YLE 95 vuotta demokratian, sananvapauden ja kulttuurin asialla
YLE 95 vuotta demokratian, sananvapauden ja kulttuurin asialla
YLE on 9.9.2021 palvellut suomalaisia 95 vuotta. Onnea YLElle ja onnea Suomelle!
YLE on julkisen vallan yleisradioyhtiö, jollainen kuuluisi olla jokaisella demokraattisella sivistysvaltiolla. Sellainen on Britannian BBC. Sellaisia on useimmilla läntisen Euroopan valtioilla ja Australialla. Mutta sellaista ei ole Yhdysvalloilla, jossa radio ja televisio toimivat kaupallisella pohjalla.
YLEn kaltaiset yleisradioyhtiöt eivät ole riippuvaisia mainostuloista. Niiden toiminta rahoitetaan verotuksella. Ne eivät myöskään voi toimia minkään yksittäisen mielipidesuuntauksen asianajajina, koska niitä valvotaan parlamentaarisesti. YLEn hallintoneuvostossa ovat kaikki puolueet edustettuina suuruutensa suhteessa. YLE ei siis ole myöskään istuvan hallituksen äänitorvi. sillä se välittää myös oppositiopuolueiden näkemyksiä. YLE on siten oleellinen osa sananvapautta.
YLEn ensimmäinen radiolähetys oli 9.9.1926. O.Y. Suomen Yleisradion lähetyksen kuulutti oopperalaulaja Alexis af Enehjelm. Sen jälkeen uuden laitoksen väliaikaiseksi toimitusjohtajaksi valittu L.M. Viherjuuri puhui. Tuo Viherjuuri (1885-1957) oli Suomen Kuvalehden päätoimittaja 1918-1936. Hän oli innokas radioamatööri ja Langaton-nimisen radiolehden päätoimittaja. Hän myös perusti Radiokuuntelija-lehden 1936. YLEllä ja hienolla kulttuurilehdellä Suomen Kuvalehdellä on siis tavallaan yhteiset juuret.
Tuo YLE on minulle tärkeä siksikin, että työskentelin siellä yli 35 vuotta. Valmistin siellä puolisen vuosisataa sitten Suomi-raportteja ulkomailla kuunneltaviksi. Silloin ohjelmat lähtivät lyhytaalloilla kiertämään maailmaa ja tavoittivat tavalla tai toisella jopa Australian kuulijoita kaukana eteläisellä pallonpuoliskolla. Sain sieltä postia kuuntelijoilta. Eräät tulivat jopa vierailemaan Ylen studioilla. Sain ystäviä loppuiäksi. Siitä tämä minun Australia-innostukseni lähti liikkeelle.
Otin virkavapaata ja vietin 1980-luvulla kolmisen vuotta Australiassa. Sen jälkeen kävin siellä vielä joitakin kertoja ohjelmantekomatkoilla. Noin 30 vuotta sitten aloitin myös Australian SBS-radion Suomi-raporttien valmistamisen. Nykyään noita radiolähetyksiä voi kuunnella digitekniikalla vaivattomasti kaikkialla maailmassa. Suomenkielistä lähetystä toimittaa Sydneyssä Karl Mattas. Tuoreimman lähetyksen voi kuunnella tästä: https://www.sbs.com.au/language/finnish?language=fi
SBS-radiolla on myös Facebook-sivut: https://www.facebook.com/sbs.finnish?fref=ts
YLE aloitti 95-vuotiaana Kielikoulun maahanmuuttajille!
Olen kertonut YLEn väelle Australian SBS-radion toiminnasta, joka sekä edistää erikielisten maahanmuuttajien kotoutumista että vie Australia-tietoa maailmalle. Samaa olen suositellut YLElle. Ja suureksi ilokseni huomaan, että YLE on ottanut askeleen tähän suuntaan. On aloitettu Kielikoulu-palvelu:
Yle Kielikoulu – Yle Språkskolan on palvelu, jossa voit opiskella suomea tai ruotsia katselemalla Ylen videosisältöjä sovelluksessa tai selaimella.
Palvelu on suunnattu erityisesti maahanmuuttajille ja muille suomen- ja ruotsin kielen oppijoille.
Lataa sovellus:
Opiskele selaimella:
kielikoulu.yle.fi sprakskolan.yle.fi
Kuinka Yle Kielikoulu toimii?
Yle Kielikoulussa voit katsella Ylen suomen- ja ruotsinkielisiä ohjelmia ohjelmatekstitysten kanssa. Jos ohjelmassa on sana, jonka merkitystä et ymmärrä, saat sanaa klikkaamalla esiin tukikäännöksen valitsemallasi kielellä.
Mille kielille saan käännöksiä?
Suomenkielisiin tekstityksiin saat tukikäännökset 13 eri kielellä: arabia, englanti, kiina, kurdi, persia, puola, ruotsi, thai, turkki, somali, venäjä, vietnam ja viro.
Ruotsinkielisiin tekstityksiin saat tukikäännökset 25 eri kielellä: albania, amhara, arabia, azeri, bosnia, bulgaria, englanti, espanja, kreikka, kroatia, kurdi (arabialainen ja latinalainen kirjoitusasu), mandariinikiina, paštu, persia, puola, ranska, romania, saksa, serbia (kyrillinen ja latinalainen kirjoitusasu), somali, suomi, thai, tigrinja, turkki ja venäjä.
Millä kielillä voin käyttää palvelua?
Selaimessa voit valita Yle Kielikoulun käyttöjärjestelmän kieleksi suomen, ruotsin, englanniin, arabian, somalin tai venäjän. Mobiilisovelluksissa Yle Kielikoulun käyttöjärjestelmän kieli määräytyy oman puhelimesi kielen mukaan. https://yle.fi/aihe/kielikoulu-sprakskolan
ASIASANAT: Maahanmuuttajat, Sananvapaus. YLE
YLE Radio 1:n journalisti Jari Aula kommentoi kertomalla, että radio-ohjelmatoiminta Suomessa ei alkanut 9.9.1926 vaan jo aikaisemmin. Totta on, että meillä oli eräitä radioamatöörien lähetyksiä jo aikaisemmin. Mutta 9.9.1926 aloitti Oy Suomen Yleisradio Ab, josta kehittyi tämä Suomen parlamentaarinen, demokraattinen radiotoiminta.
Ilmoita asiaton viesti
”Suomen parlamentaarinen, demokraattinen radiotoiminta.”
YLEn toiminta ei ole aina ollut ”parlamentaarista eikä demokraattista”.
Heti Jatkosodan loputtua kommunistit kaappasivat Yleisradion ja myöhemmin TVn haluunsa ja niistä tuli paljolti heidän äänitorvi, joka ei suinkaan aina ollut ”parlametaarista eikä demokraattista.” Muistan 60- ja 70-luvuilta (kun vielä asuin Suomesa) kuinka raikeää propagandaa sieltä tuli – sitä ei aina edes viitsinut kuunnella.
Luin juuri uudelleeen Erkki Tuomiojan kirjan isoäidistään Hella Vuolijoesta. Hella sait kenkää Radiosta juuri politikoinnin vuoksi.
Ilmoita asiaton viesti
Hella Wuolijoesta kertovassa elokuvassa politikointi näkyi selvästi. Ei Hella itse siitä varmaan ole samalla tavalla tuolloin tiennyt.
Blogistin tapaan pidän Yleisradiota tärkeänä suomalaisten omana tiedotuskeskuksena, ja on tärkeää mm. työpaikkademokratian avulla pitää laitos monipuolisena näkemyksiltään. Mediatoiminnassa kuuluu antaa ääni myös vastapuolelle, mutta on hyväksi kunnioittaa nykyään vallitsevaa yhteiskuntarauhaa ja välttää kovin räväköiden mielipiteiden suosimista.
Ilmoita asiaton viesti
”Mediatoiminnassa kuuluu antaa ääni myös vastapuolelle, mutta on hyväksi kunnioittaa nykyään vallitsevaa yhteiskuntarauhaa ja välttää kovin räväköiden mielipiteiden suosimista.”
Olen samaa mieltä. YLEn kuuluu olla alusta, jossa erilaiset mielipiteet saavat temmeltää. Mutta vihapuhetta ja maalittamista ei tule sallia. On hyvä, että maassa on myös erillisille näkemyksille omistautuneita tiedotusvälineitä, mutta YLEn tulee tarjota mahdollisuus erilaisten käsitysten kilvoittelulle.
Ilmoita asiaton viesti
”Heti Jatkosodan loputtua kommunistit kaappasivat Yleisradion ja myöhemmin TVn haluunsa ja niistä tuli paljolti heidän äänitorvi, joka ei suinkaan aina ollut ”parlametaarista eikä demokraattista.”
Kun puhutaan sodanjälkeisestä Yleisradiosta, kannattaa verrata sitä sodanaikaiseen Yleisradioon. Muutos oli todella suuri. Mutta niin oli Suomen politiikan käännöskin 180 astetta. Syksyyn 1944 oli taiteltu Hitlerin puolella, Lapin sodassa Hitleriä vastaan.
Lopulta Hella Vuolijoki sai ”parlamentaariset potkut”. Eikö se ole demokratiaa?
Ilmoita asiaton viesti
”YLE 95 vuotta demokratian, sananvapauden ja kulttuurin asialla”
– Hella Vuolijoen pyynnöstä muotoillaan otsikko uudelleen:
”YLE 95 vuotta sananvapauden, kulttuurin sekä demokratian tai kansandemokratian asialla”
Ilmoita asiaton viesti
”YLE 95 vuotta sananvapauden, kulttuurin sekä demokratian tai kansandemokratian asialla”
Kansandemokratian asialla YLE oli korkeintaan Hella Wuolijoen kaudella. Ja Hella sai potkut. Yksikään muu YLEn pää- tai toimitusjohtajista ei ole tullut äärivasemmalta. Mutta YLEn ohjelmissa myös vasemmistolaisten näkökantojen pitää päästä esille. YLE toimii eduskunnan valvonnassa. Siellä myös vasemmistolla on edustajia.
Ilmoita asiaton viesti
”Yksikään muu YLEn pää- tai toimitusjohtajista ei ole tullut äärivasemmalta.”
Entäs ’kulttuurivaikuttajat’ Eino S Repo ja Erkki Raatikainen?
Turha puolustaa YLEä, kyllä se on ollut punainen-YLE vuodesta 1944. Onhan siellä ollut paljon hyvääkin, mutta kun tilanne oli se mikä oli, on ymmärrettävää että kommunisti propagandaa tuli tuutin tyäydeltä. Nyt tarjontaa on muiltakin kanavilta.
On ihailtavaa ettei se mennyt kansaan sen syvemmälle. Vallankumoukselta vältyttiin.
Ilmoita asiaton viesti
”Entäs ’kulttuurivaikuttajat’ Eino S Repo ja Erkki Raatikainen?”
En nyt pitäisi äärivasemmistolaisena kumpaakaan. Repo tuli UKK:n lähipiiristä ja Raatikainen oli mm. demarien puoluesihteeri.
Ilmoita asiaton viesti
Raatikainen oli demari, joka kävi Moskovassa haukkumassa tovereitaan YLEssä, ts pas… omaan pesään. Mitäh?
Ilmoita asiaton viesti
”Raatikainen oli demari, joka kävi Moskovassa haukkumassa tovereitaan YLEssä, ts pas… omaan pesään. Mitäh?”
Enpä tuosta Raatikaisen Moskovan-matkailusta osaa sanoa, mutta kyllä YLEn ohjelmissa sai varsin vapaasti kertoa asioista eri näkökannoilta. Ei pääjohtaja ollut diktaattori, vaan toimintaa valvoi parlamentti. Suomella oli kyllä yya-sopimus Neuvostoliiton kanssa, joka kieltämättä asetti erinäisiä rajoituksia. Mutta vuoden 1975 Etyk-kokouksesta pääsi vallalle ”Helsingin henki”, joka omalta osaltaan johti Berliinin muurin murtumiseen v. 1989..
Ilmoita asiaton viesti
Yhdysvalloissa on oma yleisradionsa, PBS.
Vaikka sen rooli tuntuu näkymättömältä kaupallisen median puristuksissa, ainakin Wikipedian mukaan sillä olisi 65 miljoonaa viikottaista seuraajaa:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Public_Broadcasting_Service
Ilmoita asiaton viesti
”Yhdysvalloissa on oma yleisradionsa, PBS.”
On totta, että PBS on julkisen vallan yleisradioyhtiö. Mutta Yhdysvalloissa sen merkity kaupallisten yhtiöiden rinnalla on niin merkityksetön, että amerikkalaisten mielipiteenmuodostus tapahtuu melkein yksinomaan mainosrahalla toimivien radio- ja tv-asemien kautta.
Ilmoita asiaton viesti
Ööh? Niin.
Puutuin vain tuohon ”Mutta sellaista ei ole Yhdysvalloilla, jossa radio ja televisio toimivat kaupallisella pohjalla”.
Ilmoita asiaton viesti
”Puutuin vain tuohon ”Mutta sellaista ei ole Yhdysvalloilla, jossa radio ja televisio toimivat kaupallisella pohjalla”.
Kiitos huomautuksestasi. Se oli aivan paikallaan. On liioiteltua kuvailla Yhdysvaltoja ”epädemokratiaksi”, kun siellä kuitenkin on tällaista ei-kaupallista yleisradiotoimintaa. Voi vain sanoa, että Yhdysvalloissa usein raha menee tasa-arvoisten palvelujen edelle, niin kuin tässäkin.
Ilmoita asiaton viesti
”PBS kaupallisten yhtiöiden rinnalla on niin merkityksetön”
Minä saan uutiseni joka päivä PBSn sekä radio, että TV kanavilta.
PBS on melkein ainoa paikka, jonka uutisiin voi vielä uskoa.
Ilmoita asiaton viesti
”PBS on melkein ainoa paikka, jonka uutisiin voi vielä uskoa.”
On surullista, etteivät amerikkalaiset ole tottuneet seuraamaan maan parasta, tasapuolisinta ja luotettavinta uutislähdettä vaan ovat tottuneet kaupallisten kanavien hömppään ja valeuutisiin. Niinpä he erehtyivtä valitsemaan presidentiksi jonkun Trumpin.
Ilmoita asiaton viesti
No joo, olihan Suomessakin Talja Halonen.
Ilmoita asiaton viesti
”No joo, olihan Suomessakin Talja Halonen.”
En nyt millään muotoa panisi samaan kastiin Trumpia ja Halosta.
Ilmoita asiaton viesti
Kus..päitä molemmat.
Ilmoita asiaton viesti
”Kus..päitä molemmat.”
Minusta vain toinen. Se, jota ei valittu uudelleen.
Ilmoita asiaton viesti
Kielivähemmistöjen ja maahanmuuttajien palvelu on oleellinen osa julkisen vallan yleisradiotoimintaa. Siksi on paikallaan, että YLE varmistaa kunnollisen ohjelmatarjonnan toisella virallisella kielellä ruotsiksi. Saamenkielinen palvelu on kyllä melko heiveröistä.
Myös maahanmuuttajakielten palvelu on oleellinen osa YLEn toimintaa. Siihen ei juuri löydy mainosrahoja. Olen ylpeä siitä, että olin vuodesta 1990 panemassa tuottajana alulle YLEn venäjänkielisiä lähetyksiä. Niillä palveltiin venäläisten maahanmuuttajien ohella myös inkerinsuomalaisia paluumuuttajia, joiden ensimmäinen kieli venäjä ja joita 1990-luvulla saapui runsaasti Suomeen.
Venäjänkieliset lähetykset ovat myös korvaamattoman arvokkaita välittäessään Suomen näkökulmaa venäjäksi. Niitähän voi kuunnella myös suuressa Venäjänmaassa. Muuten venäjänkieliset olisivat vain Kremlin näkemysten varassa. YLEn venäjänkielisillä lähtyksillä on myös erinomaiset nettisivut, jotka jakavat Suomen näkökulmaa venäjänkieliseen maailmaan: https://yle.fi/uutiset/osasto/novosti/
Tähän suuriarvoiseen työhön mainosrahoja tuskin löytyisi.
Ilmoita asiaton viesti
Suomi tarvitsisi välttämättä radio ja/tai tv-ohjelmia myös muilla maahanmuuttajakielillä kuin venäjäksi. Se auttaisi oleellisesti mahanmuuttajia perehtymään Suomen elämäntapaan ja kulttuuriin ja nopeuttaisi kotoutumista. Ohjelmia tarvittaisiin vaikkapa somaliksi, arabiaksi, farsiksi, ukrainaksi, viroksi jne. Tällaisten ohjelmien valmistaminen kuulusi nimenomaan YLElle, sillä mainosrahalla toimijat tuskin ovat kiinnostuneita asiasta. Kannattaisi ottaa oppia Australian SBS-radiosta.
Ilmoita asiaton viesti
Olen saanut sen käsityksen, että Suomeen muuttaneet ulkomaalaiset ja muuta kuin suomea puhuvat henkilöt haluaisivat oppia suomea. Olisi hyvä tietenkin median avulla tarjota mahdollisuuksia oppia suomea ja televisiossa onkin tekstitykset suomeksi, jonka avulla suomea voi oppia. Myös suomeksi puhutut ohjelmat voisivat toisinaan olla suomeksi tekstitettyjä, se auttaisi ohjelman seuraamista. Suomessa mielestäni tulee tukea suomen kielen puhumista ja käyttöä. Myös asioiden hoitamisessa tulee suosia suomea ensisijaisesti ja vahvistaa siten suomen kielen käyttöä myös jatkossa. Ulkomaalaisten kanssa kannattaa uskaltaa puhua suomea.
Ilmoita asiaton viesti
”Myös suomeksi puhutut ohjelmat voisivat toisinaan olla suomeksi tekstitettyjä, se auttaisi ohjelman seuraamista. Suomessa mielestäni tulee tukea suomen kielen puhumista ja käyttöä.”
YLEllä on jo sekä radiossa että tv:ssä uutislähetyksiä, jotka luetaan tavallista hitaammin ja helpolla suomen kielellä. Olin aikoinani tekemässäkin niitä.
Mutta suomea ei opita pelkästään suomea kuuntelemalla. Englanninkieliset voisivat yrittää kuuntelemalla englanninkielistä ohjelmaa ja lukemalla tekstityksiä suomeksi. Mutta muunkielisillä ei ole tätä mahdollisuutta. Tarvittaisiin suomenkielenopetusohjelmia eri kielillä. Tarvittaisiin myös erikielisiä tekstityksiä suomenkielisiin ohjelmiin.
Ilmoita asiaton viesti
Eräs menetelmä oppia sen maan kieltä, missä asuu, on aikuisenakin käyttää samaa metodia kuin lapset käyttävät. Voi lukea kuvakirjoja, aapisia, sarjakuvakirjoja yms. josta on helppoa ymmärtää asiayhteys. Lisäksi aluksi lukemaan oppimista saattaa auttaa tavaaminen.
Ilmoita asiaton viesti
”Eräs menetelmä oppia sen maan kieltä, missä asuu, on aikuisenakin käyttää samaa metodia kuin lapset käyttävät. Voi lukea kuvakirjoja, aapisia, sarjakuvakirjoja yms. josta on helppoa ymmärtää asiayhteys. Lisäksi aluksi lukemaan oppimista saattaa auttaa tavaaminen.”
Tuo on aivan totta. Sitä kannattaisi käyttää YLEn lähetyksissä. YLEn toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila on muuten sitä mieltä, että YLEn pitäisi lisätä lastenohjelmia. Nykylapset eivät enää tiedä, mitä radio ja tv ovat he kun vain näppäilevät kännyköitä.
Ilmoita asiaton viesti
”Ohjelmia tarvittaisiin vaikkapa somaliksi, arabiaksi, farsiksi, ukrainaksi, viroksi jne”.
Ts. kaikilla maailman kielillä. Ei edes YLEllä taida olla rahaa tälläseen.
Ilmoita asiaton viesti
”Ohjelmia tarvittaisiin vaikkapa somaliksi, arabiaksi, farsiksi, ukrainaksi, viroksi jne”.
Ts. kaikilla maailman kielillä. Ei edes YLEllä taida olla rahaa tälläseen.”
Ei nyt kaikilla kielillä mutta ainakin tärkeimmillä maahanmuuttajakielillä. Tällainen tietenkin maksaa. Mutta vastineeksi saadaan maahanmuuttajia, jotka ymmärtävät suomea ja suomalaista kulttuuria ja saavat töitä Suomesta.
Ilmoita asiaton viesti
Jos mamuille tarjotaan palveluksia heidän omalla kielellä,
niin on varmaa, etteivät ne koskaan opi suomenkieltä.
Ilmoita asiaton viesti
”Jos mamuille tarjotaan palveluksia heidän omalla kielellä,
niin on varmaa, etteivät ne koskaan opi suomenkieltä.”
Kun maahanmuuttajille ensin kerrotaan Suomesta heidän omalla kielellään, he oppivat ymmärtämään, mihin maahan ovat tulleet. Se on kotoutumista se. Sitten he oppivat suomea tai ruotsia oman kielensä kautta. Niinhän mekin olemme oppineet koulussa vieraita kieliä suomen kielen kautta. Suomen tai ruotsin kieltä opittuaan he ovat valmiita erilaisiin töihin.
Ilmoita asiaton viesti