Kazakstan – henkilökulttia ja hevosmiehiä

Keski-Aasian tasankoalueen hallinta on määritelty useissa geopoliittisissa teorioissa avaimeksi koko Euraasian mantereen herruuteen. Hevosilla ratsastavat arokansat ovat valloittaneet sen historian aikana eri ilmansuunnista käsin ja 1800-luvulla se oli osa Venäjän ja britti-imperiumin ”suurta peliä”. Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen Keski-Aasia on menettänyt suuren osan strategisesta merkityksestään, mutta merkkejä uuden pelin käynnistymisestä on ilmassa. Alueella sijaitsee nyt viisi tuoretta valtiota, joiden politiikka on ollut viime vuosina hyvin erilaista, ja monet paikalliset konfliktit ovat jääneet maailman huomion ulkopuolelle. Vietin hiljattain viisi päivää alueen rikkaimmassa ja suurimmassa valtiossa eli Kazakstanissa osana Aleksanteri-instituutin maisterikoulun laajempaa Keski-Aasian opintomatkaa ja vierailin sen entisessä pääkaupungissa eli Almatyssa.

Suomalaiset voivat matkustaa nyt väliaikaisesti Kazakstaniin ilman viisumia. Maan entinen pääkaupunki Almaty sijaitsee aivan Kirgisian rajalla maan eteläosan subtrooppisella vyöhykkeellä ja bussimatka Biškekin lentokentältä kestää kaupunkiin noin 4 tuntia. Almaty on edelleen Kazakstanin suurin kaupunki, vaikka virallinen pääkaupunki siirrettiin maan pohjoisosassa sijaitsevaan Astanaan vuonna 1997. Astana, kazakin kielellä ”pääkaupunki”, on pitkälti Dubain kaltainen huippumoderni pilvenpiirtäjäkaupunki, samalla kun Almaty on Biškekin kaltainen vanha neuvostokaupunki, jota kaunis vuoristo koristaa etelässä. Kazakstanissa asuu maan valtavasta koosta huolimatta vain 17 miljoonaa ihmistä ja sen väestöstä on erotettavissa yli sata erilaista vähemmistöä.

Kirgisia ja Kazakstan ovat molemmat kulttuurisesti ja kielellisesti läheisiä valtioita, mutta niiden yhteiskunnallinen kehitys on ollut Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen hyvin erilaista. Vallankumouksistaan ja kansalaisvapauksistaan tunnetusta Kirgisiasta poiketen Kazakstania on johtanut Neuvostoliiton loppuvuosista lähtien Nursultan Nazarbajev, joka on nyt koko entisen Neuvostoliiton alueen pitkäaikaisin johtaja. Nazarbajev on luonut ympärilleen vahvan henkilökultin, joka näkyy mm. raja-asemien ja katujen iskulauseissa, yritysten nimissä ja jopa presidentin kasvoin koristelluissa metroasemien mosaiikeissa, ja kansalaisyhteiskunnan kehitys on ollut Kazakstanissa käytännössä olematonta. Nazarbajev oli myös ensimmäinen ns. Euraasian unionin perustamista ehdottanut valtiopäämies ja Venäjän eurasianistinen ideologia on määrittänyt Kazakstanin politiikkaa Nazarbajevin valtakaudella.

Venäjä ja turkinsukuinen kazakki ovat Kazakstanin kaksi tasa-arvoista virallista kieltä ja Nazarbajev on korostanut puheissaan entisten neuvostokansojen geneettistä ja kulttuurista yhtenäisyyttä. Kazakstanilla ei pitkään ollut yhtä selkeää väestöllistä enemmistöä ja etnisiä kazakkeja on maan väkiluvusta nytkin vain noin 63 prosenttia. Tietynlainen monikulttuurisuuspolitiikka on tuottanut Kazakstanissa tulosta, sillä useat maan etniset vähemmistöt ovat alkaneet vähitellen kutsua itseään kazakeiksi sanan laajemmassa merkityksessä. Samanaikaisesti Venäjän lausunnot Kazakstanin valtion ”keinotekoisuudesta” ovat aiheuttaneet diplomaattisia selkkauksia ja Kazakstanille on luotu uutta historiankirjoitusta. Ortodoksinen, islamilainen ja kiinalainen maailma ovat myös muodostaneet maassa ainutlaatuisen symbioosin ja Keski-Aasian alueeseen kohdistuu erilaisia intressejä juuri edellä mainituista ilmansuunnista.

Almaty on lähes täysin venäjänkielinen kaupunki ja kazakin kieli näkyy kaupungissa pääasiassa kirjoitetussa muodossa. Kaupungin katukuvassa näkyy monenlaisia kasvoja: on etnisiä venäläisiä ja muita itäslaaveja, mongolialaisilta muistuttavia kazakkeja, etelänaapurien turkkilaisia kasvoja ja lukuisia muita vähemmistöjä entisen Neuvostoliiton alueelta. Kaikki kaupungin kartat julkaistaan ylösalaisin, sillä paikalliset navigoivat kaupungissa sen eteläisen vuoriston mukaan, ja kaupungin asemakaava on piirretty amerikkalaiseen tapaan viivoittimella. Vanhojen neuvostokerrostalojen joukosta erottuu jo moderneja eliittikerrostaloja ja Nazarbajevin palatseja ja länsimaiset muotiliikkeet ovat alkaneet korvata perinteistä basaaritaloutta. Almatyyn on myös avattu metrolinja vuonna 2011.

Kazakstanilaiset ovat yhä ylpeitä vanhoista perinteistään ja maan maaseudulla näkee jonkin verran jurttia, joissa kaikki paikalliset asuivat neuvostoaikaa edeltävinä vuosisatoina. Vaikka Kazakstan on noussut luonnonvarojensa ansiosta Keski-Aasian rikkaimmaksi valtioksi, harjoittavat monet yhä vanhaa paimentolaiselämäntapaa, jossa etenkin hevoset näyttelevät suurta roolia. Suuret lehmä- ja lammaslaumat aiheuttavat valtavia liikenneruuhkia kaupunkien ulkopuolella, maan vehreillä aroilla juoksee yhä villihevosia ja maan kansallisjuoma on kumiš-nimistä alkoholipitoista piimää. Kazakstanilainen keittiö on yhdistelmä venäläistä, kiinalaista ja turkkilaista ruokaa ja paikallisten uskonto on sekoitus islamia ja vanhoja mongolialaisia perinteitä.

Almatyn paras nähtävyys on kiistatta Kök Töbe (Vihreä vuori), jolta kaupunkia ja sitä ympäröivää vuoristoa voi ihailla. Vuorelle voi nousta funikulaarilla ja sen päältä löytyy pieni huvipuisto ja eläintarha. Almatyssa on myös kuuluisa vihreä basaari, josta voi löytää tuotteita maan ja taivaan väliltä, ja katukuvassa on säilynyt muutamia 1900-luvun alun puurakennuksia. Kaupungin eteläosasta löytyy suuri Nazarbajevin iskulausein ja palatsein koristeltu hallintoaukio, jolla sijaitsee myös valtava Kazakstanin kansallismuseo, ja erilaiset neuvostoaikaiset hallintorakennukset koristavat useita katuja. Kansallismuseosta löytyy paitsi perinteiset arkeologiset, historialliset ja väestötieteelliset osiot, myös Nazarbajevin oma henkilökulttimuseo.

Uuden ”suuren pelin” syttymisestä kertoo Kazakstanissa Venäjän, Kiinan ja islamilaisten maiden kasvava intressi koko Keski-Aasian alueella. Rahoitus alueen uusille moskeijoille tulee pääasiassa arabimaista ja luo paikallisten mukaan kasvavan riskin uskonnollisen radikalismin pesiytymiselle. Vastineeksi Kiinan uusi Silkkitie-projekti sitoo aluetta taloudellisesti itään, samalla kun Venäjä haluaa pitää Keski-Aasian omana ”luonnollisena” etupiirinään. Yhdysvaltoja alue on kiinnostanut Afganistanin-operaation huoltotukikohtien takia, mutta amerikkalaisten vetäytyminen alueelta jättää Keski-Aasian enenevissä määrin muiden pelaajien haltuun. Kazakstanin jäsenyys Euraasian unionissa ja Baikonurin avaruustukikohdan vuokraus venäläisille pitävät tosin huolen siitä, että yliote pysyy Venäjän hallussa. Näkyvät pyrkimykset yhdistää venäjänkielinen Pohjois-Kazakstan Venäjän federaatioon saattavat tosin johtaa muutoksiin Kazakstanin ulkopolitiikassa ja Nazarbajevin tuleva väistyminen voi johtaa ennalta-arvaamattomiin muutoksiin maan sisällä. Venäläiset ja keskiaasialaiset tutkijat väittelevät myös edelleen siitä, mistä tasan sata vuotta sitten tapahtuneessa Keski-Aasian kansannousussa oli kyse.

ToniStenstrm

Vuonna 1993 syntynyt Venäjän ja Itä-Euroopan tutkimuksen maisteri Helsingistä. Erityisiä kiinnostuksen kohteita matkailu, kielet ja historia. Akateemisina tutkimuskohteina venäläinen eurasianismi, Ukrainan historia ja jäätyneet konfliktit.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu