja”. Kuulutko tähän joukkoon?
Lenin aloitti punaisen terrorin Venäjällä, jota Stalin jatkoi. Ruumiskasaan saatiin 30 – 40 miljoonaa ruumista. Kenelle kuuluu kiitos ja kunnia tästä?
Ilmoita asiaton viesti
> ”Luuletko ukrainalaisten kiittävän Leniniä itsenäisyydestä.”
En vain luule vaan tiedän ukrainalaisten olevan kiitollisia Leninille, jonka vaikutuksesta Ukrainasta tuli lopulta Neuvostoliiton osavaltio eikä osa Moskovasta hallittua ”äiti-Venäjää”.
Ilmoita asiaton viesti
Taidat olla toiselta planeetalta.
Ukrainalaiset kiittivät Stalinina, että tappoi miljooinia nälkään(!).
Eikä tämä viimenen teurastus ole vielä edes ohi.
Ilmoita asiaton viesti
> ”Ukrainalaiset kiittivät Stalinina, että tappoi miljooinia nälkään(!).
Eikä tämä viimenen teurastus ole vielä edes ohi.”
Ukrainan nälkäkuolemat tapahtuivat paljon Leninin kuoleman jälkeen. Minusta on täysin kohtuutonta syyttää Leniniä siitä, mitä hirmuhallitsija Stalin teki.
Ilmoita asiaton viesti
Lenin olisi voinut antaa Ukrainan olla itsenäinen
ja yksikään ei olisi kuollut siellä nälkään.
Ilmoita asiaton viesti
> ”Leninille ei kuulu mitään kiitosta ja kunniaa Suomesta. Leninillä ei ollut ystäviä Suomessa, oli vaan joukko suomalaisia vallankumouksellisiä ja rikollisia.”
Leninillä oli todella kymmeniä ystäviä Suomessa vuosilta 1905-1917, jolloin hän oleskeli useita kuukausia Suomessa ja suunnitteli yhdessä suomalaisten kanssa tsaarin vallan lopettamista.
Ilmoita asiaton viesti
> ”Tätä Leninin osoittamaa ystävyyttä Suomelle on jauhettu suomalaisiin
kalloihin koko Jatkosodan jälkeisen ajan ja sentakia Suomessa on paljon ns. ”hyödyllisiä idiootteja”. Kuulutko tähän joukkoon?”
Leniniä on tosiaan joissakin piireissä jumaloitu. Minä en kuulu niihin piireihin alkuunkaan. Historian faktoja tutkittuani olen vain tullut siihen tulokseen, että Leninin Suomen itsenäisyyden tunnustamisella oli suuri myönteinen merkitys Suomen kehitykselle.
Ilmoita asiaton viesti
Olis ollut parempi, että bolsut eivät olisi koskaan päässeet
valtaan.
Ilmoita asiaton viesti
> ”Olis ollut parempi, että bolsut eivät olisi koskaan päässeet
valtaan.”
Olisi ilman muuta ollut parempi, että Venäjästä olisi tullut oikea demokratia. Tsaarien valta sen sijaan olisi pitänyt saada kumotuksi. Bolshevikeille sentään kiitos siitä, että Suomi sai itsenäisyyden. Miten olisi käynyt, jos tsaarit olisivat vain jatkaneet venäläistämispolitiikkaa? Ei siinä tuntunut mahdolliselta itsenäistyä.
Ilmoita asiaton viesti
> ”Lenin aloitti punaisen terrorin Venäjällä, jota Stalin jatkoi. Ruumiskasaan saatiin 30 – 40 miljoonaa ruumista. Kenelle kuuluu kiitos ja kunnia tästä?”
Sisällissodissa tulee melkein aina kammottava määrä uhreja. Niin Venäjälläkin.
Ilmoita asiaton viesti
Leninillä, Troskilla ja Stalinilla olisi ollut tilaisuus tehdä 1917-1922 Venjästä moderni demokratia.
Ilmoita asiaton viesti
> ”Leninillä, Troskilla ja Stalinilla olisi ollut tilaisuus tehdä 1917-1922 Venjästä moderni demokratia.”
Kiitos. Tästä olen täsmälleen samaa mieltä.
Ilmoita asiaton viesti
Yksi asia minua ihmetyttää kovasti tässä keskustelussa. Väittelemme kiivaasti siitä, voiko jokin Helsingin syrjäinen puistikko saada Leninin nimen. Samaan aikaan kukaan ei välitä siitä, että Venäjän kaksipäinen vaakunakotka seisoo korkean pylvään päässä Presidentinlinnan edustalla Kauppatorilla ja keisari Aleksanteri II:n patsas hallitsee valtakunnan ykkösparaatipaikkaa Senaatintoria. Lisäksi Helsingin pääkatu Aleksanterinkatu on saanut nimensä tsaarilta.
Olisiko siis vain hyvä, jos olisimme jatkaneet tsaarien alamaisina? Miksi emme voi kiittää Leniniä edes siitä, että hän ensimmäisenä Venäjän hallitsijana tunnusti Suomen itsenäisyyden?
Ilmoita asiaton viesti