DNA-testin tuloksia

Olen onnistunut soluttautumaan matkoillani lukuisten eri eurooppalaisten kansojen edustajaksi, ja parran kasvatettuani menin paikallisesta jopa Turkissa ja Iranissa. Päätinkin tilata kansallisuuteni selvittämiseksi ja Black Fridayn kunniaksi MyHeritagen DNA- ja Terveys-testin, jonka raakadatan analysoin vielä erikseen GEDmatchin verkkopalvelussa. Joulukuisen postilakon ansiosta tulosteni saapuminen viivästyi hetken, mutta parin kuukauden odottelun jälkeen sain vihdoin osviittaa siitä, mistä kaikkialta taustani voisi olla peräisin.

DNA-testin tekeminen oli varsin helppoa, sillä näytteenottoon tarvittava paketti saapui suoraan postilaatikkooni vain pari viikkoa tilauksen jälkeen, ja laboratorioon lähetettävään paluupostiin tarvittiin vain kaksi poskesta otettavaa sylkinäytettä. Terveystestiä varten oli lisäksi täytettävä lyhyt terveyskysely. Lähtökohtaisesti olen testin tulosten perusteella 75,4% suomalainen, 14,9% skandinaavi, 6,3% baltti ja 3,4% keskiaasialainen.

Koska MyHeritagen kaltaisten palvelujen tarjoama DNA-tutkimus on suosiossa erityisesti Yhdysvalloissa, on kansallisuuksien välinen jaottelu kuitenkin melko rajoitteinen, sillä lukuisten tutkimusten mukaan esimerkiksi länsi- ja itäsuomalaisten välillä on suurempi geneettinen ero kuin monilla eurooppalaisilla kansoilla. Jakolinja noudattaa pääasiassa Pähkinäsaaren rauhan rajaa ja osoittaa sen, että läntisen Suomen asukkaihin sekoittui aikoinaan merkittävä skandinaavis- ja germaanisperäinen väestöryhmä. MyHeritagen testi ei myöskään erottele äitilinjan mitokondrio-dna:ta ja isälinjan Y-kromosomin dna:ta.

GEDmatchin raakadata-analyysi täsmentääkin, että geeniperimäni voi jakaa ainakin kahdeksaan alakategoriaan:

1 Pohjois- ja Keski-Eurooppa 25%
2 Eteläinen Baltia 22.3%
3 Itä-Eurooppa 21.79%
4 Atlantti (Länsi-Eurooppa) 18.49%
5 Siperia 5.45%
6 Läntinen Välimeri 3.01%
7 Etelä-Aasia 2.53%
8 Länsi-Aasia 1.43%

Lisäksi palvelu esittää analyysin siitä, kuinka suuri osa perimästäni on peräisin Euroopan alkuperäisiltä metsästäjä-keräilijöiltä ja heitä seuranneilta maanviljelijöiltä:

1 Anatolia, maanviljelijä 2.55 %
2 Baltia, metsästäjä-keräilijä 73.89 %
3 Lähi-itä, paimentolainen 1.59 %
4 Etelä-Amerikka, metsästäjä-keräilijä 0.56 %
5 Etelä-Aasia, metsästäjä-keräilijä 3.26 %
6 Pohjois-Euraasia, metsästäjä-keräilijä 6.36 %
7 Välimeri, maanviljelijä 11.79 %

Mitä tuloksista voi siis päätellä? Skandinaavinen ja balttilainen elementti ainakin esiintyvät suomalaisessa geeniperimässä varsin yleisinä, niin kuin myös kaukainen siperialainen perimä. ”Keski-Aasia” on käsitteenä varsin laaja, ja GEDmatchin yksityiskohtaisemmat analyysit osoittavat ainakin viitteitä turkkilais-tataarilaiseen sekä pohjoisintialaiseen perimään. Tiedossani on, että 1600-luvun vaihteessa jotkin esi-isäni asettuivat Etelä-Pohjanmaalle idästä saapuneina siirtolaisina, mutta mysteeriksi jäänee, olivatko he esimerkiksi Itä-Karjalasta saapuneita laukkukauppiaita tai esimerkiksi romaniväestöä. He joka tapauksessa omaksuivat elintavakseen maanviljelyksen ja suomalaistuivat, kun taas oma elämäni näyttäisi jatkaneen nyt 2000-luvulla liikkuvampaa elämäntapaa. Blogiini olisikin tarkoitus tulla lähiaikoina taas pari matkakertomusta, jotka sijoittuvat tällä kertaa atlanttisemmille seuduille.

ToniStenstrm

Vuonna 1993 syntynyt Venäjän ja Itä-Euroopan tutkimuksen maisteri Helsingistä. Erityisiä kiinnostuksen kohteita matkailu, kielet ja historia. Akateemisina tutkimuskohteina venäläinen eurasianismi, Ukrainan historia ja jäätyneet konfliktit.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu